Mainos:

Norjan armeija vuokrasi tavallisia autoja – kamerat tallensivat harjoituksen

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lähes 5 000 kotijoukkojen sotilasta osallistui Hovedstad-harjoitukseen Oslossa ja Akershusissa syyskuussa. Tämä kuva on harjoituksesta, mutta siinä eivät näy kyseiset vuokra-autot.

Norjan kotijoukot (Heimevernet) vuokrasivat kameroilla varustettuja autoja vuoden suurinta harjoitustaan varten ja jatkoivat niillä ajamista senkin jälkeen, kun sotilaat huomasivat autojen tallentaneen videota heistä sekä sotilasalueiden porttikoodeja. Keskustelu on kuitenkin keskittynyt epäiltyyn kiinalaisvakoiluun ennemminkin kuin armeijan omaan toimintaan kameroilla varustettujen vuokra-autojen kanssa.

Hovedstad-harjoitus järjestettiin 14.–18. syyskuuta, ja siihen osallistui lähes 5 000 kotijoukkojen sotilasta Oslossa ja Akershusissa Norjan puolustusvoimien lehdistötiedotteen mukaan. Kotijoukot ovat Norjan alueelliset puolustusvoimat, jotka koostuvat pääosin reserviläisistä.

Harjoitukseen osallistunut luutnantti Fredrik Blanck kertoi norjalaiselle talouslehti Dagens Næringsliville, että autoihin tallentunut video näytti, kuka nousi autoon ja poistui siitä, minne autot menivät, ketä kyytiin otettiin ja kuinka kauan sotilaat viipyivät eri kohteissa. Hänen mukaansa tallenteille jäi myös koodeja, joita sotilaat näppäilivät porteilla ja ovilla. Kaksi anonyymiä lähdettä vahvisti hänen kertomuksensa.

Autot pysyivät ajossa

Kamerat tallensivat siis juuri sen, mitä sotilasportilla kuuluisi suojella: pääsykoodin. Yksikkö jatkoi silti samojen autojen käyttöä harjoituksen loppuun asti, koska vaihtoehtoja oli vähän.

Mainos:

Tallenteet poistettiin vasta harjoituksen jälkeen. Sitä, jäivätkö tiedot vain autoihin vai siirtyivätkö ne myös muualle, ei ole vahvistettu.

Changanin norjalaisessa Deepal S07 -mallin ohjekirjassa todetaan, että jatkuva videotallennus on pois päältä käynnistettäessä ja se on kytkettävä manuaalisesti päälle. Norjan puolustusvoimien käyttämää mallia ja ohjelmistoa ei ole vahvistettu, eikä siten myöskään sitä, miten tallennus alkoi.

Puolustusministeri Tore Onshuus Sandvik sanoi suurkäräjillä (Stortinget) 28. syyskuuta, että vuokrasopimus perustui riskiarvioon ja että omistusrakenne oli tiedossa. Norjan kansallinen turvallisuusviranomainen NSM oli jo Risk 2025 -raportissaan tunnistanut nykyaikaisten autojen kamerat, mikrofonit ja verkkoyhteydet mahdollisiksi tietovuotojen lähteiksi. Toisin sanoen riskit oli määritelty etukäteen, mutta silti porttikoodeja näppäiltiin autojen kameroiden edessä.

Turvallisuuspuutteesta vakoiluepäilyihin

Dagens Næringsliv julkaisi uutisen otsikolla "Kiinalaisomisteiset vuokra-autot kuvasivat salaista harjoitusta: Tallensivat videota sotilaista ja koodeista". Otsikossa korostui omistussuhde, ei yksikön omat toimintatavat.

Autot oli vuokrattu Hertz Norjalta, jonka omistusketju kulkee Volvo Carsin kautta kiinalaiselle Geelylle. Ainakin kaksi autoista oli Deepal-sähköautoja, joka on valtion ohjauksessa olevan kiinalaisen autonvalmistaja Changanin brändi. Geelyn omistussuhde Hertziin ei kerro mitään siitä, minkä merkkisiä autoja vuokrattiin. Silti tarinan levitessä kansainvälisesti X-palvelussa, autoja kuvailtiin kiinalaisomisteisiksi Volvoiksi.

Julkisesti saatavilla olevassa aineistossa mikään ei osoita, että videot olisivat päätyneet Kiinaan. Volvo Cars on kiistänyt Dagens Næringsliville antamissaan kommenteissa väitteen, että kiinalaisomistus muodostaisi turvallisuusriskin, ja todennut, ettei tietoja voida jakaa Geelylle ilman laillista perustetta.

Kaksi Norjan parlamentin jäsentä, Himanshu Gulati edistyspuolueesta ja Mahmoud Farahmand konservatiivipuolueesta, ovat pyytäneet vastauksia siitä, mihin turvatoimiin ryhdyttiin ennen autojen vuokraamista. Lokakuun 13. päivään mennessä vastauksia ei ollut vielä julkaistu suurkäräjien verkkosivuilla.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Norjan öljyrahasto saattaa saada luvan sijoittaa ydinasevalmistajiin

Julkaistu tänään 14:27 – Kirjoittaja Toimitus
Jens Stoltenberg mikrofonien ja toimittajien ympäröimänä Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2015.
Norjalainen arviointiryhmä ehdottaa öljyrahastolle lupaa sijoittaa ydinasevaltioliittolaisissa toimiviin ydinasevalmistajiin.

Norjan öljyrahaston on määrä saada lupa sijoittaa ydinasevalmistajiin, kunhan yritykset sijaitsevat Norjan kanssa liittoutuneessa ydinasevaltiossa. Ehdotus luovutettiin valtiovarainministeri Trygve Slagsvold Vedumille torstaina.

Ehdotus on peräisin entisen keskuspankin pääjohtajan Svein Gjedremin johtamalta selvitysryhmältä, norjalainen talouslehti Dagens Næringsliv raportoi. Lehdistötiedotteen mukaan ydinasekriteeri säilyisi muodollisesti voimassa, mutta sen soveltamisala muuttuisi. Rahasto ei saa omistaa sijoituksia ydinaseiden tuottajissa, "ellei yhtiö toimi valtiossa, joka on ydinsulkusopimuksen mukainen ydinasevaltio ja liittoutunut Norjan kanssa".

Tämä voisi tuoda useita ydinaseiden komponentteja valmistavia eurooppalaisia ja amerikkalaisia yrityksiä rahaston sijoitusavaruuteen. Yhdysvaltalainen yhtiö Lockheed Martin on yksi esimerkki tällä hetkellä poissuljetusta yrityksestä. Ehdotusta ei ole hyväksytty. Valtiovarainministeriö tekee omia arvioitaan, jotka esitellään keväällä, eikä uusia ostoja ole dokumentoitu.

Samat aseet, uusi tuomio

Se mikä muuttuu, ei ole ase vaan yrityksen kotimaa. Sama tuotanto, joka tällä hetkellä estää sijoituksen, muuttuu sallituksi, jos valtiolla on oikeat liittolaiset.

Mainos:

Gjedrem puolustaa järjestelyä sanomalla, että ydinsateenvarjo on "perustavanlaatuisen tärkeä turvallisuudellemme".

— On eettistä turvata turvallisuutemme. Pidämme siksi ydinaseiden tuottamista eettisenä, kunhan se tapahtuu ydinsulkusopimuksen puitteissa, Gjedrem sanoi.

Lehdistötilaisuudessa Slagsvold Vedum puhui eläkerahaston suojelemisesta.

— Jokaisen, joka on sitoutunut Norjan hyvinvointivaltion suojeluun, on oltava sitoutunut eläkerahaston suojeluun, Slagsvold Vedum sanoi.

Punainen Risti varoitti kesäkuussa

Kritiikki ei ole uutta. Norjan Punainen Risti kirjoitti Gjedremin toimikunnalle 1. kesäkuuta 2026, hyvissä ajoin ennen raporttia, varoittaen "mitä jyrkimmin" ydinasekriteerin heikentämisestä tai poistamisesta.

Järjestö perustelee, että ydinaseita ei voida koskaan käyttää loukkaamatta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusperiaatteita. Ydinsulkusopimuksen osapuolena Norja on sitoutunut työskentelemään ydinaseettoman maailman puolesta. Sijoittaminen ydinasevalmistajiin samaan aikaan on Punaisen Ristin mukaan "ilmeinen paradoksi".

Etiikkaneuvostolta vietiin valta antaa suosituksia

Selvitysryhmä haluaa myös, että etiikkaneuvosto jatkaa riskien arviointia, mutta ei enää anna suosituksia siitä, mitkä yritykset tulisi sulkea pois. Dagens Næringsliv kutsuu sitä neuvoston versioksi, jonka "siivet on leikattu". Selvitysryhmä ehdottaa myös, että poissulkemisista ja niiden syistä voitaisiin ilmoittaa myöhemmin kuin nykyään, viitaten rahastoon ja Norjaan kohdistuvien vastareaktioiden riskiin.

Valtiovarainministeriö esittelee arvionsa tämän kevään parlamentille annettavassa valkoisessa kirjassa rahaston hoidosta.

Støre joutui Norjan suurkäräjien grillattavaksi Epstein-yhteyksistä

Epsteinin tapaus

Julkaistu 30.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jonas Gahr Støre uuden hallituskorttelin avajaisissa Oslossa huhtikuussa. Kuva ei ole suurkäräjien kuulemisesta.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre joutuu vastaamaan Norjan parlamentille, suurkäräjille, keskiviikkona siitä, miten ulkoasiainhallinto hoiti yhteyksiään Epstein-tapaukseen. Keskiössä on IPI-ajatushautomo, jonka valtionrahoitus kasvoi jyrkästi Støren toimiessa ulkoministerinä.

Keskiviikkona suurkäräjien tarkastus- ja perustuslakivaliokunta aloittaa kaksipäiväisen kuulemisen, jonka virallinen nimi on "Ulkoministeriön valvonta ja kulttuuri". Noin kymmenen entistä ja nykyistä ulko- ja kehitysministeriä todistaa asiassa. Yksi heistä on Jonas Gahr Støre, joka toimi ulkoministerinä vuosina 2005–2012, raportoi verovaroilla rahoitettu valtiollinen yleisradioyhtiö SVT.

Ruotsin radion Ekot-uutisohjelman mukaan kuulemisen tarkoituksena on selvittää, miksi varoitusmerkit jäivät huomaamatta Norjan ulkoministeriössä. Asiaa tutkivat myös erityiskomissio sekä Norjan talousrikosvirasto Økokrim.

130 miljoonaa kruunua Rød-Larsenin ajatushautomolle

Kuuleminen koskee ensisijaisesti ulkoasiainhallinnon suhdetta International Peace Instituteen eli IPI:in. Ajatushautomo sijaitsi aivan Yhdistyneiden kansakuntien päämajan vieressä New Yorkissa, toimi diplomaattien ja poliitikkojen kohtaamispaikkana, ja sitä johti kokenut norjalaisdiplomaatti Terje Rød-Larsen.

Mainos:

Ulkoministeriön oman selvityksen mukaan Norjan hallitus maksoi IPI:lle yli 130 miljoonaa kruunua vuosina 1997–2018. Rahoitus kasvoi jyrkästi Støren ulkoministerivuosina.

Hallitus ei ollut ainoa rahoituslähde. Tuomittu seksuaalirikollinen Jeffrey Epstein kuului myös lahjoittajiin. Kun Epstein-asiakirjat julkaistiin viime talvena, kävi ilmi, että Rød-Larsenilla ja IPI:llä oli läheiset suhteet häneen. Epsteinin kerrotaan myös avanneen ovia muille varakkaille henkilöille, jotka voisivat tukea ajatushautomoa taloudellisesti.

Ero ja sisäinen tarkastus

Rød-Larsenin vaimo, kokenut diplomaatti Mona Juul, erosi helmikuussa sen jälkeen, kun hänet mainittiin Epstein-asiakirjoissa. Ulkoministeriö tutki tällöin, rikkoivatko kyseiset yhteydet valtion työntekijöitä koskevia sääntöjä, ja tarkasti myös Rød-Larsenin aiemmin johtaman ajatushautomon rahoituksen. Rød-Larsen itse on Økokrimin tutkinnan alaisena.

Hänen verkostonsa ulottui myös muihin Norjan ulkoministereihin. Børge Brende, joka jätti tehtävänsä Maailman talousfoorumin (WEF) johdossa Epstein-asiakirjojen julkaisun jälkeen, on kertonut, että Rød-Larsen esitteli hänet Epsteinille vuonna 2018.

Kaksipäiväisen kuulemisen aikana ministerin, joka johti ulkoministeriötä IPI:n rahoituksen kasvaessa jyrkästi, on selitettävä suurkäräjille, miten valvonta toimi.

Joka kolmas nuori norjalainen uskoo Jumalaan

Julkaistu 21.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Nuorten norjalaisten usko Jumalaan on kääntynyt nousuun pitkän maallistumisjakson jälkeen. Muutos on nyt voimakkain sukupolvessa, jossa maallistumista on pidetty pitkään itsestäänselvyytenä.

Alle 25-vuotiaista norjalaisista 32 prosenttia sanoo nyt uskovansa Jumalaan, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 22 prosenttia – kyseessä on ikäryhmän korkein osuus sitten vuoden 2008. Koko väestön osalta luku on 29 prosenttia. Luvut ovat peräisin Ipsos Norwayn Norsk Monitor 2026 -tutkimuksesta, ja niistä raportoi sunnuntaina NRK.

Vuodesta 1985 vuoteen 2022 niiden norjalaisten osuus, jotka sanovat uskovansa Jumalaan, laski tasaisesti yli puolesta noin neljännekseen. Viimeisen neljän vuoden aikana lasku on tasaantunut, ja koko väestön osalta lukema osoittaa nyt pientä kasvua.

Projektipäällikkö Lars Erik Lie sanoo yllättyneensä tuloksesta ja yhdistää sen toiseen samaan aineistoon sisältyvään kehityskulkuun.

Mainos:

— Näemme tämän olevan yhteydessä siihen, että yhä useampi nuori on huolissaan omasta turvallisuudestaan ja sodasta, Lie sanoo.

Saman tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaat käyvät nyt ensimmäistä kertaa jumalanpalveluksissa useimmin – useammin kuin koko väestö tai yli 60-vuotiaat.

Roald Zeiffert, Høyskolen for ledelse og teologi -korkeakoulun tutkimusjohtaja ja yliopistonlehtori, tulkitsee suuntauksen olevan seurausta vallitsevasta epävarmuudesta.

— Ihmiset ovat paljon taipuvaisempia etsimään jotain ikuisempaa, vakaampaa ja totuudellisempaa, joka voi antaa elämälle suunnan. Levottomassa maailmassa, jossa on sotaa, taloudellista epävarmuutta ja liukuvia normeja, monet kokevat kristillisen kertomuksen tuovan merkitystä, hän sanoo.

Norjalaiset lukevat nyt enemmän kuin koskaan

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukija, joka pitää sidottua kirjaa.

Norjassa kirjastot ovat jälleen täynnä. Suurten kaupunkien kirjastokäynnit ovat palanneet koronaa edeltävälle tasolle, lainausmäärät kasvavat — ja tuhannet norjalaiset jonottavat lainatakseen nykyaikaista norjalaista kaunokirjallisuutta.

Puhuttelevin esimerkki on Tore Renbergin uusi romaani Et livsforsøk. Lähes 1 000 ihmistä on jonossa Oslon Deichman-kirjastossa, kirjoittaa Norjan yleisradioyhtiö NRK. Stavangerin Sølvbergetissä ja Bergenin julkisessa kirjastossa jonotuslistoilla on kummassakin yli 400 nimeä. Viimeiseksi jonoon asettuva saa varautua odottamaan parikin vuotta kirjaa, jonka lainaaminen ei maksa mitään.

Renberg ei ole yksin. Lars Saabye Christensenin Kjøkken-teosta jonottaa Oslossa yli 1 100 ihmistä. Roy Jacobsenin Delirium-kirjalla on Stavangerissa kolmen ja puolen vuoden odotusaika, ja Oslossa jonossa on yli 500 henkilöä.

OsloMet-yliopiston Storbybibliotekundersøkelsen 2025 -selvitys vahvistaa tilanteen: kaupunginkirjastojen lainausmäärät ovat kasvussa ja kävijämäärät ovat palanneet koronakriisiä edeltävälle tasolle. Stavangerin Sølvbergetissä alkuvuosi osoittaa yhdeksän prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna — ilman kirjahankintamäärärahojen korotuksia.

Mainos:

— Tämä osoittaa kiinnostusta modernia norjalaista kaunokirjallisuutta kohtaan, mistä olen iloinen. Meillä on monia hyviä kirjailijoita, sanoo kirjasto- ja kulttuuritalojohtaja Anne Torill Stensberg NRK:lle.

Kirjailija ja kirjallisuuden professori Janne Stigen Drangsholt antaa osan kunniasta kirjastoille itselleen: ne ovat vuosi toisensa jälkeen löytäneet uusia tapoja saada ihmiset tulemaan ja viihtymään.

— Ne hallinnoivat tietoa. Ne ylläpitävät Norjan kulttuuria. Ja näinä kalliina aikoina, joita elämme, on uskomattoman tärkeää, että kirjastot ovat ilmaisia, Drangsholt sanoo.

Hän kuvailee fantastiseksi sitä, että juuri norjalaiset kirjailijat ovat tällä hetkellä kysyttyjä.