Mykkänen myönsi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön 206,8 miljoonaa euroa – Saajina mm. SPR, Kirkon ulkomaanapu ja Suomen lähetysseura

Päivitetty 4.4.2018, Julkaistu 9.2.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Ulkoministeriö on myöntänyt ministeri Kai Mykkäsen päätöksellä 206,8 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöohjelmiin vuosille 2018-21. Tukea saa yhteensä 22 suomalaisen kansalaisjärjestön ohjelmaa. Viisi suurinta tuensaajaa ovat Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Fida International, Plan Suomi ja Suomen Punainen Risti.

Kaikki 22 järjestöä ovat saaneet ohjelmatukea ulkoministeriöstä aiemminkin. Puolet järjestöistä sai tukea enemmän kuin aiemmin, kuudella toimijalla tukitaso pysyi samana kuin vuonna 2017 ja viidellä järjestöllä ohjelmatuki laski suhteessa vuoteen 2017.

”Määrärahoja on tulevina vuosina yhtä paljon kuin vuonna 2017. Sillä summalla tähdätään mahdollisimman laajaan ja vaikuttavaan työhön. Nyt tukea on lisätty niille järjestöille, jotka pärjäsivät kokonaisarvioinnissa parhaiten”, sanoo ministeri Kai Mykkänen.

Tukea saavien kehitysyhteistyöohjelmien toiminta keskittyy vahvasti Itä-Afrikkaan, Etelä- ja Kaakkois-Aasiaan sekä Lähi-itään. Afrikassa suurimpia yhteistyömaita ovat Uganda, Kenia, Etiopia, Somalia, Tansania ja Etelä-Sudan. Työllään järjestöt kehittävät paikallisten ihmisten työ- ja toimeentulomahdollisuuksia, koulutusta ja terveyspalveluja usein kaikista köyhimpien ihmisten ja yhteisöjen keskuudessa. Tällä pyritään vaikuttamaan eriarvoisuuden vähentämiseen yhteiskunnissa.

Useassa ohjelmassa hyödynsaajina on pakolaisia ja näitä vastaanottavia yhteisöjä kehitysmaissa. Toisaalta toiminnalla pureudutaan muuttoliikkeiden juurisyihin kuten köyhyyteen, yleiseen näköalattomuuteen ja katastrofikestävyyden haasteisiin. Tuettujen joukossa on järjestöjä, jotka ovat asiantuntijoita konfliktinratkaisussa ja demokratian edistämisessä. Ohjelmilla edistetään myös kestävää luonnonvarojen hallintaa. Ilmastonmuutos pyritään ottamaan huomioon kaikessa toiminnassa.

Ulkoministeriön tukemat ohjelmat toteutetaan yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Toiminnalla pyritään vahvistamaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia siinä, että ne pystyvät edistämään ihmisoikeuksia. Samalla tuetaan viranomaisia kantamaan vastuunsa oikeuksien toteutumisesta ja yhteiskunnallisten palvelujen tuottamisesta. Järjestöjen toiminta keskittyy haasteellisiin ympäristöihin. Useassa kohdemaassa kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut ja tehnyt kansalaisjärjestöjen työn vaikeaksi.

Ohjelmatuki on ulkoministeriön pääasiallinen tukimuoto kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Ensimmäistä kertaa ohjelmatuen haku järjestettiin siten, että kaikki 22 järjestöä hakivat valtionavustusta samanaikaisesti ja neljälle vuodelle. Vuonna 2021 on tarkoitus järjestää avoin ohjelmatuen haku kaikille kansalaisjärjestöille. Lisäksi ulkoministeriö myöntää valtionavustusta pienten ja keskisuurten järjestöjen yksittäisille hankkeille.

Lähde: Ulkoasiainministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.