Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.
Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.
– Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.
Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.
Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.
– Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.
Aikuisia kehotetaan kysymään
Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.
Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.
Tämä heppu kuuluu samaan demlan lapo-ryhmään salen kanssa.
Tää mikkihiiri luulee olevansa jotakin. Tyhjänpäiväinen toope.
Edes SDP ei tätä valopäätä kaipaa. Tuon puolueen puoluesihteerinäkin ollessaan antoi ”lausuntoja”, joita voisi kuvata ”lentävästä lähdöstä” tai armeijankieltä käyttäen ”suoraan liikkeestä” annettuja. Niitä sitten silloisen puolueen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen kanssa ”kehityskeskusteluissa” makusteltiin ja otettiin takaisin. Sinällään Jungnerin teolla ei ole mitään merkitystä, sillä niin SDP ja Mikael Jungner asiallista merkitystä vailla olevia tekijöitä muussa kuin Suomen ajamisessa kohti Helvetin syövereitä.
Täällä hyviä kommentteja tästä typryksesta. Kuinka ihmeessä demot aina onnistuvatkin valitsemaan johtoonsa täysiä pellejä.?
Suoranaisia suvakkimedian juoksupoika ja naisia kaikki tyyni.
Syöpä poistuu itsestään, ihmeitä tapahtuu. No en ole kyllä SDP:n kannattaja ollut enää 25 vuoteen. Jotain outoa menneisyydetäni löytyy, olen ollut luottamusmies joskus….sitten ja käynyt jopa murikan 3kk:n kurssin.
Tarkennetuista syistä ei kyllä selvinnyt mikä niissä oli ”vikana”?
Kaverihan on aina ollut demarien oikeistosiiven kevytkokoomuslaisia ja varttihullu-Vartiaisen tapaan oikea osoite on kokoomus.
Kaipaamaan jäi Jutta ja tai ellei mene perässä Kokoomukseen.
Ehkä Miihkali ei ole enää sama henkilö joka liittyi sossuihin, äärioikeistoon.