https://nykysuomi.com/migrin-vuosi-2017-ennatysmaara-paatoksia-uusia-turvapaikkahakemuksia-tuli-vain-2173/

Kotimaa

Migrin vuosi 2017: Ennätysmäärä päätöksiä – Uusia turvapaikkahakemuksia tuli vain 2173

Julkaistu 13.3.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Maahanmuuttoviraston vuosi 2017: Päätöksiä tehtiin enemmän kuin edellisvuonna lähes kaikissa hakijaryhmissä.

Maahanmuuttovirastoon tulleiden oleskelulupahakemusten määrä on noussut selvästi kahden viimeisen vuoden aikana. Virastoon tuli vuonna 2017 vireille 122 957 asiaa (2016: 86 686; 2015: 90 721). Vireille tulleiden asioiden määrää kasvatti se, että vuoden 2017 alussa Maahanmuuttovirastolle siirtyivät poliisin aikaisemmin hoitamat ulkomaalaisten lupa-asiat, kuten jatkolupahakemusten käsittely ja EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröinnit.

Virasto sai kattonsa alle uusien lupa-asioiden lisäksi 1.1.2017 myös Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset.

Päätöksiä kansainvälisen suojelun, oleskelulupien ja kansalaisuuden osalta tehtiin noin 35 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Poliisilta virastoon siirtyneiden asioiden käsittely kasvatti myös päätösmäärää.

Päätöksiä tehtiin virastossa yhteensä 124 770 (2016: 92 742). Tämän lisäksi yhteensä 11 016 henkilöä sai päätöksen hakemukseensa muukalaispassista tai pakolaisten matkustusasiakirjasta.

Virasto jatkoi vuonna 2017 edelleen syksyn 2015 ja vuoden 2016 aikana ruuhkautuneiden turvapaikkahakemusten käsittelyä. Vuonna 2015 vireille tulleet hakemukset saatiin yksittäistapauksia lukuun ottamatta käsiteltyä lokakuun loppuun mennessä. Vuonna 2016 vireille tulleista hakemuksista noin 450 odotti vielä päätöstä vuoden 2017 lopussa. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 15 349.

Uusien turvapaikkahakemusten määrä oli historiallisen matala: 2 173. Uusintahakemuksia tehtiin 1 854 ja EU:n sisäisinä siirtoina hakijoita saapui Suomeen 1 061. Yhteensä turvapaikkaa haki 5 060 henkilöä.

Oleskelulupapäätöksiä tehtiin yhteensä 85 218 kappaletta (2016: 23 592).

Kansalaisuusasioissa päätösmäärä on kasvanut viime vuosina yli 20 prosenttia vuosittain. Vuonna 2017 uusia kansalaisuushakemuksia tuli vireille 10 704 ja päätöksiä tehtiin yhteensä 14 149.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannukset laskivat

Koska turvapaikanhakijoiden määrä vähentyi vuonna 2017 voimakkaasti, laskivat myös vastaanottotoiminnan menot. Vastaanoton piirissä olevien hakijoiden määrä laski vuoden aikana kolmasosalla, noin 19 300 henkilöstä noin 13 300 henkilöön. Kustannukset olivat 282 miljoonaa euroa, kun edeltävänä vuonna ne olivat vielä 619 miljoonaa.

Vastaanottojärjestelmän toimintaa leimasi edelleen raju sopeuttaminen. Vastaanottokeskuksia on sekä lakkautettu että edelleen toimivien keskusten kapasiteettia supistettu: vuoden alussa käytettävissä oli noin 16 700 ja vuoden lopussa noin 10 200 paikkaa. Vastaanottokeskuksia oli vuoden alussa toiminnassa 77 ja vuoden lopussa 48. Alaikäisyksiköiden määrä laski vuoden aikana 49:stä kahdeksaan.

Valtakunnalliselle majoitusvuorokauden keskihinnalle asetettu tavoite alitettiin vuonna 2017 selvästi: keskihinta oli noin 55 euroa/vuorokausi (sisältäen alv), kun tavoite oli 60 euroa/vuorokausi. Keskihinta laski suurin piirtein samalle tasolle kuin ennen vuotta 2015. Keskihintaan sisältyvät kaikki vastaanottokeskusten kulut, kuten tilavuokra ja kiinteistöhuolto, työntekijöiden palkat, materiaalikulut, palvelut sekä asukkaille maksettava vastaanottoraha.

Vuoden aikana pilotoitiin Uudenmaan alueella aikuisten ja perheiden vastaanottotoiminnan puitekilpailutus, minkä myötä perustettiin uusi vastaanottokeskus Raaseporiin. Puitekilpailutusmallia jalostetaan saatujen kokemusten perusteella ja se laajennetaan koko maata koskevaksi vuonna 2018.

Maahanmuuttoviraston toimintakertomus on julkaistu viraston verkkosivuilla.

Lähde: Migri

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.