Mainos:

Migrin vuosi 2017: Ennätysmäärä päätöksiä – Uusia turvapaikkahakemuksia tuli vain 2173

Julkaistu 13.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Maahanmuuttoviraston vuosi 2017: Päätöksiä tehtiin enemmän kuin edellisvuonna lähes kaikissa hakijaryhmissä.

Maahanmuuttovirastoon tulleiden oleskelulupahakemusten määrä on noussut selvästi kahden viimeisen vuoden aikana. Virastoon tuli vuonna 2017 vireille 122 957 asiaa (2016: 86 686; 2015: 90 721). Vireille tulleiden asioiden määrää kasvatti se, että vuoden 2017 alussa Maahanmuuttovirastolle siirtyivät poliisin aikaisemmin hoitamat ulkomaalaisten lupa-asiat, kuten jatkolupahakemusten käsittely ja EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröinnit.

Virasto sai kattonsa alle uusien lupa-asioiden lisäksi 1.1.2017 myös Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset.

Päätöksiä kansainvälisen suojelun, oleskelulupien ja kansalaisuuden osalta tehtiin noin 35 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Poliisilta virastoon siirtyneiden asioiden käsittely kasvatti myös päätösmäärää.

Päätöksiä tehtiin virastossa yhteensä 124 770 (2016: 92 742). Tämän lisäksi yhteensä 11 016 henkilöä sai päätöksen hakemukseensa muukalaispassista tai pakolaisten matkustusasiakirjasta.

Mainos:

Virasto jatkoi vuonna 2017 edelleen syksyn 2015 ja vuoden 2016 aikana ruuhkautuneiden turvapaikkahakemusten käsittelyä. Vuonna 2015 vireille tulleet hakemukset saatiin yksittäistapauksia lukuun ottamatta käsiteltyä lokakuun loppuun mennessä. Vuonna 2016 vireille tulleista hakemuksista noin 450 odotti vielä päätöstä vuoden 2017 lopussa. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 15 349.  

Uusien turvapaikkahakemusten määrä oli historiallisen matala: 2 173. Uusintahakemuksia tehtiin 1 854 ja EU:n sisäisinä siirtoina hakijoita saapui Suomeen 1 061. Yhteensä turvapaikkaa haki 5 060 henkilöä.

Oleskelulupapäätöksiä tehtiin yhteensä 85 218 kappaletta (2016: 23 592).

Kansalaisuusasioissa päätösmäärä on kasvanut viime vuosina yli 20 prosenttia vuosittain. Vuonna 2017 uusia kansalaisuushakemuksia tuli vireille 10 704 ja päätöksiä tehtiin yhteensä 14 149.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannukset laskivat

Koska turvapaikanhakijoiden määrä vähentyi vuonna 2017 voimakkaasti, laskivat myös vastaanottotoiminnan menot. Vastaanoton piirissä olevien hakijoiden määrä laski vuoden aikana kolmasosalla, noin 19 300 henkilöstä noin 13 300 henkilöön. Kustannukset olivat 282 miljoonaa euroa, kun edeltävänä vuonna ne olivat vielä 619 miljoonaa.

Vastaanottojärjestelmän toimintaa leimasi edelleen raju sopeuttaminen. Vastaanottokeskuksia on sekä lakkautettu että edelleen toimivien keskusten kapasiteettia supistettu: vuoden alussa käytettävissä oli noin 16 700 ja vuoden lopussa noin 10 200 paikkaa. Vastaanottokeskuksia oli vuoden alussa toiminnassa 77 ja vuoden lopussa 48. Alaikäisyksiköiden määrä laski vuoden aikana 49:stä kahdeksaan.

Valtakunnalliselle majoitusvuorokauden keskihinnalle asetettu tavoite alitettiin vuonna 2017 selvästi: keskihinta oli noin 55 euroa/vuorokausi (sisältäen alv), kun tavoite oli 60 euroa/vuorokausi. Keskihinta laski suurin piirtein samalle tasolle kuin ennen vuotta 2015. Keskihintaan sisältyvät kaikki vastaanottokeskusten kulut, kuten tilavuokra ja kiinteistöhuolto, työntekijöiden palkat, materiaalikulut, palvelut sekä asukkaille maksettava vastaanottoraha.

Vuoden aikana pilotoitiin Uudenmaan alueella aikuisten ja perheiden vastaanottotoiminnan puitekilpailutus, minkä myötä perustettiin uusi vastaanottokeskus Raaseporiin. Puitekilpailutusmallia jalostetaan saatujen kokemusten perusteella ja se laajennetaan koko maata koskevaksi vuonna 2018. 

Maahanmuuttoviraston toimintakertomus on julkaistu viraston verkkosivuilla.

Lähde: Migri

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
JKH1975
JKH1975
8 years ago

Jokainen myönteinen turvapaikkapäätös on liikaa.

Tasa-arvo vs. samanarvoisuus
Tasa-arvo vs. samanarvoisuus
8 years ago

Noidenkin myönteisten päätösten osalta on tapahtunut suuria virheitä. Muistelkaa vaan niitä jotka piti maahanmuuttoviraston edessä niin kauan torikokousta että positiivinen päätös saatiin käteeen.

Eu:ssahan on laki jossa jokainen joka koittaa väkivalloin tai muuten painostamalla muuttaa virkamiesten päätöksiä tai horjuttaa yhteiskunan rauhaa, voidaan luokitella terroristiksi. Hmm…

huugo
huugo
8 years ago

Todella liikaa loisijoita. Menkää kotiinne nuoret miehet, vai oletteko neitejä suvakkien helmoissa, hävetkää perkele.

"Charlie"
"Charlie"
8 years ago

Matu- ja mamukustannukset laskivat, joopa joo kuulostaa tosi uskottavalta…
Eiköhän taikaseinää ole vain piiloteltu uusiin paikkoihin ja matuista väännetty positiivisesti ohituskaistalle syrjittyjä ”hätätilaisia” valesuomalaisia.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.