Mainos:

Migrin vuosi 2017: Ennätysmäärä päätöksiä – Uusia turvapaikkahakemuksia tuli vain 2173

Julkaistu 13.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Maahanmuuttoviraston vuosi 2017: Päätöksiä tehtiin enemmän kuin edellisvuonna lähes kaikissa hakijaryhmissä.

Maahanmuuttovirastoon tulleiden oleskelulupahakemusten määrä on noussut selvästi kahden viimeisen vuoden aikana. Virastoon tuli vuonna 2017 vireille 122 957 asiaa (2016: 86 686; 2015: 90 721). Vireille tulleiden asioiden määrää kasvatti se, että vuoden 2017 alussa Maahanmuuttovirastolle siirtyivät poliisin aikaisemmin hoitamat ulkomaalaisten lupa-asiat, kuten jatkolupahakemusten käsittely ja EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröinnit.

Virasto sai kattonsa alle uusien lupa-asioiden lisäksi 1.1.2017 myös Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset.

Päätöksiä kansainvälisen suojelun, oleskelulupien ja kansalaisuuden osalta tehtiin noin 35 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Poliisilta virastoon siirtyneiden asioiden käsittely kasvatti myös päätösmäärää.

Päätöksiä tehtiin virastossa yhteensä 124 770 (2016: 92 742). Tämän lisäksi yhteensä 11 016 henkilöä sai päätöksen hakemukseensa muukalaispassista tai pakolaisten matkustusasiakirjasta.

Mainos:

Virasto jatkoi vuonna 2017 edelleen syksyn 2015 ja vuoden 2016 aikana ruuhkautuneiden turvapaikkahakemusten käsittelyä. Vuonna 2015 vireille tulleet hakemukset saatiin yksittäistapauksia lukuun ottamatta käsiteltyä lokakuun loppuun mennessä. Vuonna 2016 vireille tulleista hakemuksista noin 450 odotti vielä päätöstä vuoden 2017 lopussa. Turvapaikkapäätöksiä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 15 349.  

Uusien turvapaikkahakemusten määrä oli historiallisen matala: 2 173. Uusintahakemuksia tehtiin 1 854 ja EU:n sisäisinä siirtoina hakijoita saapui Suomeen 1 061. Yhteensä turvapaikkaa haki 5 060 henkilöä.

Oleskelulupapäätöksiä tehtiin yhteensä 85 218 kappaletta (2016: 23 592).

Kansalaisuusasioissa päätösmäärä on kasvanut viime vuosina yli 20 prosenttia vuosittain. Vuonna 2017 uusia kansalaisuushakemuksia tuli vireille 10 704 ja päätöksiä tehtiin yhteensä 14 149.

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannukset laskivat

Koska turvapaikanhakijoiden määrä vähentyi vuonna 2017 voimakkaasti, laskivat myös vastaanottotoiminnan menot. Vastaanoton piirissä olevien hakijoiden määrä laski vuoden aikana kolmasosalla, noin 19 300 henkilöstä noin 13 300 henkilöön. Kustannukset olivat 282 miljoonaa euroa, kun edeltävänä vuonna ne olivat vielä 619 miljoonaa.

Vastaanottojärjestelmän toimintaa leimasi edelleen raju sopeuttaminen. Vastaanottokeskuksia on sekä lakkautettu että edelleen toimivien keskusten kapasiteettia supistettu: vuoden alussa käytettävissä oli noin 16 700 ja vuoden lopussa noin 10 200 paikkaa. Vastaanottokeskuksia oli vuoden alussa toiminnassa 77 ja vuoden lopussa 48. Alaikäisyksiköiden määrä laski vuoden aikana 49:stä kahdeksaan.

Valtakunnalliselle majoitusvuorokauden keskihinnalle asetettu tavoite alitettiin vuonna 2017 selvästi: keskihinta oli noin 55 euroa/vuorokausi (sisältäen alv), kun tavoite oli 60 euroa/vuorokausi. Keskihinta laski suurin piirtein samalle tasolle kuin ennen vuotta 2015. Keskihintaan sisältyvät kaikki vastaanottokeskusten kulut, kuten tilavuokra ja kiinteistöhuolto, työntekijöiden palkat, materiaalikulut, palvelut sekä asukkaille maksettava vastaanottoraha.

Vuoden aikana pilotoitiin Uudenmaan alueella aikuisten ja perheiden vastaanottotoiminnan puitekilpailutus, minkä myötä perustettiin uusi vastaanottokeskus Raaseporiin. Puitekilpailutusmallia jalostetaan saatujen kokemusten perusteella ja se laajennetaan koko maata koskevaksi vuonna 2018. 

Maahanmuuttoviraston toimintakertomus on julkaistu viraston verkkosivuilla.

Lähde: Migri

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
JKH1975
JKH1975
8 years ago

Jokainen myönteinen turvapaikkapäätös on liikaa.

Tasa-arvo vs. samanarvoisuus
Tasa-arvo vs. samanarvoisuus
8 years ago

Noidenkin myönteisten päätösten osalta on tapahtunut suuria virheitä. Muistelkaa vaan niitä jotka piti maahanmuuttoviraston edessä niin kauan torikokousta että positiivinen päätös saatiin käteeen.

Eu:ssahan on laki jossa jokainen joka koittaa väkivalloin tai muuten painostamalla muuttaa virkamiesten päätöksiä tai horjuttaa yhteiskunan rauhaa, voidaan luokitella terroristiksi. Hmm…

huugo
huugo
8 years ago

Todella liikaa loisijoita. Menkää kotiinne nuoret miehet, vai oletteko neitejä suvakkien helmoissa, hävetkää perkele.

"Charlie"
"Charlie"
8 years ago

Matu- ja mamukustannukset laskivat, joopa joo kuulostaa tosi uskottavalta…
Eiköhän taikaseinää ole vain piiloteltu uusiin paikkoihin ja matuista väännetty positiivisesti ohituskaistalle syrjittyjä ”hätätilaisia” valesuomalaisia.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu eilen 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.