Turvapaikkapäätöksiä arvioitaessa on huomioitava kaikki asiaan vaikuttavat seikat, kertoo Maahanmuuttovirasto eilen julkaistussa tiedotteessaan.
Tiedotteessa sanotaan seuraavaa:
Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi tänään pilottitutkimuksen kansainvälistä suojelua koskevista päätöksistä Maahanmuuttovirastossa 2015–2017. Tutkimuksen aineistona on ollut 243 päätöstä, jotka on tehty 18–34-vuotiaille irakilaisille kesinä 2015 ja 2017.
Tutkimuksessa katsotaan, että irakilaisten kohdalla viraston kansainvälistä suojelua koskevat ratkaisukäytännöt ja myönnettyjen lupien määrä ovat muuttuneet.
Viraston turvapaikkapäätöksentekoon on tällä jaksolla vaikuttanut muun muassa kansainvälinen vertailu, joka tehtiin hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman perusteella loppuvuodesta 2015. Suomi sitoutui yhdenmukaistamaan turvapaikkaa koskevia käytäntöjä EU:n ja Pohjoismaiden kanssa. Erityisesti Suomea vertailtiin Ruotsiin, koska Pohjoismaista sitä sitovat turvapaikkapäätöksenteossa samat EU-normit kuin Suomea.
Olennaista on arvioida hakijan kertomuksen uskottavuutta
Tutkimuksessa sanotaan, että hakijaprofiileissa ei havaittu merkitseviä muutoksia sukupuolessa tai perherakenteissa, mutta shiiojen määrä oli kuusinkertaistunut ja sunnien osuus vähentynyt 76 prosentista 44 prosenttiin. Viraston arvion mukaan hakijaprofiili muuttui syksyllä 2015 myös siten, että Suomeen saapui paljon nuoria, irakilaisia miehiä.
Tietyllä lyhyellä aikavälillä tehtyjä päätöksiä tutkimalla ei voi vielä tehdä lopullisia johtopäätöksiä siitä, onko hakijoiden esittämien perusteluiden hyväksymisessä tapahtunut muutoksia.
Jotta tätä voitaisiin selvittää, olisi tarkasteltava uskottavuusarvion pohjana olevaa näyttöä kokonaisuudessaan, kuten turvapaikkapuhuttelupöytäkirjoja ja muuta viraston käytössä ollutta aineistoa. Lisäksi olisi hyvä tarkastella hallinto-oikeuksien päätöksiä.
Arviointiin vaikuttavat useat seikat, muun muassa maatieto
Turvapaikkapäätöksenteossa merkitystä on hakijan kotipaikalla ja sitä koskevalla ajantasaisella maatiedolla, joita tutkimuksessa ei käsitellä.
Viraston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu maiden turvallisuustilanteiden arviointi ajantasaisen lähtömaatiedon perusteella. Hallituksen toimenpideohjelman perusteella virasto velvoitettiin arvioimaan keskeisten lähtömaiden turvallisuustilanne (Irak, Afganistan, Somalia).
Syksyllä 2015 tehdyn turvallisuustilanteen arvion perusteella monien Irakin alueiden turvallisuustilanne oli lieventynyt. Aiemmin esimerkiksi kaikille Keski-Irakista tuleville annettiin vähintään oleskelulupa toissijaisen suojelun tarpeen perusteella. Tämä käytäntö poikkesi vertailumaastamme Ruotsista. Korkein hallinto-oikeus vahvisti Maahanmuuttoviraston uuden soveltamiskäytännön irakilaisten osalta marraskuussa 2016 (KHO:2016:194 ja KHO:2016:193).
Kaikkiaan virasto on tehnyt vuosina 2015–2017 päätöksen noin 45 000 hakijalle. Näistä irakilaisia on ollut noin 24 000.
Vuonna 2017 irakilaisista 38 prosenttia sai myönteisen päätöksen, kun määrä vuonna 2015 oli 85 prosenttia.
Vuonna 2017 irakilaisista 18–34-vuotiaista myönteisten osuus oli 33 prosenttia, kun määrä vuonna 2015 oli 85 prosenttia.
On hyvä huomata, että päätöskäytäntö on kehittynyt myös tuomioistuimien ratkaisujen pohjalta ja tämä on vaikuttanut vuoden 2017 päätöksiin.
Turvapaikkahakemukset tutkitaan ja ratkaistaan aina yksilöllisesti. Viraston ja turvapaikkapäätöksenteon tavoitteena on aina se, että kansainvälistä suojelua myönnetään sitä tarvitseville.
Viraston päätösten laatua seurataan koko ajan
Maahanmuuttovirastossa tehdään laadunvalvontaa koko ajan. Päätösten oikeusvarmuus turvataan analysoimalla oikeustapauksia sekä ohjeistuksilla ja koulutuksella.
Virasto tekee jatkuvaa laillisuusvalvontaa päätösten ja puhutteluiden laadusta. Päätösten lainmukaisuutta seuraavat myös hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Laadun varmistamista ja valvontaa kehitetään myös EU-rahoitteisten hankkeiden avulla.
Lähde: Migri
