Mainos:

Me ei ”tienata tällä” mutta YLE löysi uuden tavan arvottaa maahanmuutto

Päivitetty 22.3.2019, Julkaistu 19.3.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Perussuomalaiset julkistivat eilen selvityksen maahanmuuton hinnasta yhteiskunnalle. Kulovalkean tavoin levinnyt tiivistelmä tästä kuuluu seuraavasti: "Irakista Suomeen muuttaneen aikuisen aiheuttamat kustannukset julkiselle taloudelle ovat 690 000 euroa koko hänen elinkaarensa aikana. Somaliasta muuttaneet kustannukset ovat 950 000 euroa". Valtiollinen propagandatuutti YLE keksi kuitenkin lennosta uuden tavan arvottaa maahanmuutto: "Auttamisen arvo".

Selvityksessä esitetyt luvut kumoavat klassikoksi nousseen "me tienataan tällä" heiton, joka on täysin toisesta asiayhteydestä kasvanut lentäväksi lauseeksi, joka usein liitetään mm. maahanmuuton hyötyihin ja haittoihin. YLE kritisoi selvitystä siksi, että siinä oltiin otettu huomioon ainoastaan taloudelliset aspektit, eikä abstraktia "auttamisen arvoa".

Laskelmassa on otettu huomioon sekä maahantulijan kustannukset, että tämän keskimäärin kirstuun kantama verotuotto. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi vuonna 2017, ettei tarkkojen lukujen antaminen ole mahdollista. Ministeriön selvityksen kirjoittanut Jere Päivinen kertoo YLE:lle, ettei ole tutustunut eilen julkaistuun selvitykseen, josta tarkat luvut löytyvät, mutta toteaa laskelmissa käytetyn elinkaariselvityksen edellyttävän "paljon oletuksia tulevaisuudesta".

Laajin koskaan, silti vajavainen tutkimus

Tutkimuksen tehnyt Suomen perustan tutkija Samuli Salminen kertoo nyt julkaistun tutkimuksen olevan laajin koskaan Euroopassa tehty tutkimus humanitaaristen maahanmuuttajien lopullisesta, koko eliniän, karttuvasta saldosta veronmaksajille. Tutkija huomauttaa Suomen uutisten artikkelissa tutkimuksen olevan tietyiltä osin vajavainen, sillä kaikkea tietoa ei yksinkertaisesti ole saatavilla.

- Somaliassa ja Irakissa syntyville, tutkimuksessa esitettävästä keskimäärin miljoonan euron laskusta per maahanmuuttaja jää pois eräitä menoja, jotka eivät löydy rekistereistä. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi tulkkaus, vanhuusiän julkisten palveluiden asiakasmaksut, kotouttamismenot ja muut maahanmuuttoon liittyvät valtion ja kuntien määrärahat, Salminen toteaa ja jatkaa...

Mainos:

- Lisäksi voitaisiin huomioida eräät epäsuorat vaikutukset, kuten väkivaltarikosten uhrien menetetyt tulot, kuntoutus ja niin edelleen. Siten todelliset keskimääräiset elinkaarivaikutukset ovat vieläkin negatiivisempia kuin tutkimuksessa esitetään.

Lähde: YLE, SU

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jurnu Tiihonen
Jurnu Tiihonen
7 years ago

Auttakaa toki, mutta omilla rahoillanne! Juuripa niillä nettotuloilla, joita jää työssä raatamisesta verojen jälkeen.

fatwantarkistaja
fatwantarkistaja
7 years ago
Reply to  Jurnu Tiihonen

Niillä tuli autettua kymmenkunta vuotta. Nyt se on kertakaikkiaan loppu. Varmaan nekin rahat menivät Unicefin johtajiston dokaussessioon, tai lepardipäällikön Audiin. Köyhät saivat luodista korkeintaan. Harmittaa.

"Rasisti ole 100% rasisti"
"Rasisti ole 100% rasisti"
7 years ago
fatwantarkistaja
fatwantarkistaja
7 years ago

Harvinaisen fiksu jätkä. Kahvi, suklaa ja kebab on rotu, mutta peruna on endeeminen.

Frank
Frank
7 years ago

Olen ollut jo huolissani, mutta onneksi olen kunnon rasisti en mitään mainituista paskoista suuhuni kaita. En ole yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Olisipa jo 14.04 2019

Minä
Minä
7 years ago

Auttamisen arvoa voidaan hyvinkin mitata. Katsotaan millaisiin parannuksiin auttaminen on johtanut. Tutkitaan kuinka paljon paremmin autettava pystyy selviytymään jne. Jos ei ole tapahtunut kehitystä, ei ole autettukaan.

Kehitysmaa-apu on olevinaan auttamista, mutta se on aika vähän auttamista, koska se ei ole juuri johtanut parempaan, ehkä osin jopa huonompaan suuntaan.

Turvapaikanhaku on tehty loisimistarkoituksessa melkein poikkeuksetta, joten turvan saaminen ei ole arvo siinä laskelmassa. Kun tulijat pääsääntöisesti elävät alusta loppuun toisten kustannuksella, ei voida sanoa, että turvapaikan tai oleskeluluvan myöntäminen olisi kovinkaan useissa tapauksissa auttamista.

Sen sijaan kanta-asukkaiden elinympäristöä on heikennetty, heidän rahojaan on hukattu täysin toimimattomaan lumeauttamiseen ja kansakunta sen kuin velkaantuu. Tämä on sitä hintaa, joka maksetaan suvakkilan ideologiasta, ei auttamisesta.

juha.
juha.
7 years ago

”auttamisen arvoa” No, eiköhän sen ”Auttamisen arvo” ole nimenomaisesti se mitä tuo koko hulluus nimeltä nk. ”pakolaispolitiikka” ja ”maahanmuutto” maksaa euroissa, jotka persut suuntaa antavasti selvittivät ja jonka laski myös osaltaan Pauli Vahtera, joka on ent. Helsingin kaupunginvaltuuston perussuomalaisten valtuuston jäsen.

Sitä päivää saa odottaa, että YLE:ltä loppuvat selitykset ja perustelut kesken, sillä kuten se aivan itsekin on Suomen kansan elätti ovat myös matut Suomen työtätekevän kansan elättejä niin, etteivät nuo kumpainenkaan koskaan eikä milloinkaan tule tuottamaan yhtään mitään sellaista, joka saisi eteensä plus -merkin. Ei edes yhtä senttiä!

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.