Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus käynnistyy (video)

Julkaistu 7.2.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen käynnistää maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelun.

”Olen päättänyt, että koska on kyse kauaskantoisesta, suuresti suomalaista rakennettua ympäristöä muokkaavasta uudistuksesta, sille on paras asettaa parlamentaarinen työryhmä. Tulen kutsumaan työryhmän koolle tänä keväänä ohjaamaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta”, ministeri Tiilikainen sanoo.

Ministeri Tiilikainen vastaanotti tänään talousoikeuden professori Ari Ekroosin johdolla tehdyn selvityksen maankäytön ja rakentamisen ohjauksen uudistamisesta. Selvitys on osa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen tietopohjan vahvistamistyötä.

Professori Ekroosin johdolla tehdyn selvityksen mukaan lainsäädännön tulee jatkossa vahvistaa maankäytön suunnittelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tämä on välttämätöntä, jotta luottamus suunnittelujärjestelmään kasvaisi.

Maankäytön suunnitteluun liittyvien prosessien tulisi kauttaaltaan digitalisoitua. Suomeen tulisi saada valtakunnallinen järjestelmä, joka ulottuisi strategisesta suunnittelusta toteutukseen sekä rakennetun ympäristön ylläpitoon.

Maankäytön suunnitteluun tulisi kaksi tasoa: yleissuunnitelma ja kehittämissuunnitelma. Ne voisivat korvata nykyiset kaavat. Kunnat ja maakunnat voisivat laatia ja hyväksyä strategisia maankäytön yleissuunnitelmia, joilla ohjattaisiin maakuntien, kaupunkiseutujen ja kuntien kehitystä. Alueiden yksityiskohtaista suunnittelua ohjattaisiin kehittämissuunnitelmalla, jonka hyväksymisestä päättäisi kunta, mutta jonka voisi laatia myös yksityinen.

Rakentamisen koko ketjun eri osapuolten tehtävät, roolit ja vastuut tulisi selvityksen mukaan määritellä laissa nykyistä tarkemmin. Sääntelyn perustana tulisi jatkossa huomioida rakennuksen koko elinkaari. Rakennuslupaa tarvitsisivat vain hankkeet, jotka ovat merkittäviä terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta.

Selvityksen laatimiseen osallistuivat professori Ekroosin lisäksi emeritusprofessori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta, Senior Legal Counsel Helena Kinnunen Fondia Oyj:stä, professori Panu Lehtovuori Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä johtava tutkija Aija Staffans Aalto-yliopistosta.

Tietopohjaa tanakoitettu vuorovaikutteisesti

Ympäristöministeriön johdolla lakiuudistuksen tietopohjaa on valmisteltu monilla taustaselvityksillä ja -hankkeilla, verkkoaivoriihillä ja seminaareilla. Virkamiesvalmistelun tuottamat isot linjat nivotaan uudistuksen suuntaviivoiksi, joiden on tarkoitus toimia parlamentaarisen valmistelun pohjana.

Sekä alueidenkäytön suunnittelun että rakentamisen ohjauksen uudistamisessa korostuvat toimintaympäristön muutosten tuomat tarpeet, digitaaliset ratkaisut, avoin tieto ja vuorovaikutus sekä eri toimijoiden vastuiden selkeyttäminen.

Alueidenkäytön suunnittelun osalta suuntaviivoihin on piirtymässä kuva, jossa on yhä kansallisia, maakunnallisia ja kuntatason tarpeita. Rakentamisen ohjauksen suuntaviivoissa korostuvat rakentamisen eri osapuolten vastuut ja koko vastuuketjun toimivuus sekä lupajärjestelmän sujuvoittaminen ja niveltyminen alueidenkäytön ohjauksen kehittämiseen. Rakentamisen ohjauksen suuntaviivoista järjestetään verkkoaivoriihi keväällä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyön arvioidaan valmistuvan ensi vaalikauden puoliväliin mennessä.

Lähde: Ympäristöministeriö

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.