Lue Egen tarina: Edes Presidentti ei auttanut yhteiskunnan laiminlyömää lasta

Päivitetty 18.9.2018, Julkaistu 31.8.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia
Mm. sosiaalisessa mediassa on viime viikkoina puhuttanut 12 vuotiaan Egen tapaus. Ege on liikuntavammainen, yhteiskunnan laiminlyömä lapsi, joka käy parhaillaan epätoivoista taistelua pyörätuoliin joutumista vastaan. Egen äiti, Pia kirjoitti lapsen hädästä aina tasavallan presidentti Sauli Niinistölle asti, mutta vastaus oli jotakin aivan muuta kuin mitä äiti oli odottanut. Perhe sai presidentin hovistakin vastaukseksi "hyvät jatkot" ja kylmän olkapään.

Tällä hetkellä Pia maksaa lapsensa kuntoutuksen omasta pussistaan. Yksi käyntikerta maksaa 75 euroa, joten yksillä tuloilla elävä perhe on tiukoilla. Hänen mukaansa Kelalta tukea haettaessa päätöksen saaminen kestää 1-2 kuukautta ja valituskierros saman verran. Kelan ohjeistuksen mukaan HUS:ltä haetun tukipäätöksen saamiseen menee oma aikansa. HUS suostui ensin maksamaan viisi käyntikertaa ja toisella valituskierroksella, siis puoli vuotta myöhemmin 10 käyntikertaa kuntoutuksessa, jossa Egen tulisi päästä käymään ainakin joka toinen viikko.

Kela on lopettanut käytännössä kaiken Egen tilannetta helpottavien ja hänen toimintakykyään ylläpitävien toimien ja aktiviteettien tukemisen. Kuntoutustukea ei Kelalta ole liiennyt siitäkään huolimatta, että lapsen kehitysvaiheen huomioon ottaen juuri nyt olisi kriittisen tärkeä hetki erilaisen toimintakykyä ylläpitävän ja jopa kehittävän kuntoutuksen osalta. Kela onkin ohjeistanut äitiä hakemaan tukea Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiriltä, joka ensin käskee valittamaan Kelalle, ja jonka valituksen jälkeen myöntämä tuki on käytännössä mitätön Kelan tukiin nähden.

Egen hyvinvointi vähemmän tärkeää kuin tämän lokerointi vammaiseksi

Vaikka Egellä on voimassaoleva hoito- ja kuntoutussuunnitelma, ei suunnitelmien toteutumista tueta yhteiskunnan puolesta millään tavalla ja lapsen tila huononee huononemistaan. Edellinen valitus HUS:n tuen määrästä poiki ilmoituksen puolen vuoden mittaisesta jonosta. Tuo puolen vuoden jonotusaika osuu sattumoisin Egen seuraavaan käyntiin lastenlinnan vastaanotolla, josta taas kehotetaan hakemaan tukea Kelasta, joka hylkää hakemuksen ja niin edelleen... Lastenlinnassa Egen tilannetta arvioidaan vuoden välein.

Kyselyihin siitä, miksi Egen toimintakyvyn ylläpitämiseksi tehtyjä suunnitelmia ei toteuteta, ei ole äidin mukaan kuulunut vastausta. Sen sijaan viranomaiset poistavat aktiivisesti erilaisia Egelle myönnettyjä palveluita, kuten koulukyydin ja avustajan, jotka poistettiin sen varjolla, että lapsi käy saksankielistä yksityiskoulua. Äidin päätöstä sijoittaa lapsensa saksankieliseen kouluun on kyseenalaistettu niin lastenklinikan kuin viranomaisten toimesta.

- Poika on älyllisesti, erityisesti kielellisesti lahjakas, joten miksi ei, äiti kummastelee.

Hänen mukaansa koulu otti pojan avosylin opiskelemaan ja asennutti mm. kaiteet kaikkialle kouluun, jotta Ege voisi kulkea vaivattomasti. Yhdenvertaisuuslain mukaan Egellä on myöskin oikeus käydä haluamassaan koulussa, riippumatta liikuntakyvystä tai muusta vammaisuudesta, eikä esimerkiksi em. palveluiden kieltäminen äidin mukaan ole perusteltua kouluvalinnan vuoksi. Samoin on Egen harrastuksien kohdalla: Vaikka pojalla on toimintakykyä ja älyllisiä lahjoja moniin aivan tavallisiin harrastuksiin, terveiden lasten kanssa, ammattilaiset, asiantuntijat ja viranomaiset tahtovat kaiken Egen toiminnan sisältävän sanan "vammainen".

Byrokratian ihmemaa ja valitusväylien loputtomat portaat

Tukien osalta yksi kenties erikoisimmista tapauksista koski kuntoutuskulujen hakemista Kelasta jälkikäteen ja luonnollisesti äiti tarttui tilaisuuteen helpottaakseen perheen taloudellista ahdinkoa. Kela vaati kyseiseen hakemukseen todistusta siitä, että lapsi todella tarvitsi kyseistä kuntoutusta. HUS ei kuitenkaan tätä suostunut kirjoittamaan, ilmoittaen ainoastaan, ettei todistusta kirjoiteta, sillä HUS myöntää omia tukiaan kuntoutuksiin.

Kuten artikkelissa on käynyt ilmi, äiti-Pia on kulkenut asianmukaiset reitit alusta loppuun. Myöskin valitusasteet on koluttu ja valituksia on Kelan ja HUS:n lisäksi lähtenyt sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja vakuutusoikeuteen, joista ensimmäinen ei tuottanut muuta kuin hylkäyksen ja jälkimmäisen päätöstä perhe vielä odottaa, joskin laihoin odotuksin.

Jos byrokraattien pallottelu olisi olympialaji, Suomi olisi kestomenestyjä. Perhettä on pompotettu eri instanssien välillä lukemattomia kertoja ja äiti joutuu painimaan joka ainoasta asiasta, häviten useimmiten "tuomaripelillä". Egen tapaus kirvoitti useammankin striimin lisäksi mm. mielenosoituksen Kelan pääkonttorin edessä, joka kuitenkin noteerattiin pääasiassa vaihtoehtomedioissa. Pääasiassa media kuitenkin on vaiennut Egen traagiseta tarinasta.

Egen äidin presidentille kirjoittama vetoomus kokonaisuudessaan

"Arvoisa Herra Presidentti Niinistö,

Minun poikani ege on 12 vuotias liikuntavammainen, pikkukeskosena
syntynyt selviytyjä. Nyt Teidän hallituksen politiikan johdosta ege on menettänyt kaiken
vammaistuen ja kuntoutuksen vuonna 2017. HUS myönsi 6kk KELA:n hylkäyksen jälkeen muutaman fysioterapiakerran, mutta vahinkoa ehti tapahtumaan pitkän tauon aikana.
Olen käynyt taistelua KELA:a vastaan, turhaan. Tarvitsisin lakimiehen, mutta pienipalkkaisena äitinä  minulla ei ole varaa. Joten poikani fyysinen kunto heikkene ja pyörätuoli lähestyy... pyörätuoli, josta pieni poikani taisteli itsensä pois ennen kouluikää.
Samaan aikaan Helsingissä terveydenhuoltoa tarjotaan laittomille, jotka
eivät ole siihen lain mukaan edes oikeutettuja.

Tämä ei ole oikein, että minä koko ikäni työtä tehneenä veronmaksajana joudun elättämään ihmisiä joilla ei ole edes oikeutta olla Suomessa ja samaan aikaan vammainen lapseni ei saa hänelle kuuluvaa kuntoutusta!Nyt pyydänkin viimeisenä oljenkortenani Teiltä Herra Presidentti Niinistö, että koska huomioitte Valterin polkupyörällä hänen jäätyään
bussipysäkille, niin varmasti huomioitte minun vammaisen lapseni kuntoutuksen tai kenties hänelle pyörätuolin.

Tilanteeni on nähtävissä YouTubessa kanavilla:
- hegesippus "Pia, Ege ja Miki puhuvat Miekkari KELA:n mielivaltaa 
vastaan"
- ege212 "kela anna minulle kuntoutusta"
- panu huuhtanen riimit "miekkari kelan mielivaltaa vastaan"
- pohjolan neito "miekkari kelan mielivaltaa vastaan"

Yhdessä vammaisen poikani kanssa osallistuimme mielenilmaukseen ja pyysimme KELA:lta kuntoutusta ja kerroimme, miten vuosi on vaikuttanut niin pienen vammaisen lapseni kuntoon, kuin koko meidän elämäämme. Pyydän Herra Presidentti Niinistö Teiltä apua, että pieni vammainen poikani saisi hänelle kuuluvan kuntoutuksen. Pyydän nöyrimmin, että autatte meitä."

Presidentin hovista annettu vastaus oli kuin byrokraattirobotin suusta

Tasavallan presidentti ei reagoinut Egen äidin vetoomukseen mitenkään, vaan laittoi asialle erityisavustajansa Juuso Rönnholmin. Tämä kätyri raapusti Egen äidille vastauksen, joka mitäänsanomattomuudessaankin onnistui sanomaan yhden asian: Presidentti ei tule auttamaan Egeä.

Presidentti Niinistön erityisavustajan vastaus

"Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vastaanottanut viestinne, jossa
kerrotte vaikeasta tilanteestanne.

Kiitän viestistänne ja elämäntilanteenne jakamisesta.

Kelan päätöksiin liittyen vammaistukia koskevan päätöksen ensimmäinen
valitusaste on sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta. Jos
olette saaneet jo vastauksen muutoksenhakulautakunnalta, päätöksestä on
mahdollista valittaa vakuutusoikeuteen, joka on ylin valitusaste.
Muutoksenhakulautakunnalta ja vakuutusoikeudesta saa kirjallisen
päätöksen asiasta. Kela on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos.
Sen valvontaa hoitavat eduskunnan nimeämät valtuutetut. Harkintanne
mukaan voitte välittää huomionne tiedoksi Kelaa valvovalle taholle.

Tasavallan presidentin tehtävistä ja toimivallasta säädetään
perustuslaissa ja muissa laeissa. Tasavallan presidentillä ei ole
toimivaltaa vaikuttaa edellä mainittujen tahojen päätöksentekoon eikä
hän näin ollen voi toimia asiassanne.

Omasta puolestani toivon, että asianne järjestyvät parhain päin."

"En tee tätä vain oman lapseni vuoksi"

Nykysuomen toimituksen tavoittama äiti kuulosti puhelimessa pirteältä ja sisukkaalta. Haastattelun lomassa Pia totesi, ettei pidä asiasta meteliä vain oman lapsensa vuoksi, vaan kaikkien Suomen liikuntarajoitteisten ja vammaisten lasten vuoksi.

- On käsittämätöntä, että tällaista tapahtuu Suomessa... Onhan meillä vammaispalvelulaki ja kaikkea muuta, mutta kun ne eivät toteudu! äiti toteaa.

Pia on puhunut asiasta useammankin kansanedustajan ja muun valtiovallan kellokkaan kanssa, tyhjin tuloksin. Yleisin reaktio on hänen mukaansa tilanteen voivottelu ja asian tolan ihmettely, mutta mitään konkreettista ei yksikään poliitikko ole asian hyväksi tehnyt. Voivottelun ja viranomaisten byrokratia-pingiksen ollessa täydessä käynnissä Ege odottaa sitä päivää, kun jalat eivät enää liiku ja pyörätuoli kutsuu.

Levittäkää sanaa Egen tapauksesta! Jatkoa seuraa...

 

 

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle