Länsimetron avaamisesta liikenteelle ei ole vieläkään mitään tietoa

Julkaistu 20.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

HKL:n tuotannon esivaihe länsimetron osuudella on nyt ollut käynnissä hiukan yli kaksi viikkoa. Toistaiseksi HKL:llä eikä HSL:llä ole vielä edellytyksiä arvioida matkustajaliikenteen alkamisajankohtaa.

Ennen matkustajaliikenteen aloitusta tulee tuotannon esivaiheessa toteutua yhtenäinen kahden viikon häiriötön jakso sen jälkeen kun matkustajaliikenteen aloittamisen esteet on poistettu ja tarpeelliset testaukset on tehty. Liikenteelle avaaminen edellyttää myös, että riittävä määrä koeajopäiviä on toteutunut onnistuneesti.

- Häiriöttömän jakson laskenta kiinteistötekniikan osalta käynnistyi uudelleen alkuviikosta kiinteistövalvontajärjestelmässä havaitun ongelman vuoksi. Onnistuneiksi laskettavia koeajopäiviä ei ole vielä takana, kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

- Länsimetron osuudella on lisäksi vielä joitakin rakennusteknisiä muutoksia ja korjauksia, jotka ovat välttämättömiä tehdä ennen kuin matkustajaliikenne voi alkaa. Tätä ennen meillä ei ole edellytyksiä arvioida matkustajaliikenteen aloittamisajankohtaa.

Länsimetro Oy on varannut tulevalta viikolta keskiviikon ja torstain 25. ja 26.10. muutostöiden tekemiselle. Koeajoja ei siis näinä päivinä ajeta.

HKL:n tuotannon esivaihe on käynnistynyt hyvin. HKL koekäyttää nyt kaikkia järjestelmiä samaan tapaan kuin ne tulevat liikenteen alkamisen jälkeen olemaan käytössä. Kokonaan uusia, länsimetron avaamisen myötä käyttöön tulevia järjestelmiä on yhteensä 52. Järjestelmät valvovat ja ohjaavat mm. kiinteistötekniikkaa, kameroita, hissejä ja liukuportaita. Erikseen on vielä liikenteenohjausjärjestelmä, jossa kahden eri tekniikan järjestelmät nykymetron ja laajennuksen osalta tulee saada toimimaan yhteen.

- Koekäytöllä varmistetaan sekä järjestelmien tekninen toiminta kuin myös niitä ylläpitävien huolto- ja kunnossapitotoimintojen resurssien riittävyys ja osaaminen, kertoo Ville Lehmuskoski.

Järjestelmät on yhdistetty HKL:n Herttoniemen metrovalvomoon ja siellä liikennöinnin osalta liikenteenohjausvalvomoon, kamera- ja lukitusvalvonnan osalta turvavalvomoon ja kiinteistötekniikan osalta tekniseen valvomoon. Yksityiskohtana esimerkiksi jokainen ilmanvaihdon häiriö uusilla metroasemilla näkyy hälytyksenä teknisessä valvomossa. Tämä mahdollistaa laitteistojen korjaukset nopealla aikataululla ja sitä kautta entistä paremman matkustajatyytyväisyyden.

- Tuotannon esivaiheen tarkoitus on tuoda esille vielä mahdollisesti korjausta vaativia kohteita, näin taataan mahdollisimman häiriötön matkustajaliikenteen alku, toteaa Lehmuskoski.

Metrolinjat vievät idästä länteen ja takaisin

Kun HKL on saavuttanut tuotannon esivaiheessa matkustajaliikenteen edellyttämän laatutason, päättää matkustajaliikenteen aloituksesta tämän jälkeen HSL.

HSL turvaa matkustajien liikkumisen kaikissa tilanteissa. Nykyiset suorat bussiyhteydet jatkavat ainakin vuodenvaihteeseen 2018. Kun metron matkustajaliikenne alkaa, nykyiset bussilinjat ajavat päällekkäin metroliikenteen kanssa.

- HSL:llä eikä HKL:llä ole vielä valmiuksia päättää, milloin metron matkustajaliikenne Matinkylään alkaa. Teemme tiivistä yhteistyötä HKL:n kanssa, jotta metron matkustajaliikenne päästään aloittamaan mahdollisimman pian, toteaa HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Metroa liikennöidään matkustajaliikenteen käynnistyttyä kahdella linjalla: Matinkylä–Vuosaari ja Tapiola–Mellunmäki. Molempien linjojen vuoroväli ruuhka-aikaan on viisi minuuttia, joten Tapiolan ja Itäkeskuksen välisellä osuudella metrojunat kulkevat kahden ja puolen minuutin välein.

Lähde: Hel.fi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.