Mainos:

Lakiesitys: turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten hylkääminen helpommaksi

Päivitetty 10.10.2018, Julkaistu 9.10.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Kansainvälistä suojelua koskevien uusintahakemusten käsittelyä halutaan muuttaa. Hallituksen esitysluonnos lähti lausuntokierrokselle 8. lokakuuta. Muutokset perustuvat EU:n turvapaikkamenettelydirektiiviin, jonka kaikkia säännöksiä Suomi ei ole aiemmin sisällyttänyt ulkomaalaislakiin.

– Haluamme estää uusintahakemusten väärinkäytöksiä ja keskittää resursseja ensimmäisten hakemusten käsittelyyn. Lisäksi täsmennämme perheenyhdistämisen säännöksiä niin, että alaikäisenä hakemuksen jättänyt turvapaikanhakija voi saada vanhempansa Suomeen, vaikka hän olisi täyttänyt 18 vuotta hakemusprosessin aikana, sisäministeri Kai Mykkänen toteaa.

Uusintahakemuksella tarkoitetaan kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta, jonka ulkomaalainen tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta tekemäänsä hakemukseen.

– Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksien käsittelyä pyritään tehostamaan tarkentamalla uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Hakijan on myös pystyttävä esittämään perustellut syyt sille, miksi hän ei ole esittänyt uusintahakemuksen yhteydessä ilmoittamiaan perusteita aikaisemmin, hankkeen valmistelusta vastaava johtava asiantuntija Kukka Krüger kertoo.

Uusintahakemuksia jätetään palautuksen estämiseksi tai viivyttämiseksi

Turvapaikkaprosessin ja hakijan kannalta on erityisen tärkeää, että hakiessaan uudestaan kansainvälistä suojelua, henkilö tuo mahdolliset uudet hakemusperusteet esiin jo hakemusta jättäessään. Jos hakija ei ole uusintahakemuksessaan esittänyt uusia asian ratkaisuun vaikuttavia perusteita, hakemusta ei tutkita sisällöllisesti vaan se jätetään ulkomaalaislain nojalla tutkimatta. Tällöin ei myöskään ole perusteita henkilön maassa oleskelulle.

Mainos:

Myös ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen nojalla annettu käännyttämispäätös voitaisiin laittaa täytäntöön uusintahakemuksesta huolimatta, jos uusintahakemus on tehty vain palautuksen estämiseksi tai viivyttämiseksi.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan uusintahakemusten määrä on vuosien 2017 ja 2018 aikana kasvanut voimakkaasti. Useat hakijat ovat jättäneet jo monia uusintahakemuksia. Uusintahakemuksia on noin puolet kaikista Suomessa jätetyistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista.

Täsmennyksiä turvapaikanhakijoiden oikeuksiin

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön matkustusasiakirjan haltuunotosta ja täsmennettäisiin kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön työnteko-oikeuden alkamista ja päättymistä.

Hankkeen yhteydessä tehtäisiin myös EU:n tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät ulkomaalaislain muutokset, jonka mukaan pakolaisen iän arvioimisen lähtökohtana on pidettävä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämispäivämäärää kun kyseessä on perheenyhdistäminen.

Lausuntoaika päättyy 23. lokakuuta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla mahdollisimman pian lain hyväksymisen jälkeen.

Lähde: Sisäministeriö

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

13 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pertti Grandell
Pertti Grandell
7 years ago

ohhoh…mistäs tuuli nyt puhaltaa…joko pelimerkit vähenemässä, vai omatunto kolkuttaa …vai vieläkö on toivoa että päättäjillä on järkeä?

Jeppes
Jeppes
7 years ago

Vaalit tulossa.

Emppu Vuori
Emppu Vuori
7 years ago

Puheet ilman käytännön toimenpiteitä ovat merkityksettömiä tai jopa valheita. Miten on Mykkäsen puheiden ja tekojen suhde?

Berts
Berts
7 years ago

Kukaan lähi-itäläinen tai afrikkalainen ei tarvitse sellaista suojelua että pitäisi Suomeen asti raahautua.
Lähempääkin heidän kotimaitaan löytyy miljoonia neliökilometrejä tilaa mihin paeta jos siltä tuntuu.
Emme ole maailman sosiaalitoimisto ja sillä sipuli.

Emppu Vuori
Emppu Vuori
7 years ago
Reply to  Berts

Henkilökohtaisesti kannatan vuosittain päätettävää ”pakolaiskiintiötä” joka voisi olla 0 – 5000 pakolaista vuodessa. Jokainen pakolainen tulisi valita kuitenkin tarkkojen kriteereiden mukaan siitä mitkä ovat todelliset sopeutumisen tahto ja mahdollisuudet maahamme.

Suuri osa nykyisistä ”pakolaisista” on elintasosurffareita tai muita haitallisia tulijoita joita emme todellakaan tarvitse eikä niitä saisi ottaa minkäänlaisten sosiaalietujen piiriin, vaan ne olisi poistettava maastamme välittömästi.

Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Mykkänen on ovela mies. Hän käynnisti eduskuntavaali kampanjansa ja heitti kalaverkon vesille, kun yrittää haalia ääniä maahanmuutto kriittisiltä. Vaalien jälkeen mitään tiukennuksia ei tehdä. Käy päinvastoin jos kokoomus ja vihervasemmisto ovat hallituksessa. Selityksenä ovat samat valeet kuin tähänkin asti: Eu velvoittaa jne.

Ville Niiranen.
Ville Niiranen.
7 years ago

No ne vaalit ovat jälleen tulossa. Tuo pitää tehdä sit todella hankalaksi noiden hakemusten jatkuva tekeminen. Korkeintaan kaks hakemusta ja jos molemmista tulee nega kouraan, niin säilöön ja palautettaan sit kerralla isompi lasti KOTIIN.

juha.
juha.
7 years ago

”Lumehoitoa”, kaikki tyynni ja ”sisältötuottaja” Mykkänen värvää ne Suomeen töihin ennen kuin kerkeävät ”Allahu Akbaria” sanoa. Voisi tehdä heistä poliittisia avustajia itselleen, niin voisi olla vähemmän ”yksitoikkoista” viranhoitoa.

Taas äimän käkenä
Taas äimän käkenä
7 years ago

Mykkäsellä vedätys menossa, 90% Suomesta asylumia hakeneista on valehdellut olevansa 17v ja Mykkänen lupaa yhdistää perheklaanit feikkilasten kylkeen elätettäviksi vaikka ehtivätkin paperilla jo täysi-ikäisiksi 18v – WTF!
Hulluhan tuo Mykkänen on jos yhdistää oletetut perheklaanit Suomeen feikkilapsien luo, päinvastoin tulee tehdä eli palauttaa aikuistuneet lapsioletetut klaaniinsa eikä repiä klaaneja kotimaistaan.
Harmaahapset partalapset on heti palautettava kotimaitaan rakentamaan kun ovat täysi-ikäisiä!

huugo
huugo
7 years ago

Vaalihuuma ehdotus. Tuo valitusrumba on niin vitun turha ja polttaa veronmaksjien rahoja ihan turhaan. Kerta hylsy ja ulos HETI maasta.

Anti Mykkänen
Anti Mykkänen
7 years ago

Toivon mukaan Mykkänen ei jatka enää vaalien jälkeen.

Tuomo Tulio
Tuomo Tulio
7 years ago

Mitä ihmettä!
Saisi siis perheensäkin Suomeen, jos on 18-vuotias?
Eikö poliitikko ajattele ollenkaan veronmaksajia, jotka kaiken kustantavat?
No, ei tietenkään.

Ethnic Bomb
7 years ago

”Israel is working on an ”ethnically targeted” biological weapon that would kill or harm Arabs but not Jews”

http://www.ihr.org/jhr/v17/v17n6p24_Weber.html

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.