Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Ensi alkuun kuulostaa hyvältä, mutta kun pohtii tarkemmin aloite on täyttä punavihreää kiusantekoa, eikä aloitteella ole mitään tekemistä luonnon suojelun ja luonnon monimuotoisuuden kanssa.
Metsien puun korjuu ja avohakkuu tuo vientiteollisiudelle materiaa ja maalle vaurautta. Hakattu alue voidaan myös kulottaa. Siis imitoida luontaista metsäpaloa jolloin syntyy todella monimuotoinen aluskasvillisuus ja eliöstö. Lehtometsää ja lopulta jälleen havupuut dominoivat aluetta.
Aloite on todiste siitä ettei vihervasemmistolaisten aivokapasiteetti riitä pitkä jänteiseen ajatteluun.
Vaurautta -suuryhtiöille. Tämä laki edes hieman jarruttaisi menossa olevaa suomen ryöstöä metsien osalta, tosin epäilen vahvasti tämänkin aloitteen hylkäämistä mutta allekirjoitin jokatapauksessa vaikka vähän metsää omistankin. Nykyisillä hinnoilla metsän myynti on enemmänkin lahjoittamista -ainakin täälläpäin monet ovatkin antaneet metsiään luonnonsuojelu-alueiksi vastalauseena KEINOTEKOISESTI alaspainetuille hinnoille mikä on mielestäni erittäin selkärankaista toimintaa.
Avohakkuita ei pidä lopettaa, sillä Suomi elää metsästä, jota eivät kaupunki vihreät ja muut luonnosta kauaksi etääntyneet ihmiset ymmärrä. On helppo ajatella asiaa yksipuolisesti unohtaen sen aktiivisesti mitä se tulee merkitsemään taloudellisesti heitä itseään kun Suomen talousmetsien käyttöä lakkautetaan muoti-ilmiöiden vuoksi aivan kuten rikollinen vihreä teollisuusministeri nyk. meppi Heidi Hautala omavaltaisesti kielsi suomalaisten jäänmurtajien osallistumisen tarjouskilpailuun pohjoisten jäämerien jäänmurtamiseksi ympäristösyistä ottaen näin raskaasti Suomen valtiontaloutta haavoittavalla tavalla. Tuo ruljanssi lopulta kuitenkin päättyi sikäli onnellisesti, että Heidi Hautala joutui eroamaan ministerinpestistään.
Jos Suomi madaltaa talousmetsiensä käyttöä on varmaa, että puuttuvan osan täyttävät kilpailijamaat, joiden oma metsien tilanne on ja saattaa olla jopa heikommalla tolalla kuin konsanaan Suomessa. Ihminen ei voi ajan lapsena sitoa suuren ja pitkäaikaisen luonnon aikaperspektiivia perin rajalliseen vajaan 100-vuoden aika haarukkaan, vaan itse Isä Jumalakin ”kaataa” metsää suurilla myrskyillä neliökilometrien kokoisia alueita kysymättä vihreältäpuolueelta mielipidettä asiaan. Suuri aukko metsitetään ihmisten toimesta joko kylvämällä tai istutuksin ja vaikka ihmistä ei olisi edes tuota tekemässä. Luonto hoitaisi asian aivan itse luonnonmukaisesti aivan kuten se on tehnyt miljoonia vuosia ennen karvattomaksi muuttunutta apinaa, joka kuvittelee tietävänsä luonnosta kaiken ja pystyvänsä vaikuttamaan siihen rajattomasti. Ja mikä pahinta. Hän kuvittelee, että luonto ja koko maaplaneetta tuhoutuisi ilman häntä kun asia on tasan päinvastoin!
Fraasi ”Suomi elää metsästä” on silkkaa sontaa. Nyt kun pyritään kaatamaan jokaikinen metsä ja puu mitä Suomesta löytyy, mukamas uusiutuvana paskapuheena, ja ympäristöystävällisenä tekona fossiilisten polttoaineiden sijaan. Fraasi Suomi elää metsästä otettiin silloin käyttöön, kun Suomi oikeasti eli metsästä, eli paperiala kukoisti, mutta nyt paperia ei mene enää kuin paskapaperiin, pian viedään sekin, ja saamme raapia persettämme sontimisen jälkeen kaarnan palalla ympäristö syihin vedoten. Kuka tuota avohakkuu kielto vastustaa, ei ole ikinä itse nähnyt sitä koneilla raiskattua metsäpohjaa, jossa ei ihan äkkiä kasva yhtikäs mitään. Kuinka se metsäpohja on runnottu isoilla koneilla vituiksi, eikä muutoinkaan ole nätti näky. Helvetillisia hakkuu aukeita on joka paikka täynnä, ja myrskytuuletkin pääsee riepottamaan kunnolla, kun ei ole sitä metsää enää edes hidastamaan sitä. Entäs kun puut loppuvat? Eivät olekkaan ottaneet huomioon sitä, että sitä ei sakkaan uutta ihan äkkiä, vaan se vie vuosikymmeniä.
Ei metsän korjaamisen suhteen voida mennä ajassa taaksepäin jättämällä hakkuukoneet pois käytöstä ja palaamalla kirves ja polkasahan käyttöön sekä vielä hakatut puut korjattaisiin talvella hevosella, joka tietenkin on kaikkein luonnonmukaisinta ellei sitten eläinsuojelijat saa hepulia hevosen ala-arvoisesta kiduttamisesta. Maaseudulla ei ole enää väkeä maataloissa, jotka ennen harjoittivat pienviljelystä pienipinta-alaisilla viljelyksillä ja omistivat korkeintaan muutaman lehmän navetassa ja tietenkin sen hevosen, jolla maatyöt tehtiin samoin kevyemmin ja luonnonmukaisemmin peltoja ja maita rasittamatta. Talvella pienviljelijät suuntasivat metsätöihin ja ne, joilla oli hevonen suorittivat hakattujen puiden siirtoa nk. ”välilasseille”, joista taas toiset kausityöntekijät eli tukkimiehet, jotka uittivat suuret puu massat jokia pitkin sahoille tai keräilyalueille suoraan lähelle paperitehtaita.
Valitettavasti tämä on menneisyyttä ja kuten nykyisen maatalouden teollistumisen kohdalla ainoana vaihtoehtona, jos EU-Suomessa aikoo maataloutta harjoittaa on mennä massatuotantoon jokaisella osa-alueella, joka tuohon elinkeinoon kuuluu. Nykyinen liiketaloudellinen kehitys kilpailuttamisineen ja kvarttaalitalouksineen ei ole mikään myönteinen kehitys ihmisen kannalta, eikä kokonaisen yhteiskunnankaan, muuta jumalaksi noussut raha, liikevoitto ja virtaviivaistaminen ovat tehneet isännästään päinvastoin orjan, jossa häntä heiluttaa koiraa, eikä päinvastoin. Surkeinta tehokkuusvaatimus keskeisyys on sairaan- ja vanhustenhoidossa, jossa ihmiset ovat vain yksikköjä ja suoritteita. On totta, että raskaiden metsätyökoneiden jättämät jäljet metsiin ovat raatelevia ja asiaa pahentaa vielä sekin, ettei nykyään viime talvea lukuunottamatta ole enää ollut menneisyyden kovia talvia, jotka jäädyttäisivät metsäpohjan perusteellisesti, vaan siellä on ollut pakko rypeä vesikelillä ympäri vuoden. Tässäkin painaa päälle se ikävä asia, ”tehokkuus” ja voiton maksimointi metsänostajien eli sahojen ja paperitehtaiden osalta, koska mitä enemmän saadaan ja mitä pikemmin puuta, niin yksikköhinta laskee ja tämä ”voitto” voidaan siirtää lopputuotteen hintaan, joka parantaa tuotteen mahdollisuuksia kilpailijamaihin nähden ehkä juuri sen hilkun verran, jonka perusteella ostaja päätyy suomaisten tarjoamaan vaihtoehtoon. On myös otettava huomioon, että tänä päivänä ostaja puolella ollaan todellisia nilhistejä vaatimaan lähestulkoot polkuhinnalla saatavia tuotteita, jotta heille itselleen jää marginaalia mahdollisimman paljon rahastettavaksi heidän omilta asiakkailtaan.
Sitä en sitten tiedä elääkö Suomi metsistä, mutta se on joka tapauksessa ainoa merkittävä luonnonvara, jonka omaamme ja joka edellä on menty kauppapolitiikassa vielä senkin jälkeen kun WWII jälkeiset sotakorvaukset Neuvostoliittoon saivat aikaan sen myönteisen asian, että tuolloin polkaistiin vielä maatalous voittoisessa maassa kokoon suomalainen teollisuustuotanto ja laivanrakennus, jolla Suomi nousi maailmassa eturivin maaksi asiantuntevuudessa ym. raskasmetalli teollisuudessa. Nokiat ja muut elektroniset innovaatiot seurasivat sitten vuosikymmeniä perässä.
Voihan vielä olla, että Sipilän ulosotto hallitus vielä kenkkää Suomen metsätkin ulkomaalaisille ylikansallisille korporaatioille ja sen jälkeen on ainakin varmaa, että viher arvot vedetään vessanpöntöstä alas ilman minkäänlaisia papereita.
Ei kiinnosta allekirjoittaa, kun motiivina on joku suvakkihuorien kuvittelema ilmastokatastrofi. Samaan aikaan ne yrittää kaikin muin tavoin huorata tätä maata. Ei ne aidosti ole metsistä huolissaan.
Suomen metsät on hakattu ja kaskettu satoja vuosia, puumäärä vain lisääntyy. Ruman näköinenhän se on joitain vuosia, mutta itse istuttamani metsä 1980- luvulla on jo ensiharvennettu kerran ja kasvaa kohisten. Keväällä istutin aukolle kuusentaimet, hyvin lähtivät kasvuun. Uusi metsälaki antaa melko vapaat kädet, mutta metsänomistajat ovat parhaita luonnonsuojelijoita ja asiantuntijoita omalla maallaan.