Mainos:

Lähestymiskieltohakemusten määrä laskenut lähes 1/3 hakemuksen tultua maksulliseksi

Julkaistu 21.3.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Lähestymiskieltohakemusten määrät ovat laskeneet, selviää Oikeusministeriön selvityksestä. Vuonna 2018 oikeudessa käsiteltiin vajaa 2 100 asiaa, joista hyväksyttiin runsaat 900 lähestymiskieltoa. Määrä on vähentynyt hurjasti sitten vuoden 2016, jolloin lähestymiskieltohakemus määrättiin maksulliseksi.

Hakemuksen hinta, 250 euroa saattaa osoittautua kynnyskysymykseksi hakemuksen jättämistä harkittaessa. Siitäkin huolimatta, että lähestymiskieltohakemus on maksullinen vain siinä tapauksessa, että hakemus hylätään, hakemuksien määrä on laskenut lähes kolmanneksen.

Tilastojen pohjalta ei oikeusministeriön mukaan ole selvää, onko lähestymiskiellon muuttuminen maksulliseksi vuoden 2016 alussa vaikuttanut hakemusten määrään, mutta pelkästään vuosivaihtelulla se ei selity, sillä ennen hakemuksen muuttumista maksulliseksi, hakemusten määrä liikkui noin 300kpl alueella vuosina 2009-2015.

Lähde: Valtioneuvosto, tilastokeskus

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Sofia Salo
Sofia Salo
7 years ago

Maksullisuudesta seuraa, että musliminainen joutuu nyt mieheltään pyytämään rahaa ajaakseen lähestymiskieltoa oikeudessa.

Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Vihervasemmistoa äänestävät naiset eivät enää hae lähestymiskieltoa kun ukko ei osaa täyttää tiskikonetta oikein.

juha.
juha.
7 years ago

Valtion rahan ahneus on rikollista, koska matujen elättämiseksi suomalaisten oikeusturvaa heikennetään surutta vain siksi, että täppi riittäisi kaikkien matu -loisten elättämiseksi Suomessa.

On täysin väärin, että lähestymieskieltohakemus maksaa 250 euroa, sillä kun on kysymys suoraan jomman kumman puolison omasta turvallisuudesta, silloin ei pitäisi olla mitään rahallista hintaa hengen ja terveyden suojelemiseksi. 25 euroakin olisi liikaa.

Vielä tulee päivä kun maa on täynnä kehitysmaalaisia laiskiaisia, niin autojen turvavöihin laitetaan korttipääte, johon pitää maksaa joka kerta kun laittaa turvavyön kiinni. Ja jos ei laita, sakko ilman turvavöitä ajamisesta on 1000 euroa.

Pysäköintivirhemaksujen viemisestä oikaisuvaatimuksen saamiseksikin makaa, oliko se 100 euroa tai enemmän. Se oli aikaisemmin ilmainen ja heti kättelyssä oikeusoppineet olivat sitä mietä, että tällä loukataan kansalaisten oikeusturvaa karkeasti. Mutta jostakinhan Sipilän oli saatava rahaa kun koko maailma on tervetullut Suomeen vetämään lonkkaa ja tekemään rikoksia, joista loppujen lopuksi on vain palkinto, eikä tuomio. Jos suomalainen sen kiroittaa nettiin, se kyllä viedään rosikseen ja päiväsakkoja tulee roppakaupalla.

Puolueeton
Puolueeton
7 years ago

Korkein eliitti, hallitus tekee päätöksiä ja kansalaiset maksavat. Kansalaiset määräävät äänestäessään eliitin jäsenyysoikeudet.
Kansalaiset syyttäköön itseään, kun eivät ota asioista selvää. Vaikka asioiden tutkiminen vaatii aikaa ja kykyä havaita valtamedian olevan osa eliittiä. Ei siihen kaikkien tarmo riitä. Helpompi jättää äänestämättä, niin ei voi ainakaan itseään syyttää.

watun tirkistelijä
watun tirkistelijä
7 years ago

Oikeuden hankkiminen tuleekin halvemmaksi perintä- ja turvatoimisto Sergei&Sergei kanssa asioiden.

Suomalaisista pennuista tuli kansainvälisiä uutistähtiä

Julkaistu tänään 09:04 – Kirjoittaja Toimitus
Valkoruskea vastasyntynyt pentu nukkuu sinisellä peitolla, ja sen takana näkyy muita pentuja Ylen suorassa lähetyksessä.
Hilkan kuusi pentua syntyivät 10. lokakuuta ja esiintyvät Ylen suorassa lähetyksessä, joka on nyt saanut kansainvälistä medianäkyvyyttä.

Suomen Pentulive on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Hilkan kuuden pennun suora lähetys näkyy nyt uutisoinnissa ympäri maailmaa.

Lagotto romagnolo Hilkka synnytti kuusi pentua 10. lokakuuta. Pentulive on suora lähetys koiraperheen arjesta kasvattajan kotona, kuvattuna hänen omassa makuuhuoneessaan.

Ohjelma lähettää suoraa lähetystä ympäri vuorokauden suomalaisen yleisradioyhtiö Ylen suoratoistopalvelussa Yle Areenassa, ja se on nyt kuudennella tuotantokaudellaan.

Viime päivinä The Times, CNN ja Daily Mail ovat kirjoittaneet ohjelmasta.

Mainos:

— Tuntuu epätodelliselta, että CNN ja BBC näyttävät pätkiä pennuista, kasvattaja kertoo Ylelle.

Vieraita ulkomailta osallistui, ja terveisiä muista maista näytettiin torstai-illan chat-istunnon aikana. Ulkomaiset tiedotusvälineet ovat näyttäneet myös videopätkiä Hilkan aiemmasta pentueesta.

Tiedetoimittaja Pirjo Koskinen sai idean Pentuliveen useita vuosia sitten. Häntä on haastatellut The New York Times, mutta artikkelia ei ole vielä julkaistu.

Hän toivoo uuden yleisön ymmärtävän, että koirien hyvinvointi on etusijalla. Pennut eivät elä studiossa, vaan viettävät normaalia elämää kasvattajan kotona.

— Meille on erittäin tärkeää, että koirien hyvinvointi otetaan vakavasti ja että kasvatus tapahtuu vastuullisesti, sanoo Pirjo Koskinen.

Äänestys pentujen nimistä on päättynyt. Pennut oli määrä nimetä suorana lähetetyssä nimijuhlassa lauantaina 24. lokakuuta.

Myös Ruotsin hidastempoinen eläin-TV on noussut kansainvälisiin uutisiin. Sky News, NBC ja AP käsittelivät ruotsalaisten kiinnostusta verovaroilla rahoitetun valtion yleisradioyhtiö SVT:n Suureen hirvivaellukseen, joka on rauhallinen suora lähetys hirvien kevätmuutosta Ångermanälven-joen varrella.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu 23.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.