HUSin sairaaloissa on hoidettu lähes joka toisen turvapaikanhakijan kantavan monille antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria. Tosin vaikkapa suolistobakteerien osalta tilanne on jotakuinkin sama kuin suomalaisilla tropiikin matkailijoilla.
Antibioottiresistenssin kerrotaan lisääntyvän nopeasti ja uhkaavan terveydenhuoltoa maailmanlaajuisesti. Helsingin yliopiston mukaan erityisen nopeasti tilanne on heikentynyt huonon hygienian alueilla tropiikissa, missä antibiootteja käytetään suuria määriä.
Trooppisilla alueilla matkailleista 20–70 prosenttia kantaa palatessaan monille antibiooteille vastustuskykyisiä suolistobakteereja, ns. "superbakteereja". Tavallisimmin nämä ovat ESBL-kolibakteereja., jotka kaikessa ikävyydessään katoavat muutamassa kuukaudessa itsestään, ilman että tartunnan saanut niitä edes huomaa. Joissakin tilanteissa bakteerit aiheuttavat kuitenkin infektion, jonka hoitaminen on mm. edellä mainituista syistä tavanomaista vaikeampaa.
Pakolaiset ja siirtolaiset tautisempia
Useimmat Suomeen tulevista pakolaisista ja siirtolaisista ovat kotoisin maista, joissa näitä bakteereita kantaa suurempi osa väestöstä kuin meillä. Maahantulijoiden moniresistenttejä bakteereja ja niiden aiheuttamia infektioita on toistaiseksi tutkittu vain vähän.
HUSin sairaaloissa professori Anu Kanteleen johdolla tehty tutkimus selvitti monille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja Helsingin yliopistollisessa sairaalassa hoidetuilla turvapaikanhakija- ja pakolaispotilailla vuosina 2010 – 2017. Otoksena oli 447 potilasta, joista suurin osa oli kotoisin Irakista (46.5 %), Afganistanista (10.3 %), Syyriasta (9.6 %) ja Somaliasta (6.9 %).
Moniresistenttejä bakteereja löydettiin lähes puolelta potilaista (45 %), yleisimmin suoliston ESBL-bakteereja (33 %) tai ihon MRSA-bakteereja (21 %). Joka kymmenennellä havaittiin kahden tai useamman tyyppisiä moniresistenttejä bakteereja.
– Suolistobakteerien osalta tulos vertautuu suomalaisiin tropiikin matkailijoihin. MRSA-löydöksiä oli enemmän, mutta kantajien osuus jäi silti hieman pienemmäksi kuin mitä on kuvattu kliinisissä näytteissä esimerkiksi joissakin Etelä-Euroopan maissa. Näiden löydösten perusteella turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei voi pitää erityisenä terveysuhkana, Kantele toteaa.
Tutkijat ehdottavat, että sairaalaan hakeutuvia turvapaikanhakijoita hoidetaan saman ohjeistuksen mukaan kuin niitä suomalaispotilaita, jotka ovat olleet sairaalahoidossa pohjoismaiden ulkopuolella edellisen vuoden aikana, ja mahdollinen kantajuus selvitetään viljelynäyttein ja huomioidaan antibioottivalinnoissa.
Lähde: Helsingin yliopisto
