Lähes 9/10 republikaanista kannattaa Trumpia – Toisiksi suosituin presidentti 2. maailmansodan jälkeen

Päivitetty 19.6.2018, Julkaistu 18.6.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilla tuli 500 päivää täyteen valkoisessa talossa. Merkkipaalun kohdalla toteutettiin kysely, jolla mitattiin presidentin kannatusta puolueiden ja kansan keskuudessa. Omiensa, republikaanien joukossa Trumpia kannattaa 87%. Kyseinen luku on Trumpilla korkeampi kuin yhdelläkään toisella toisen maailmansodan jälkeen, yhtä lukuunottamatta.

Ainoastaan George W. Bush oli suositumpi oman puolueensa edustajien joukossa. Bushin kannatus lähti räjähdysmäiseen nousuun mm. 9/11 iskujen jälkeen tehtyjen sotatoimien nosteessa. Trump jättää oman puolueen sisäisessä kannatuksessa taakseen mm. John F. Kennedyn, Barack Obaman, Richard Nixonin ja Bill Clintonin.

Kaikesta kansasta varsin värikkäästi uransa aloittanutta presidenttiä kannattaa 43%. Esimerkiksi Obaman vastaava luku oli 500 päivän kohdalla 48%, joten juoksussa on vielä parannettavaa. Kuitenkin korkeat kannatusluvut oman puolueensa sisällä antaisivat jo tässä vaiheessa osviittaa siitä, että Trumpista saattaa tulla kahden kauden presidentti.

70% kansasta näki, että Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen oli hyvä ajatus, joskin republikaanien ja demokraattien välillä on tässäkin näkemyksessä suuria eroja. Republikaanien leirissä tapaamisen näki positiivisena asiana 93%, kun taas demokraateissa luku oli vain 49%.

Lähde: Dailymail, CNN

EU harkitsee rajoituksia liikekannallepanon piiriin kuuluvien ukrainalaisten suojeluun

Julkaistu tänään 13:48 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Euroopan komission kerrotaan valmistelevan sääntöjä, jotka voisivat rajoittaa pääsyä tilapäisen suojelun piiriin niiden ukrainalaisten kohdalla, jotka kuuluvat kotimaassaan liikekannallepanon piiriin. Tulevilta hakijoilta saatetaan vaatia todistus siitä, että heidät on vapautettu asepalveluksesta.

Väitteet ovat peräisin puolalaisesta Rzeczpospolita-lehdestä, ja niistä ovat raportoineet useat tiedotusvälineet, kuten Kyiv Post. Ehdotusta kuvataan merkittävimmäksi muutokseksi EU:n ukrainalaisille tarkoitettuun tilapäisen suojelun järjestelmään sen jälkeen, kun se otettiin käyttöön vuonna 2022.

Uusien sääntöjen voimaantulon jälkeen tukea hakevat saattavat tarvita Ukrainan viranomaisten myöntämän todistuksen, joka osoittaa, etteivät he kuulu liikekannallepanon piiriin. Vaatimuksen kerrotaan koskevan sekä miehiä että naisia.

Puolan sisäministeriön alivaltiosihteeri Maciej Duszczyk kertoi Rzeczpospolitalle, että työ on valmistumassa ja että Puola tukee muutoksia. Säännöt on tarkoitus esitellä heinäkuussa, mutta raportin mukaan ne tulisivat voimaan vasta maaliskuussa 2027, jolloin nykyinen järjestely päättyy.

Miljooniin ei sovelleta takautuvasti

Ehdotus ei koskisi niitä noin 4,3 miljoonaa ukrainalaista, joilla on jo tilapäinen suojelu EU:ssa. Sen sijaan se kohdistuisi uusiin hakijoihin sääntöjen tultua voimaan. Ukrainan kerrotaan itse pyytäneen muutosta kesäkuun alussa osana liikekannallepanopolitiikkaansa.

Yksi käytännön seuraus olisi EU:n ulkorajan muuttuminen Ukrainan liikekannallepanojärjestelmän jatkeeksi. Suojelu sodalta riippuisi tällöin siitä, että hakijan kotimaa ensin todistaa, ettei henkilöä tarvita sotilaspalvelukseen.

Diesen: ”Viimeiseen mieheen”

Norjalainen valtiotieteilijä ja professori Glenn Diesen esitti jyrkän tulkinnan raportista. Hän kirjoitti, ettei niitä ukrainalaisia, joita presidentti Volodymyr Zelenskyi tarvitsee sotaan, enää otettaisi vastaan EU:hun.

”EU maksoi välikäsisodasta ja vaatii, että se käydään viimeiseen mieheen asti”, Diesen kirjoitti X-palvelussa.

Diesenin kommentti korostaa ehdotuksen keskeistä ristiriitaa: EU tarjoaa suojelua, mutta sulkee mahdollisesti pois ne ukrainalaiset, jotka Kiova haluaa mobilisoida. Euroopan komissio ei ole vielä virallisesti esitellyt ehdotusta, mutta jos raportit vahvistetaan, se merkitsisi huomattavaa tiukennusta tuleville ukrainalaisille hakijoille.

Unkarin parlamentti äänesti presidentti Tamás Sulyokin erottamisen puolesta

Julkaistu tänään 12:47 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Unkarin parlamentti on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka päättää presidentti Tamás Sulyokin virkakauden. Siirto on osa pääministeri Péter Magyarin valtion instituutioiden uudistusta Viktor Orbánin 16 vuotta kestäneen valtakauden jälkeen.

Maan perustuslain 17. muutos hyväksyttiin äänin 139–6. Yhteensä 54 kansanedustajaa ei osallistunut äänestykseen, uutisoi Euronews.

Kun muutos astuu voimaan, Sulyokin toimikausi päättyy seuraavana päivänä. Parlamentti valitsee tämän jälkeen väliaikaisen valtionpäämiehen, joka toimii tehtävässä uuden perustuslain voimaantuloon asti, kuitenkin enintään viisi vuotta.

Sulyokilla, joka astui virkaansa vuonna 2024 Fideszin tuella, on viisi päivää aikaa allekirjoittaa muutos. Jos hän kieltäytyy, parlamentti on ilmoittanut aloittavansa virallisen menettelyn hänen erottamisekseen.

Fidesz boikotoi äänestystä

Fidesz ja sen liittolaispuolue KDNP eivät osallistuneet äänestykseen. Puolueet syyttävät hallitusta suuren enemmistönsä käyttämisestä poliittisten vastustajien raivaamiseen ja kuvailevat uudistusta hyökkäykseksi perustuslaillista järjestystä vastaan.

Magyar puolestaan väittää, että muutokset ovat välttämättömiä oikeusvaltioperiaatteen palauttamiseksi ja sellaisten instituutioiden korvaamiseksi, jotka olivat hänen mukaansa alistettu Orbánin poliittiselle vallalle.

Fideszin parlamenttiryhmän johtaja Gergely Gulyás ilmoitti äänestyksen yhteydessä eroavansa tehtävästään. Hän kutsui valtionpäämiehen erottamista ennennäkemättömäksi toimenpiteeksi.

Lisää perustuslaillisia muutoksia

Muutos tuo mukanaan myös kansanedustajien 12 vuoden kumulatiivisen kausirajoituksen. Se asettaa myös 70 vuoden eläkeiän perustuslakituomioistuimen tuomareille, mikä tarkoittaa, että useiden Orbánin valtakaudella nimitettyjen tuomareiden on jätettävä tehtävänsä.

Hallitus on myös ilmoittanut suunnitelmistaan laatia kokonaan uusi perustuslaki kansalaiskuulemisten pohjalta myöhemmin tänä vuonna.

Huthit ampuivat ohjuksia Saudi-Arabiaan Sanaan lentokenttäiskun jälkeen

Julkaistu tänään 10:27 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Huthit ovat ampuneet ohjuksia Saudi-Arabiaan sen jälkeen, kun Jemenin kansainvälisesti tunnustettu hallitus ilmoitti iskeneensä Sanaan lentokentän kiitotielle. Iskut päättävät osapuolten välisen nelivuotisen suhteellisen tyynen jakson.

Saudi-johtoinen sotilaskoalitio ilmoitti torjuneensa maan eteläosiin suunnattuja ohjuksia. Huthien sotilashedustaja Yahya Saree sanoi liikkeen ottaneen kohteekseen Abhan lentokentän Etelä-Saudi-Arabiassa.

Tämä oli ensimmäinen kerta maaliskuussa 2022 voimaan tulleen epävirallisen tulitauon jälkeen, kun huthit ilmoittivat hyökänneensä Saudi-Arabiaan, kertoo Reuters.

Pohjois-Jemeniä ja pääkaupunki Sanaata hallitsevat huthit syyttivät aiemmin Saudi-Arabiaa iskusta Sanaan lentokentälle. Liike kutsui hyökkäystä räikeäksi aggressioksi ja uhkasi vastatoimilla.

Isku Sanaan lentokentälle

Jemenin kansainvälisesti tunnustetun hallituksen puolustusministeriö ilmoitti olevansa vastuussa kiitotielle tehdystä iskusta. Ministeriön mukaan tavoitteena oli estää iranilaisen lentokoneen laskeutuminen Sanaan, minkä se sanoi loukkaavan Jemenin suvereniteettia.

Hallitus totesi, että maan ilmatilaa loukkaaviin vihamielisiin lentokoneisiin vastataan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, ja syytti tilanteesta Irania. Jemenin asevoimien edustaja sanoi myöhemmin, että kone oli sen sijaan laskeutunut huthien hallitsemalle Hodeidan lentokentälle, noin 145 kilometriä Sanaasta lounaaseen. On edelleen epäselvää, yrittikö kukaan estää laskeutumista siellä.

Uudelleen kärjistyvä konflikti

Jemeniä on leimannut sisällissota siitä lähtien, kun huthit ottivat haltuunsa Sanaan ja kansainvälisesti tunnustettu hallitus siirtyi etelään. Saudi-johtoinen koalitio puuttui sotaan vuonna 2015. Vuonna 2022 alkanut tulitauko oli pitkälti pitänyt toistuvista alueellisista jännitteistä huolimatta aina viimeisimpiin hyökkäyksiin asti.

Ruotsin uudet rehellisyyssäännöt voivat johtaa oleskeluluvan perumiseen maksamattomien velkojen vuoksi

Julkaistu tänään 09:43 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsin uudet ”moitteetonta elämäntapaa” koskevat säännöt voivat vaikeuttaa ulkomaan kansalaisten mahdollisuuksia saada tai säilyttää oleskelulupansa. Viranomaiset voivat ottaa huomioon maksamattomat velat ja toistuvat sakot arvioidessaan henkilön elämäntapaa.

Uusi lainsäädäntö antaa Ruotsin maahanmuuttovirastolle (Migrationsverket) laajemmat valtuudet tarkastella henkilön elämäntapaa oleskelulupahakemuksia ja lupien peruuttamista käsiteltäessä. Hallitus on kuvannut tavoitteeksi luoda paremmat mahdollisuudet poistaa ulkomaan kansalaisia maasta heidän elämäntapaansa liittyvien puutteiden vuoksi.

Ruotsin maahanmuuttoviraston tiedottaja Alexander Szögin uutistoimisto TT:lle antamien tietojen mukaan järjestelmällisesti maksamatta jätetyt velat ja sakot voivat olla merkityksellisiä. Myös yksittäinen epätavallisen suuri velka tai toistuvat ylinopeussakot voidaan ottaa huomioon, vaikka jokainen tapaus on arvioitava kokonaisuutena.

Kokonaisarviointi jokaisessa tapauksessa

Viranomaiset voivat ottaa huomioon myös pimeän työn, kieltäytymisen noudattamasta viranomaispäätöksiä sekä sosiaaliturvajärjestelmien väärinkäytön väärien tietojen avulla. Myös kytkökset rikollisverkostoihin voivat olla merkityksellisiä. Pelkät lausunnot kytköksistä väkivaltaisiin tai ekstremistisiin järjestöihin eivät kuitenkaan riitä osoittamaan moitteettoman elämäntavan puutetta.

Kerjäämistä ja prostituutiota ei sisällytetä arviointiin. Alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö on merkityksellistä vain silloin, kun se aiheuttaa toistuvasti vaaraa muille, kertoo Fria Tider -lehden viittaama raportti.

Säännöt eivät koske alle 15-vuotiaita. Kun kyseisellä henkilöllä on lapsia, lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi harkinnassa.