Mainos:

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta tarvitaan koulutustason nostamiseksi

Julkaistu 26.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaama korkeakouluihin sijoittumista 2010 - 2017 käsittelevä tutkimus vahvistaa käsitystä, että aiemmat opiskelijavalintojen uudistukset eivät ole olleet riittäviä. Tällä hallituskaudella käynnistetyt opiskelijavalintojen uudistukset ovat tarpeellisia korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi ja koulutustason nostamiseksi.

26.3. julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaamassa tutkimuksessa on selvitetty opiskelemaan siirtymisen nopeutumista viime vuosina. Tutkimuksessa on voitu arvioida lähinnä viime hallituskaudella päätettyjen uudistusten vaikutuksia korkeakoulutukseen siirtymisen nopeutumiseen. Näitä uudistuksia ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen yhteishaku, paikkojen varaaminen ensimmäistä paikkaansa hakeville (ensikertalaiskiintiöt) ja toisaalta jo opiskelevien siirtohaut korkeakoulusta tai koulutuksesta toiseen.

Tutkijat toteavat, että siirtyminen korkeakouluopintoihin ei ole nopeutunut 2017 mennessä. Merkittävä syy on se, että korkeakoulut käyttävät paikkojen varaamismahdollisuutta varovasti ja hakijoista valtaosa on ensikertalaisia, joten asetetut kiintiöt ole parantaneet heidän asemiaan.
Tutkimuksen perusteella vahvistuu käsitys, että uudistukset eivät ole olleet riittäviä.  Tällä hallituskaudella käynnistetyt opiskelijavalintojen uudistukset ovat tarpeellisia nopeuttamistavoitteen kannalta.

Käynnissä olevan opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on, että vuonna 2020 pääosa - yli puolet - opiskelupaikoista täytetään ylioppilastutkinnon arvosanojen ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Pääsykokeet ovat edelleen merkittävä valintatapa, mutta pääsykokeiden tulisi olla sellaisia, että ne eivät edellytä pitkää valmistautumista.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tavoitteeksi on asetettu, että 50 prosenttia nuorista ikäluokista (25-34 -vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon.  Nyt julkaistu tutkimus antaa eväitä sen pohtimiseen, millaisia lisätoimia tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoite edellyttää voimakasta korkeakouluihin pääsyn nopeuttamista, jotta tutkintoja suoritetaan nykyistä enemmän ja nuorempana.

Mainos:

Vision 2030 toimeenpanoryhmät valmistelevat tarvittavia kehittämistoimia. Jos halutaan lisätä paikkojen kohdentumista nuorille hakijoille, mahdollisia keinoja ovat ainakin vaikuttavien ensikertalaiskiintiöiden käyttö ja siirtohakujen lisääminen. Lisäksi voidaan lisätä avointa korkeakouluopetusta ja vähentää tutkintokoulutuksen kysyntää ohjaamalla korkeakouluissa jo opiskelevia tai opiskelleita hakeutumaan muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Vision 2030 verkkoaivoriihessä, joka aukeaa 26.3.2018, voi ottaa kantaa 50 prosentin tavoitteen saavuttamisen keinoihin.

Lähde: OKM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pirkko Väisänen
8 years ago

On mahdotonta nostaa koko väestön menestystekijöitä, esimerkiksi älykkyyttä, joten ainoa tapa nostaa päästötodistuksen saaneiden oppineisuutta on sisäänpääsyn vähentäminen.

Jos olisin ammattiliiton lobbaaja, hämärtäisin tavoitetta ja ajaisin sellaista uudistusta, että koulutustaso on yhtä kuin koulutuksen määrä, että antamalla liiton jäsenille lisää rahaa kansan koulutustaso jotenkin nousisi.

juha.
juha.
8 years ago

Mistähän tuohonkaan raha piisaa? Tärkeää sinänsä, mutta nykyisessä poliittisessa ilmastossa se ei voi merkitä mitään hyvää.-

Luokatonta tasoa
Luokatonta tasoa
8 years ago

Ei riitä että opiskelijoiden tasoa nostetaan. Pitää nostaa myös opettajien tasoa.

Ihan ensimmäinen asia on se että luokalle pitää jättää jos ei ole suoritunut kurssista. Viime syksynä AMK:issa aloittaneille sanottiin kaikkien oppiaineiden opettajien suusta:”Jos olette tunneilla paikalla ja kotitehtävät on tehty, niin saatta todistukseen 4:en”. Siis toiseksi parhaan mitä voi saada. Mitään tietotaitoa tai -tasoa ei edellytetä. Riittää että on paikalla.

Tällaiset oppilaitokset ja 0-opetus tulisi välittömästi kieltää. Sillä sieltä valmistuvista tulee osasta opettajia. Eräs tilanne oli Tampereella jossa ammattiainetta 2000 luvulla palkattiin opettamaan henkilö joka jo -80 luvulla oli asioista jäljessä. Ei ihme etteivät nykyiset AMK-insinöörit tiedä mitään.

pettynyt
pettynyt
8 years ago

Minullakin on erittäin huonoa kokemusta AMK:sta. Tarkoitus oli kouluttautua ”uudelleen”/saada muodollinen pätevyys ja syventynyttä osaamista, etenkin niillä osa-alueilla missä ei ollut kokemusta. Mitä vielä.
Oppilaitokseen kun tulin, ihan ensimmäisenä olivatkin vähentäneet aivan muodolliseen minimiin tiettyä koulutuskomponenttia mitä itse pidin kaikkein tärkeimpänä.
Heti seuraavaksi eteemme astui kaksi opettajaa kenellä EI OLLUT MITÄÄN ALAN kokemusta, kunnon koulutuksesta&osaamisesta puhumattakaan!!! Jorisivat jonninjoutavia yrittäessään hämätä omaa osaamattomuuttaan ja amatööriyttään.
Pöyristyin ja petyin suunnattomasti mutta vasta 6kk jälkeen lopetin sillä oli pakko myöntää itselleen että nk. ”koulutuksesta” olisi yhtään mitään hyötyä kun kaikki oli pakko itse hakea massiivisista määristä kirjoista ja ilman ohjausta siihen mikä on eniten relevanttia. Opettajat (yhtä sivuaineen opettajaa lukuunottamatta) olivat vain teennäisiä arvostelijoita tai kumileimoja suoritukselle, mutta oppilaille itselleen aika hyödyttömiä.

Saatana että otti päähän. Tästäkö sitä oli 15v maksanut veroja, että oppilaitos huijaa vain saadakseen oppilaita=rahoitusta valtiolta palkkojen maksamiseen jne.? Jos joku opetuslinja järjestetään niin täytyy olla joku rautainen ammattilainen valvomassa että oppilaitos opettaa ja ohjaa oikean tiedon äärelle ihan oikeasti sekä kertoo käytännöstä kokemusperäisesti. Prkl.

IKirouta
IKirouta
8 years ago

Huomasiko joku tämän: ” Pääsykokeet ovat edelleen merkittävä valintatapa, mutta pääsykokeiden tulisi olla sellaisia, että ne eivät edellytä pitkää valmistautumista.”
Pitkässä juoksussa tavoite: Suoraan koraanikoulusta AMK:hon.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.