Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaama korkeakouluihin sijoittumista 2010 - 2017 käsittelevä tutkimus vahvistaa käsitystä, että aiemmat opiskelijavalintojen uudistukset eivät ole olleet riittäviä. Tällä hallituskaudella käynnistetyt opiskelijavalintojen uudistukset ovat tarpeellisia korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi ja koulutustason nostamiseksi.
26.3. julkaistussa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tilaamassa tutkimuksessa on selvitetty opiskelemaan siirtymisen nopeutumista viime vuosina. Tutkimuksessa on voitu arvioida lähinnä viime hallituskaudella päätettyjen uudistusten vaikutuksia korkeakoulutukseen siirtymisen nopeutumiseen. Näitä uudistuksia ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen yhteishaku, paikkojen varaaminen ensimmäistä paikkaansa hakeville (ensikertalaiskiintiöt) ja toisaalta jo opiskelevien siirtohaut korkeakoulusta tai koulutuksesta toiseen.
Tutkijat toteavat, että siirtyminen korkeakouluopintoihin ei ole nopeutunut 2017 mennessä. Merkittävä syy on se, että korkeakoulut käyttävät paikkojen varaamismahdollisuutta varovasti ja hakijoista valtaosa on ensikertalaisia, joten asetetut kiintiöt ole parantaneet heidän asemiaan.
Tutkimuksen perusteella vahvistuu käsitys, että uudistukset eivät ole olleet riittäviä. Tällä hallituskaudella käynnistetyt opiskelijavalintojen uudistukset ovat tarpeellisia nopeuttamistavoitteen kannalta.
Käynnissä olevan opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on, että vuonna 2020 pääosa - yli puolet - opiskelupaikoista täytetään ylioppilastutkinnon arvosanojen ja ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella. Pääsykokeet ovat edelleen merkittävä valintatapa, mutta pääsykokeiden tulisi olla sellaisia, että ne eivät edellytä pitkää valmistautumista.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 tavoitteeksi on asetettu, että 50 prosenttia nuorista ikäluokista (25-34 -vuotiaat) suorittaa korkeakoulututkinnon. Nyt julkaistu tutkimus antaa eväitä sen pohtimiseen, millaisia lisätoimia tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoite edellyttää voimakasta korkeakouluihin pääsyn nopeuttamista, jotta tutkintoja suoritetaan nykyistä enemmän ja nuorempana.
Vision 2030 toimeenpanoryhmät valmistelevat tarvittavia kehittämistoimia. Jos halutaan lisätä paikkojen kohdentumista nuorille hakijoille, mahdollisia keinoja ovat ainakin vaikuttavien ensikertalaiskiintiöiden käyttö ja siirtohakujen lisääminen. Lisäksi voidaan lisätä avointa korkeakouluopetusta ja vähentää tutkintokoulutuksen kysyntää ohjaamalla korkeakouluissa jo opiskelevia tai opiskelleita hakeutumaan muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Vision 2030 verkkoaivoriihessä, joka aukeaa 26.3.2018, voi ottaa kantaa 50 prosentin tavoitteen saavuttamisen keinoihin.
Lähde: OKM
