Mainos:

Kiinteistöfirmat vuolivat kultaa pakolaisryntäyksellä – Näistä luvuista moni yrittäjä voisi olla kateellinen

Päivitetty 13.11.2017, Julkaistu 10.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

2015 alkanut pakolaistulva on kiihdyttänyt muun vastaanottotoiminnan myötä myös kiinteistöbisnestä. Esimerkiksi Pohjalainen LSK Business Park osti Kauhavan entisen lentosotakoulun vuonna 2014 ja teki vanhalla kiinteistöllä 730 000 euron voiton 2,5 mijoonan euron liikevaihdolla tämän vuokrattua tilat SPR:n vastaanottokeskuskäyttöön. Voittomarginaali oli tässä tapauksessa maltillisemmasta päästä ja yrityksen toimitusjohtajan mukaan vanhan rakennuksen ylläpitokustannukset kipuavatkin miljoonaluokkaan.

-"Tämä on riskihommaa tämä vanhojen kiinteistöjen kanssa pelaaminen. Mutta ilman riskiä ei mitään eteenpäin saada."

Muistijäljen on tehnyt erityisesti Vantaalla sijaitseva Auramo-talo, jonka vuokralaisia jopa irtisanottiin vastaanottokeskuksen tieltä. Vuonna 2016 Kiinteistö Oy Auramo-Talo teki 380 000 euron voiton talosta, potkittuaan yrittäjiä pois kannattavamman liiketoiminnan tieltä. Yhtiön hallituksen jäsen Veikko Kantero puolustelee yhä kohua aiheuttanutta ratkaisua vuokrasopimusten irtisanomisesta.

-"Sikäli ollaan tyytyväisiä, että kiinteistö on nyt täysi. Meillä on ollut siellä vajaakäyttöä. Jos joutuu valitsemaan, pidetäänkö 12 neliön vuokralainen, vai otetaanko satakertainen vuokralainen sisään, matematiikka on aika yksinkertainen."

Mainos:

Voittoa syntyi 24% liikevaihdosta ja Kantero kertoo ainoan suoranaisen ongelman olleen vuokralaisten massiivinen veden käyttö, jonka kustantamisessa SPR kuulemma tuli vastaan.

Kirkkonummella vanhaan opistohotelliin vastaanottokeskustiloja vuokrannut Aavaranta teki jättimäisen tilin pakolaisbisneksestä. 2,7 miljoonan liikevaihdolla syntyi 1,6 miljoonan euron voitto, joka tarkoittaa noin 60%.

Aavarannan hallituksen puheenjohtaja Enrico Ruuskanen kertoo vuokratulojen "olleen tosi hyviä". Ruuskanen muistuttaa kansalaisia siitä, ettei tällainen jatku ikuisuuksia, vaan pakolaisvirran tyrehtyessä, on tiloille keksittävä jälleen uutta käyttöä. Kyseinen VOK lakkautettiin jo viime keväänä ja Aavaranta onkin jo myynyt suurimman osan kiinteistöstä.

Keuruulla vanhaa varuskuntaa pakolaisten käyttöön vuokrannut Sarakallio Kiinteistöt lohkaisi 1,1 miljoonan voiton kolmen miljoonan liikevaihdolla, mutta yksikään edellä mainituista ei pärjää Kirkkonummen Evitskogissa sijaitsevalle vastaanottokeskukselle.

Evitskogin VOK nimittäin tuotti omistajilleen 1,3 miljoonan euron voiton 1,9 miljoonan liikevaihdosta, joka tarkoittaa 68 prosenttia bisneksessä pyörineestä rahasta. Nykysuomi kertoi syyskuussa tiloja hallinnoivan yrityksen tuloksen nousseen 244%.

Lähde: YLE

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Maanpettureiden nimet mieleen -miehitysjoukkojen majoittaminen on rikos josta kuuluu saada ankara rangaistus!

-Nämä perkeleet ovat maahantunkeutujiakin limaisempaa väkeä !!!

Valkoinen hetero
Valkoinen hetero
8 years ago

Suomalaisen pahin vihollinen on toinen suomalainen.

Suomi 100
Suomi 100
8 years ago

Kaivakaa ja kaivakaa niin löytyy parin ministerin nimet ja niiden kakarat ja sukulaiset sieltä taustoilta jotka käärivät jättivoitot omille tileilleen. Sen takia rajat pysyvät auki ja ministerit eivät välitä kun raiskataan ja kauloja katkotaan. Raha ratkaisee.

Anonyymi
Anonyymi
8 years ago

Ja mistähän nämä rahat ovat peräisin? Valtiolta ja valtio olemme me. Lisätään summaan vielä kaikki muut kustannukset ja yhteiskunnan turvattomuus, niin jo on taas veronmaksajilla ja vaaleissa äänestäneillä aika kiitokseen.

Eikä tämä ole ohi vielä; jatkuvasti tulee porukkaa n. 5000:n henkilön vuosivauhtia eli kuudessa- seitsemässä vuodessa saamme toiset ennätysvuoden 2015 kaltaista 35.000 uutta yrittäjää, jotka eivät saa turvapaikkaa, mutta jäävät silti tänne oleskeluyhteiskuntaan lorvimaan ja syömään resursseja.

Suomi suomalaisille
Suomi suomalaisille
8 years ago

Jo Risto Ryti aikoinaan varoitti maan sisäisistä vihollisista, Niitä, maanpettureita meillä on nyt vallankahvassa pilvin pimein.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu tänään 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.