https://nykysuomi.com/kiina-esittelee-kasvavaa-laivastomahtiaan-myos-suomenlahdella/

Yleinen

Kiina esittelee kasvavaa laivastomahtiaan myös Suomenlahdella

Julkaistu 21.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kiinan nopeasti kasvavan sotalaivaston eräs uudenaikaisin yksikkö, ohjushävittäjä Changsha, saapuu heinäkuussa Suomenlahdelle osallistuen venäläis-kiinalaiseen laivastoharjoitukseen. Harjoitus tapahtuu Pietarin ja "Kaliningradin" edustalla. Changsha on ensimmäisiä kiinalaisen 052-luokan aluksia, ja ensimmäinen kansainväliseen tehtävään osallistuva lajissaan.

Changshan tyyppiset ohjushävittäjät rinnastetaan USA:n Arleigh Burke -luokkaan, jota aloitti po. alustyypin kehityksen. Arleigh Burke -luokan pääaseistus on AEGIS-järjestelmä jota voidaan käyttää mm. ballististen ohjusten torjuntaan, ja lähipuolustus käyttää automaattista Phalanx-järjestelmää. Yhdistelmä on hyvin järeä, ja pystyy valvomaan ilmatilaa ja merta laajalla alueella.

Arleigh Burke -alukset ovat vierailleet vuosittain Mustallamerellä ja toisinaan myös Itämerellä, mistä Venäjä on ilmaissut närkästyksensä. Arleigh Burke -luokan ja kiinalaisen Changsha-tyypin aluksia voidaan pitää strategisina aseina, kuten ydinohjussukellusveneitä. Kiinalainen alusluokka muistuttaakin ulkonäöltään amerikkalaisia, kuten myös sen suojana oleva kiinalaisvalmisteinen lähitorjuntajärjestelmä Phalanxin hollantilaista vastinetta. Coalkeeperiä, jota käyttää mm. Etelä-Korean laivasto.

Phalanx, kilpailijoineen ja klooneineen, on CIWS, l. automaattinen ja autonominen lähipuolustusjärjestelmä. Järjestelmä käyttää kahta omaa tutkaa, toimii aktivoituna automaattisesti havaiten ja tuhoten lähestyvät lentolaitteet ja ohjukset, joita vastaan CIWS käyttää sekä hyvin suurella tulinopeudella toimivaa tykkiä ja omia ohjuksia t. raketteja, tyypistä riippuen.

Nykyaikaiselle sotanäyttämölle ei sota-aluksella oikeastaan ole asiaa ilman CIWS:ä. Laivueena liikuttaessa yhden aluksen CIWS pystyy jossainmäärin suojelemaan muita. Kiinan laivastolla on pyrkimys asentaa useimpiin taistelualuksiin 360 astetta suojaavat CIWS-järjestelmät, siis kaksi yksikköä. Suomella ei CIWS:jä vielä ole.

Arleigh Burke- ja Changsha-tyyppiset modernit sotalaivat ovat hyvin tulivoimaisia. Niiden ilmaantumista laivastoihin voidaan pitää samankaltaisena askeleena, kuin Monitorin ja Dreadnoughtin tuloa 1800-luvulla: Ne mullistivat merisodankäyntiä, ja tekivät aiemmat ensilinjan sotalaivat kerralla vanhentuneiksi. AEGIS vastineineen antaa strategisen iskukyvyn ja kyvyn torjua vihollisen toimintaa laajalla alueella. CIWS tekee nämä alukset lähes vahingoittumattomiksi konventionaalisille vastatoimille. Ballististen ohjusten torjuntakykyhän AEGIS:lla on.

Merisodan iskevin nyrkki on yhäkin #tukialusryhmä. Se tarkoittaa yhtä tai useampaa lentotukialusta, ja niiden huoltoaluksia, ja suojaavaa taistelualusten ryhmää. Käytännössä tukialusryhmää vastaan aiotaan käyttää ydinasetta, muu ei tehoaisi.

Kiinan pyrkimys luoda ennennäkemättömällä nopeudella itselleen lentotukialus-laivasto, on herättänyt jonkin verran huomiota, mutta ilmiötä ei ehkä ole ymmärretty. 1990-luvulla Kiina osti joitain keskeneräisiä tukialuksia Neuvostoliiton konkurssipesästä. Ukrainalaisten myymä puolivalmis Kuznetsov-luokan tukialus valmistui Kiinassa v.2012, ja otettiin välittömästi palveluskäyttöön. (Linkki)

Liittäessää entisen Kuznetsov-luokan tukialuksen sotalaivastoonsa kiinalaiset tekivät myös merisotahistoriaa: Ensimmäistä kertaa telakan laivastolle luovuttamalla lentotukialuksella oli valmiiksi koulutettu lentävä henkilökunta ja lentokalusto jo olemassa. Tukialuksen lentokansi ja torni oli rakennettu 1:1 kopiona kuivalle maalle jo vuosia aiemmin, ja lentäjät olivat toimineet siltä käsin rutiininomaisesti.

Kiinan merivarustelu on siis suurisuuntaista ja aikataulu on kireä. Laivaston kasvua kuvaa seuraava graaffi:

Lentotukialus-ryhmän funktio sodankäynnissä on iskukyvyn ulottaminen kauas omilla rannoilta. Samaa tarkoitusta ajavat Kiinan rakentamat nopeakulkuiset sairaalalaivat. Sellaisten merkitys on parhaimmillaan merten takana käytävän maasodan tukemisessa.

Kiina on viimeaikoina rakentanut ahkerasti keinotekoisia saaria merenalaisten riuttojen päälle Etelä-Kiinanmerellä. Näiden vesialueiden omistuksesta Kiina kiistelee Vietnamin, Filippiinien ja Malesian kanssa. Po. saaret saattanut olla vahvasti linnoitettuja. Kiinalla on saari-kiistoja myös Taiwanin ja Japanin kanssa.

Lipun näyttäminen Itämerellä ja Suomenlahdella vahvistaa myös Venäjän ja Kiinan "strategista kumppanuutta". Kiinan kiinnostuksen kohteena pidetään myös Intian valtamerta, jonka ympäristössä kiinalaisilla on aktiviteettia. Kiinan ainoa sotilaallinen laivastotukikohta maansa rajojen ulkopuolella on Djiboutissa itäisessä Afrikassa.

Helsingin Sanomat 24.09.2012.

MTV 19.06.2017.

Bloomberg 01.06.2017.

https://www.youtube.com/watch?v=2BZ82bQvnrE

https://nykysuomi.com/ruotsin-kantaverkkoyhtio-varoittaa-googlen-datakeskuksen-voivan-vaikuttaa-sahkon-hintaan/

Ulkomaat

Ruotsin kantaverkkoyhtiö varoittaa Googlen datakeskuksen voivan vaikuttaa sähkön hintaan

Julkaistu tänään 14:47 – Kirjoittaja Toimitus

Googlen suunnittelema datakeskus Torsbodassa, Sundsvallin lähellä Pohjois-Ruotsissa, saattaa lopulta vaatia jopa 2 000 megawattia tehoa. Ruotsin valtion kantaverkkoyhtiö varoittaa, että tämän kokoluokan uusi kuluttaja voi vaikuttaa sähkön hintaan, ellei sitä vastata uudella tuotannolla.

Google haluaa hankkia koko Torsboda Industrial Parkin, joka on kunnallinen alue Sundsvallin kaupungin lähellä Ruotsin itärannikolla. Tarkoituksena on rakentaa datakeskus tukemaan palveluita, kuten tekoälyä. Sundsvallin kunnan mukaan alueella on tällä hetkellä käytettävissä 1 000 megawatin kapasiteetti, vaikka yhtiön pitkän aikavälin tarpeet voivat olla suuremmat.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT raportoi, että laitoksen odotetaan aluksi tarvitsevan noin 1 000 megawattia, kun taas pitkän aikavälin kysyntä voi nousta 2 gigawattiin.

Ruotsin valtion kantaverkkoyhtiö Svenska kraftnätin osastopäällikkö Daniel Gustafsson sanoi, että sähkön hinta voi vaihdella, jos suuria uusia kuluttajia liitetään verkkoon ilman vastaavaa tuotantokapasiteetin laajentamista.

— Jos tällainen laitos lisätään ilman uutta tuotantoa, se vaikuttaa sähkön hintaan, hän totesi SVT:lle.

Kunnallinen hyväksyntä kesken

Kunnan viranomaiset ja Torsboda Industrial Park sanovat, että hanke voisi luoda vähintään 500 suoraa työpaikkaa, kun laitos on toiminnassa. Google ei ole antanut omaa arviotaan hankkeen luomien työpaikkojen määrästä.

Alueen myyntiä ei ole vielä hyväksytty. Kauppa vaatii päätökset sekä Sundsvallin että Timrån kunnanvaltuustoilta, minkä lisäksi tarvitaan jatkoselvityksiä ympäristöasioista, rakennusluvista ja sähkönjakelusta.

Sopimus sisältää suunnitelmia datakeskuksen ylijäämälämmön hyödyntämisestä paikallisesti Sundsvallin viranomaisten mukaan. Torsboda Industrial Parkin edustajat kertoivat SVT:lle, että Googlelta edellytetään osallistumista alueen uuteen energiantuotantoon.

https://nykysuomi.com/lavrov-venaja-ei-enaa-usko-lansimaihin-rauhanneuvotteluissa/

Ulkomaat

Lavrov: Venäjä ei enää usko länsimaihin rauhanneuvotteluissa

Julkaistu tänään 13:42 – Kirjoittaja Toimitus

Venäjä ei enää usko, että länsi on aidosti kiinnostunut neuvottelemaan lopun Ukrainan sodalle, ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi lehdistötilaisuudessa Mosambikin Maputossa.

Lavrov esitti kommenttinsa tavattuaan Mosambikin ulkoministerin Maria Manuela Lucasin. Hän syytti länsivaltoja siitä, että ne antavat vaikutelman neuvottelujen etsimisestä, vaikka ne hänen mukaansa esittävät Venäjälle avoimia uhkavaatimuksia.

Lavrovin mukaan länsi on heikentänyt jokaisen yrityksen rauhanomaiseen ratkaisuun Venäjän ja Ukrainan välillä yli vuosikymmenen ajan. Hän viittasi muun muassa maiden välisiin neuvotteluihin vuonna 2022.

— Emme enää usko länsimaita, kun ne väittävät haluavansa neuvotteluratkaisuja. Hyvän tahdon ja toivon varantomme on ehtynyt lopullisesti, Lavrov sanoi.

Viittaa vuoden 2022 neuvotteluihin

Venäjän ulkoministeri väitti, että Venäjä ja Ukraina olivat jo saavuttaneet neuvottelusopimuksen vuonna 2022, mutta länsi toimi sitä vastaan.

Venäjä on aiemmin sanonut, että Istanbulin neuvottelujen sopimusluonnos olisi vaatinut Ukrainaa luopumaan tavoitteestaan liittyä Natoon, omaksumaan puolueettoman aseman ja rajoittamaan asevoimiaan. Moskova sanoo Ukrainan vetäytyneen myöhemmin sopimuksesta Britannian painostuksesta.

Britannian entinen pääministeri Boris Johnson on kiistänyt neuvottelujen sabotoinnin. The Wall Street Journalin haastattelussa vuonna 2024 hän kuitenkin totesi uskovansa, että mikä tahansa sopimus Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa olisi ollut "melko alhainen" (pretty sordid).

Minskin sopimukset nostettiin esille

Lavrov viittasi myös vuosien 2014 ja 2015 Minskin sopimuksiin, joiden tarkoituksena oli palauttaa separatistien hallitsemat alueet Itä-Ukrainassa Ukrainan hallintaan kattavien poliittisten uudistusten ja laajan autonomian kautta.

Hän lainasi entisen Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja entisen Ranskan presidentin François Hollanden lausuntoja, jotka molemmat osallistuivat välitystoimintaan. He sanoivat myöhemmin, että Minskin prosessi antoi Ukrainalle aikaa vahvistaa armeijaansa ja talouttaan. Lavrov väitti tämän osoittavan, että Ranskan ja Saksan takuut olivat olleet vääriä.

Venäjä sanoo olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja milloin tahansa, mutta haluaa neuvottelujen käsittelevän sitä, mitä Moskova kutsuu konfliktin perimmäisiksi syiksi, mukaan lukien Ukrainan pyrkimykset liittyä Natoon.

https://nykysuomi.com/tanskalaisraportti-varoittaa-muslimitaustaisten-sosiaalityontekijoiden-kokemasta-painostuksesta/

Ulkomaat

Tanskalaisraportti varoittaa muslimitaustaisten sosiaalityöntekijöiden kokemasta painostuksesta

Julkaistu tänään 12:54 – Kirjoittaja Toimitus

Muslimitaustaiset sosiaalityöntekijät voivat joissakin tapauksissa kohdata lojaalisuuskonflikteja, kun perheet ja verkostot odottavat heidän asettavan yhteisönsä edut virkavelvollisuuksiensa edelle.

Tanskalaisraportti, joka viittaa Jyllands-Posten-lehteen, nostaa esiin mahdollisuuden, että muslimitaustaiset sosiaalityöntekijät saattavat kohdata lojaalisuusvaatimuksia ja painostusta perheiltään sekä heidän alkuperämaahansa kytkeytyviltä yhteisöiltään.

Yhteinen tausta voi luoda odotuksia siitä, että sosiaalityöntekijän tulisi auttaa perhettä, jättää viranomaisille raportoituja tietoja huomiotta tai pidättäytyä virallisista toimenpiteistä. Joissakin tapauksissa painostus voi kohdistua myös sosiaalityöntekijän sukulaisiin.

Yhteinen kielellinen ja kulttuurinen tausta voi helpottaa yhteydenpitoa perheisiin, mutta se voi myös vaikeuttaa puolueettomuuden noudattamista. Huolena on, että uskollisuus perhettä, kunniaa ja sosiaalisia verkostoja kohtaan voi joutua ristiriitaan ammatillisten velvollisuuksien kanssa.

Raportteja salassapitorikkeistä ja arvokonflikteista

Aarhusissa kunnan työntekijöiden on raportoitu paljastaneen salassa pidettäviä tapaustietoja. Antropologi ja opettaja Sofie Danneskiold-Samsøe on kertonut kohdanneensa opiskelijoita, jotka sanoivat, etteivät he osallistuisi muslimiperheiden lasten huostaanottoihin vedoten siihen, että se olisi ristiriidassa heidän perheyhteyttä koskevien näkemystensä kanssa.

Sosiaalidemokraattien entinen maahanmuuttoasioiden puhemies Frederik Vad on myös varoittanut Tanskan kansankäräjillä (Folketinget), että jotkut saattavat käyttää yhteiskunnallisia asemiaan vastustaakseen sitä, mitä hän kuvailee tanskalaisiksi arvoiksi.

— Työ, koulutus, asunto, pääsy vapaaehtoisyhdistyksiin ja puhdas rikosrekisteri eivät riitä, jos samanaikaisesti käyttää asemaansa tanskalaisen yhteiskunnan murentamiseen sisältäpäin, Vad totesi kansankäräjillä.

https://nykysuomi.com/saksalaisten-yritysten-konkurssit-nousivat-korkeimmalle-tasolle-21-vuoteen/

Ulkomaat

Saksalaisten yritysten konkurssit nousivat korkeimmalle tasolle 21 vuoteen

Julkaistu tänään 11:45 – Kirjoittaja Toimitus

Lähes 5 000 saksalaista yritystä ajautui maksukyvyttömyyteen toisen vuosineljänneksen aikana Halle Institute for Economic Research (IWH) -tutkimuslaitoksen mukaan. Määrä on korkein toisen vuosineljänneksen luku sitten vuoden 2005.

IWH rekisteröi 4 996 henkilöyhtiöiden ja osakeyhtiöiden maksukyvyttömyyttä Saksassa huhtikuusta kesäkuuhun. Tämä oli 9 prosenttia enemmän kuin ensimmäisellä neljänneksellä ja korkein vuosineljänneksen kokonaismäärä sitten vuoden 2005 toisen neljänneksen, jolloin kirjattiin 5 295 konkurssia.

Laitoksen mukaan kasvu vaikutti lähes kaikkiin merkittäviin toimialoihin, mukaan lukien rakentaminen, kiinteistöala, vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat sekä palveluala. Yritysten maksuvaikeudet vaikuttivat neljänneksen aikana noin 45 500 työpaikkaan.

Kesäkuun luvut pysyvät myös korkeina

Kesäkuussa kirjattiin 1 702 maksukyvyttömyyttä. Se oli 12 prosenttia enemmän kuin toukokuussa, 20 prosenttia enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa ja 80 prosenttia yli vuosien 2016–2019 kesäkuun keskiarvon ennen koronaviruspandemiaa, kertovat IWH:n konkurssitrenditiedot.

Instituutti kuvaili lukuja poikkeuksellisen korkeiksi ja sanoi odottavansa maksuvaikeuksien määrän pysyvän kolmannella neljänneksellä edellisvuoden tason yläpuolella. IWH:n luvut perustuvat konkurssioikeuksien ilmoituksiin ja toimivat varhaisena indikaattorina ennen virallisia tilastoja.