Keskustanuoret haluaa kolmannen sukupuolen käyttöön, 12-kertaistaa pakolaiskiintiön, helpottaa perheenyhdistämisiä…

Julkaistu 19.7.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto julkaisivat hiljattain kuusikohtaisen ihmisarvopamfletin, jossa listatut tavoitteet ovat kuin suoraan Vihreiden puolueohjelmasta.

Pamfletissa vaaditaan perheenyhdistämisen helpottamista, pakolaiskiintiön merkittävää nostoa 10 000 henkilöön vuodessa, translain kokonaisuudistusta, sukupuolineutraalia asevelvollisuutta, vammaisten koulutustakuun vahvistamista sekä korkeampia sakkoja seksuaalisesta häirinnästä.

”Näissä teeseissä on kyse ihmisarvosta ja yhdenvertaisuudesta. Meille nuorkeskustalaisille nämä arvot ovat sellaisia, joista ei voida tinkiä. Oli kyse sitten turvapaikanhakijoista, sukupuolten välisestä tasa-arvosta tai vähemmistöistä, ihmisarvoa kunnioittamattomat lait tulee muuttaa viipymättä. Vaadimme periaatepolitiikkaa”, korostaa Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi.

”Hallituksen on aika lunastaa puheet arvoista ja yhtenäisestä arvopohjasta. Hallitus Juha Sipilän johdolla toimi suoraselkäisesti tehdessään arvoperustaisen hallitusratkaisun, mutta puheiden on nyt muututtava myös teoiksi: näillä teeseillä hallitus tekee vahvaa, arvolähtöistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa politiikkaa”, vaatii puolestaan Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Arttu Karila.

Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden ihmisoikeusteesit:

IHMISARVO ON JAKAMATONKeskustanuoret ja Keskustaopiskelijat vaativat hallitukselta näkyviä toimia ihmisoikeuksien edistämiseksi. Hallituksen arvojen on näyttävä sen tekemässä politiikassa. Keskustan pääministeripuolueena on osoitettava selkeää arvojohtajuutta.

1. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa

Lapsen oikeuksiin kuuluu oikeus elää vanhempiensa kanssa ja vanhempien tulee saada olla läsnä lastensa elämässä. Oleskeluluvan saaneiden tulee saada perheensä Suomeen ilman toimeentuloedellytystä. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden onnen esteenä ei saa olla omasta perheestä luopuminen.

2. Pakolaiskiintiö nostettava kymppitonniin

Suomen pakolaiskiintiö vuonna 2017 on vaatimattomat 750. Humanitäärisen maahanmuuton painopiste on siirrettävä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisten ottamiseen. Kiintiöpakolaisten ottaminen suoraan Suomeen auttaa kaikkein hädänalaisimpia ja vähentää kysyntää ihmissalakuljettajien palveluksille.

Tavoitteena tulee olla, että yhä harvempi joutuu turvapaikan saadakseen tekemään vaarallisen ja laittoman matkan halki Euroopan.

3. Translain kokonaisuudistus tarvitaan nyt  

Suomen nykyinen lainsäädäntö loukkaa ihmisoikeuksia esimerkiksi vaatimalla pakkosterilointia sukupuolen juridisen muuttamisen ehtona. Translaki on uudistettava kokonaisuudessaan. Hoitotarpeen arvioinnin tulee perustua sukupuoltaan korjaavan henkilön omiin tarpeisiin. Suomessa on otettava käyttöön kolmas juridinen sukupuoli, muunsukupuolisuus.

4. Asevelvollisuus sukupuolineutraaliksi

Asevelvollisuuden rajoittaminen vain yhteen sukupuoleen on aikansa elänyttä. Sukupuoli ei määritä henkilön soveltuvuutta maanpuolustuksen tehtäviin. Koko ikäluokan osaaminen saadaan käyttöön luomalla lisää erilaisia tapoja suorittaa kansalaispalvelus. Erityisesti aseettomia, siviilikriisinhallinnan tehtäviä on kehitettävä voimakkaasti, jotta sopiva tehtävä löytyy kaikille.

5. Koulutustakuu kuuluu myös vammaisille

Erityisen tuen tarpeessa olevien koulutuspalveluihin tulee tehdä muutoksia, jotta tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä toteutuu. Tulkkauspalvelut tulee turvata kuuroille ja ammatillisen koulutuksen reformiin tarvitaan lupaus erityistarpeessa olevien koulutuspaikoista ja riittävästä tuesta. On tärkeää, että peruskoulutuksen jälkeen nuoret voivat hakeutua tarpeidensa mukaan opiskelemaan niin lukioon kuin ammatilliseen perustutkintoonkin ja jatkaa siitä edelleen korkeakouluun.

6. Stop häirinnälle! - Sakkojen summat tuplattava seksuaalisesta häirinnästä

Nuorkeskusta vaatii tiukempia rangaistuksia seksuaalisesta häirinnästä. Nykyisellään esimerkiksi Helsingin poliisi voi kirjoittaa paikan päällä seksuaalisesta ahdistelusta teon vakavuudesta riippuen 15-40 päiväsakkoa. Vaadimme, että nykyiset summat tuplataan. Tämä välittää selkeän viestin siitä, että yhteiskunta tuomitsee nämä teot jyrkästi. Jokaisella tulee olla kyseenalaistamaton oikeus koskemattomuuteen.

Lähde: Keskustanuoret

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.