Keskustanuoret haluaa kolmannen sukupuolen käyttöön, 12-kertaistaa pakolaiskiintiön, helpottaa perheenyhdistämisiä…

Julkaistu 19.7.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto julkaisivat hiljattain kuusikohtaisen ihmisarvopamfletin, jossa listatut tavoitteet ovat kuin suoraan Vihreiden puolueohjelmasta.

Pamfletissa vaaditaan perheenyhdistämisen helpottamista, pakolaiskiintiön merkittävää nostoa 10 000 henkilöön vuodessa, translain kokonaisuudistusta, sukupuolineutraalia asevelvollisuutta, vammaisten koulutustakuun vahvistamista sekä korkeampia sakkoja seksuaalisesta häirinnästä.

”Näissä teeseissä on kyse ihmisarvosta ja yhdenvertaisuudesta. Meille nuorkeskustalaisille nämä arvot ovat sellaisia, joista ei voida tinkiä. Oli kyse sitten turvapaikanhakijoista, sukupuolten välisestä tasa-arvosta tai vähemmistöistä, ihmisarvoa kunnioittamattomat lait tulee muuttaa viipymättä. Vaadimme periaatepolitiikkaa”, korostaa Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi.

”Hallituksen on aika lunastaa puheet arvoista ja yhtenäisestä arvopohjasta. Hallitus Juha Sipilän johdolla toimi suoraselkäisesti tehdessään arvoperustaisen hallitusratkaisun, mutta puheiden on nyt muututtava myös teoiksi: näillä teeseillä hallitus tekee vahvaa, arvolähtöistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa politiikkaa”, vaatii puolestaan Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Arttu Karila.

Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden ihmisoikeusteesit:

IHMISARVO ON JAKAMATONKeskustanuoret ja Keskustaopiskelijat vaativat hallitukselta näkyviä toimia ihmisoikeuksien edistämiseksi. Hallituksen arvojen on näyttävä sen tekemässä politiikassa. Keskustan pääministeripuolueena on osoitettava selkeää arvojohtajuutta.

1. Perheenyhdistämistä tulee helpottaa

Lapsen oikeuksiin kuuluu oikeus elää vanhempiensa kanssa ja vanhempien tulee saada olla läsnä lastensa elämässä. Oleskeluluvan saaneiden tulee saada perheensä Suomeen ilman toimeentuloedellytystä. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden onnen esteenä ei saa olla omasta perheestä luopuminen.

2. Pakolaiskiintiö nostettava kymppitonniin

Suomen pakolaiskiintiö vuonna 2017 on vaatimattomat 750. Humanitäärisen maahanmuuton painopiste on siirrettävä turvapaikanhausta kiintiöpakolaisten ottamiseen. Kiintiöpakolaisten ottaminen suoraan Suomeen auttaa kaikkein hädänalaisimpia ja vähentää kysyntää ihmissalakuljettajien palveluksille.

Tavoitteena tulee olla, että yhä harvempi joutuu turvapaikan saadakseen tekemään vaarallisen ja laittoman matkan halki Euroopan.

3. Translain kokonaisuudistus tarvitaan nyt  

Suomen nykyinen lainsäädäntö loukkaa ihmisoikeuksia esimerkiksi vaatimalla pakkosterilointia sukupuolen juridisen muuttamisen ehtona. Translaki on uudistettava kokonaisuudessaan. Hoitotarpeen arvioinnin tulee perustua sukupuoltaan korjaavan henkilön omiin tarpeisiin. Suomessa on otettava käyttöön kolmas juridinen sukupuoli, muunsukupuolisuus.

4. Asevelvollisuus sukupuolineutraaliksi

Asevelvollisuuden rajoittaminen vain yhteen sukupuoleen on aikansa elänyttä. Sukupuoli ei määritä henkilön soveltuvuutta maanpuolustuksen tehtäviin. Koko ikäluokan osaaminen saadaan käyttöön luomalla lisää erilaisia tapoja suorittaa kansalaispalvelus. Erityisesti aseettomia, siviilikriisinhallinnan tehtäviä on kehitettävä voimakkaasti, jotta sopiva tehtävä löytyy kaikille.

5. Koulutustakuu kuuluu myös vammaisille

Erityisen tuen tarpeessa olevien koulutuspalveluihin tulee tehdä muutoksia, jotta tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä toteutuu. Tulkkauspalvelut tulee turvata kuuroille ja ammatillisen koulutuksen reformiin tarvitaan lupaus erityistarpeessa olevien koulutuspaikoista ja riittävästä tuesta. On tärkeää, että peruskoulutuksen jälkeen nuoret voivat hakeutua tarpeidensa mukaan opiskelemaan niin lukioon kuin ammatilliseen perustutkintoonkin ja jatkaa siitä edelleen korkeakouluun.

6. Stop häirinnälle! - Sakkojen summat tuplattava seksuaalisesta häirinnästä

Nuorkeskusta vaatii tiukempia rangaistuksia seksuaalisesta häirinnästä. Nykyisellään esimerkiksi Helsingin poliisi voi kirjoittaa paikan päällä seksuaalisesta ahdistelusta teon vakavuudesta riippuen 15-40 päiväsakkoa. Vaadimme, että nykyiset summat tuplataan. Tämä välittää selkeän viestin siitä, että yhteiskunta tuomitsee nämä teot jyrkästi. Jokaisella tulee olla kyseenalaistamaton oikeus koskemattomuuteen.

Lähde: Keskustanuoret

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.