Venäjän turvallisuusviranomaiset ovat pidättäneet seitsemän ISIS-Da'esh -yhteyksistä epäiltyä terroristia. Nämä olivat suunnitelleet terroritekoa Moskovassa.
Pidätetyiltä löytyi aseita ja ammuksia. Heidän kerrotaan tulleen Dagestanista.
Kaukasialaiset, -tsetseenit ja dagestanilaiset, ISIS-soturit saattavat toimia "kalifaatin" johdosta riippumatta. Mm. iskuja Turkissa arvellaan näiden tekemiksi. Suomessakin vieraillut tutkija Lina Khatib arvelee kaukasialais-jihadistien käyvän omaa sotaansa?
Mainos:
"Aiemmat uutiset ja tiedonjyväset ovat koskeneet vain karkuriongelmaa ja Euroopasta tulleiden pettymystä Lähi-Idän epämukaviin oloihin. Nyt ISIS:llä saattaa olla innokkaimpien taistelijoidensa riveissä lojaalisuuskriisi? Tsetseeni- ja dagestanilais-jihadisteja on pidetty kaikista fanaattisimpina, brutaaleimpina ja sitoutuneimpina sotimaan islamin puolesta, -sen ovat venäläisetkin saaneet havaita. Nyt ”Islamilainen valtio” ei ehkä ole näille ”Bazzi-Bazuukeille” tarpeeksi radikaalisti islamilainen? ”Tshetsheenitaistelijat ovat vieläkin äärimielisempiä kuin omat johtajansa, Khatib kuvailee.”
Maailmaa järkyttäneen Istanbulin lentoterminaalin joukkomurhan ja itsemurhaiskujen tekijät osoittautuivat Dagestanista, Uzbekistanista ja Kirgisiasta tulleiksi. Miten tämä liittyy siihen, että päättyneen ramadanin näyttävimmät terroriteot tapahtuivat kaikki islamilaisella maaperällä, Turkissa, Bangladeshissa ja saudeissa, siihen Lina Khatib ei Yle:n mukaan ota kantaa. ISIS:n johto uhosi keväällä tekevänsä ramadanista kauhujen kuukauden vääräuskoisille l. eurooppalaisille, mutta toteutuneet iskut sattuivat aivan muualla. Tämä voi selittyä Euroopassa olevien solujen säästämisellä johonkin myöhempään kampanjaan, mutta voi liittyä myös po. kurittomuusongelmalla: Kiivaimpien jihadistien tähtäimessä saattavat nyt olla ”maltilliset” muslimit? Tähänkään Khatib ei suhtaudu."
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tyrmää vaatimukset tekoälyn kehityksen hidastamisesta ja kutsuu tuomiopäivän skenaarioita huijaukseksi. Samaan aikaan Peking on vastannut Yhdysvaltain tekoälyjohtajien jarrutusvaatimuksiin varoittamalla pelon lietsonnasta, konfrontaatiosta ja häikäilemättömästä kilpailusta – mutta hyvin erilaisesta lähtökohdasta kuin Yhdysvaltain presidentti.
Maanantaina Donald Trump teki selväksi, ettei tekoälyn kehitystä pidä hidastaa. Presidentin mukaan ”ainoa kontrolli tai 'suojakaiteet', joita tekoäly tarvitsee, on VAHVA JA ÄLYKÄS (korkea ÄO!) PRESIDENTTI” – kuvaus, johon hän uskoo sopivansa ”täydellisesti!”
Kirjallisessa lausunnossaan Trump väittää myös, että hänen hallintonsa on estänyt tekoälyalan ihmisiä tekemästä ”pahoja tai mahdollisesti pahoja asioita”. Hän nimeää Anthropicin toimitusjohtajan Dario Amodein henkilöksi, joka nyt teeskentelee olevansa ”täydellinen pikku enkeli”, ja muistuttaa yrityksiä siitä, että hallituksella on jo ”valtava RIKOSOIKEUDELLINEN ja REGULATIIVINEN valta näihin yrityksiin”. Hän ei esitä mitään konkreettista esimerkkiä siitä, mitä hallinto väittää estäneensä.
Trump kuvailee tekoälyn ja datakeskusten vastustusta ”SAIRAAKSI salaliitoksi”, joka hyödyttää vain Kiinaa. Hän lopettaa varoitukseen: ”Salaliittoteoreetikot, maanpetturit, petturit ja vuotajat, VAROKAA!” Myöhemmin hän palasi asiaan uudella vetoomuksella: ”Älkää tappako kultamunia munivaa hanhea!”
Mainos:
Trump väittää, että Yhdysvalloilla on jo riittävät rikos- ja sääntelyvaltuudet tekoäly-yhtiöiden suhteen ja että presidentti on ainoa tarvittava suojakaide. Kuva: Truth Social kautta @kimmonismus/X.
Tekoälyjohtajat haluavat ostaa aikaa
Trumpin huomautukset on suunnattu Dario Amodein 12. syyskuuta julkaistuun esseeseen. Nordic Times raportoi aiemmin siitä, kuinka Amodei, OpenAIn toimitusjohtaja Sam Altman ja Elon Musk ovat tukeneet kehittyneimpien tekoälymallien kehityksen hidastamista.
Amodei ei halua pysäyttää mallien koulutusta tai teknologista kehitystä. Hidastaminen ei siis tarkoita täydellistä taukoa. Sen sijaan hän ehdottaa sisäänrakennettuja tarkastajia, joilla on laaja pääsy yritysten järjestelmiin, koordinoituja turvallisuusstandardeja demokraattisten maiden johtavien yritysten kesken sekä maailmanlaajuista sopimusta, jonka noudattamista voidaan valvoa.
Uhkaskenaariona hän kuvailee, kuinka kyvykkäämpi mutta silti hallitsematon tekoälyagenttien parvi voisi rakentaa pysyvän bottiverkon 6–12 kuukaudessa ja aiheuttaa satojen miljardien dollarien vahingot. Samalla hän korostaa, ettei hidastaminen saa maksaa Yhdysvalloille sen johtoasemaa, ja kannattaa edelleen kehittyneiden sirujen vientikieltoja Kiinaan.
Peking varoittaa ”häikäilemättömästä kilpailusta”
Reuters kysyi Kiinan ulkoministeriöltä erikseen Amodein, Altmanin ja Muskin vaatimuksista hidastaa kehitystä. Tiedottaja Guo Jiakun vastasi, että tekoäly on teknologia, jolla on syvällinen merkitys koko ihmiskunnan hyvinvoinnille.
”Kaikkien osapuolten tulisi yhdessä edistää tekoälyn avointa ja osallistavaa kehitystä hyvän ja kaikkien puolesta. Pelon lietsonta, konfrontaatio ja häikäilemätön kilpailu vain haittaavat pyrkimyksiä kohti tervettä globaalia tekoälyn hallintoa, mikä ei palvele kenenkään etua”, Guo sanoi.
Virallinen vastaus kohdistuu siten tekoälykilpailuun liittyvään vastakkainasetteluun, mutta se ei julista Amodein turvallisuusriskejä tekaistuiksi. Sen painotus on avoimuudessa, osallistamisessa ja yhteistyössä – suorana vastakohtana järjestelmälle, jossa teknologinen turvallisuus kytketään vientirajoituksiin ja suurvaltakilpailuun.
Tämä kanta on syytä erottaa valtiollisen Global Times -lehden huomattavasti poleemisemmasta linjasta. Mielipidekirjoituksessa Amodein ehdotusta kutsutaan tekoälyn ”kylmän sodan pelikirjaksi”. Lehti tulkitsee vientirajoitukset, mallien tislaamista vastustavat toimet ja suojatoimet mallipainojen varkauksia vastaan yrityksiksi padota Kiinaa, pidentää Yhdysvaltain etumatkaa ja sulkea maa tekoälyn hallinnon ulkopuolelle. Tämä on lehden geopoliittinen tulkinta, ei virallinen hallituksen päätös.
Trump vitsaili Nvidian toimitusjohtajan kanssa
Los Angelesissa pidetyn All-In Summitin aikana Trump puhui puhelimessa Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huangin seisoessa lavalla. Presidentti vitsaili, että Huang pystyisi kehittämään maailman kehittyneimmän tietokonesirun, jota kukaan ei voisi kopioida kymmeneen vuoteen, mutta ei keksinyt, kuinka laittaa presidentti kaiuttimeen.
Trump kutsui tämän jälkeen tekoälyn tuomiopäivän skenaarioita ja datakeskusten vastustusta huijaukseksi. Datakeskukset ovat hänen mukaansa seuraavan 20–25 vuoden öljyä: ne tekevät osavaltioista rikkaampia ja voivat puhaltaa uutta elämää yhteisöihin, jotka olivat aiemmin taantumassa. Hän toisti myös väitteensä, jonka mukaan ”se, joka voittaa tekoälyn, voittaa”, ja esitti Yhdysvaltain jatkuvan laajentumisen ratkaisevana tekijänä kilpailussa Kiinan kanssa.
Samaan aikaan viesti ei ollut täysin vailla varaumia. Trump sanoi, että kehitystä on käsiteltävä huolellisesti ja että asianosaisten on toimittava vastuullisesti. Mutta varovaisuudesta ei saa hänen mukaansa tulla tekosyytä pysäyttää teollisuudenalaa, jota hän kuvaili suuremmaksi kuin internet. Robotit ja tekoäly eivät valloita maailmaa, presidentti väitti.
Yhdysvaltain tekoälyjohtajat haluavat siis ostaa aikaa luopumatta maan teknologisesta johtoasemasta. Trump hylkää uhkaskenaarion vetoamalla teollisuuteen, kilpailuun ja omaan presidentilliseen valtaansa. Peking puolestaan hyökkää samoihin hidastamisvaatimuksiin liittyvää konfrontaatiota ja kilpailupolitiikkaa vastaan, kun taas Global Times kuvailee Kiinaan kohdistuvia toimia avoimesti patoamiseksi. He sanovat ei tekoälykilpailun vastakkaisilta puolilta.
EU-maat myönsivät 3,9 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille vuonna 2025, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys oli suurin yksittäinen syy – ja nopeimmin kasvava kategoria EU:n tilastoviranomaisen mukaan.
Lisäys oli 355 350 lupaa enemmän kuin vuonna 2024. Luvut viittaavat yksinomaan ensimmäisiin oleskelulupiin, eivät kaikkiin vuoden aikana myönnettyihin tai voimassa oleviin lupiin. EU-maiden myöntämä tilapäinen suojelu Venäjän Ukrainan-sotaa pakeneville ihmisille ei sisälly tilastoihin; siitä raportoidaan erikseen.
Työllisyyden perusteella myönnettiin 1,3 miljoonaa lupaa eli 33,6 %, ja perhesyiden perusteella 1,1 miljoonaa eli 28,1 %. Muut syyt, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, kattoivat 0,9 miljoonaa eli 22,8 %, kun taas koulutus kattoi 0,6 miljoonaa eli 15,5 %.
Vuoteen 2024 verrattuna työllisyyteen liittyvät ensimmäiset luvat kasvoivat eniten, 16,1 %. Perhesyyt kasvoivat 14,1 % ja koulutus 9,0 %. Muiden syiden kategoria, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, laski marginaalisesti 0,9 %.
Mainos:
Ukrainalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia
Ukrainan kansalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia, yhteensä 335 100. Heitä seurasivat Intian kansalaiset 227 600 luvalla ja Marokon kansalaiset 202 100 luvalla. Ukrainan sijoitusta listan kärjessä ei pidä sekoittaa EU:n erillisiin tilastoihin tilapäisestä suojelusta, joka ei sisälly tähän.
Lupakanta on eri mittari. Vuoden 2025 lopussa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla oli hallussaan 27,8 miljoonaa voimassa olevaa oleskelulupaa Eurostatin katsauksen mukaan. Perheenyhdistäminen oli yleisin syy 32,4 prosentilla.
Kokonaiskannan sijoitus eroaa myös vuoden aikana myönnettyjen lupien sijoituksesta. Marokon kansalaisilla oli 2,2 miljoonaa voimassa olevaa lupaa, Turkin kansalaisilla 2,0 miljoonaa ja Ukrainan kansalaisilla 1,7 miljoonaa.
Pentagonin oma valvontaraportti vahvistaa sen, minkä puolustusministeri Pete Hegseth ja presidentti Donald Trump ovat toistuvasti kieltäneet. Sota Irania vastaan on luonut strategisia vajeita Yhdysvaltain ammusvarastoihin ja paljastanut pullonkauloja Yhdysvaltain aseteollisuuden kyvyssä täydentää niitä. Ilmoitettu hintalappu kesäkuun 29. päivään mennessä on 33,4 miljardia dollaria – eikä vaurioituneiden tukikohtien korjauskuluja ole edes laskettu mukaan.
Raportti on peräisin Yhdysvaltain puolustusministeriön johtavalta tarkastajalta (Lead Inspector General), ja se toimitettiin kongressille operaatio Epic Furysta. Siinä todetaan suoraan, että ammusten kulutus "on johtanut strategisiin varastovajeisiin ja paljastanut teollisia pullonkauloja ammusten täydentämisessä".
Tämä on jyrkässä ristiriidassa Yhdysvaltain poliittisen johdon esittämän kuvan kanssa. Hegseth on torjunut raportit siitä, että maan ammukset olisivat vähissä. Kaksi viikkoa ennen raportin julkaisua Trump kirjoitti, että Yhdysvalloilla on "lähes rajattomasti" ammuksia, ja maanantaina hän sanoi maan tuottavan edistyneempiä aseita kuin koskaan ja toimittavan niitä päivittäin.
Kokonaissummasta 22,3 miljardia dollaria muodostuu käytettyjen ammusten kustannuksista. Kalustotappioiden osuus on 3,7 miljardia dollaria ja kertyneiden velvoitteiden 7,4 miljardia dollaria. Vaurioituneen infrastruktuurin korjauskustannukset eivät sisälly lukuihin, joten 33,4 miljardia dollaria on pikemminkin alaraja kuin katto.
Mainos:
Vaurioituneita tukikohtia kahdeksassa maassa
Raportointikausi kattaa ajan 1. huhtikuuta – 30. kesäkuuta, vaikka joitakin kustannuksia ja tappioita on laskettu operaation käynnistymisestä eli 28. helmikuuta alkaen. Tuona aikana satoja rakennuksia ja rakennelmia Yhdysvaltain tukikohdissa Kuwaitissa, Bahrainissa, Qatarissa, Arabiemiirikunnissa, Saudi-Arabiassa, Irakissa, Omanissa ja Jordaniassa vaurioitui tai tuhoutui.
Kalustotappiot on lueteltu raportin taulukossa. Jopa 30 MQ-9-lennokkia tuhoutui vaihtelevissa olosuhteissa. Neljä F-15E-konetta tuhoutui – kolme omien joukkojen tulituksessa ja yksi vihollisen tulituksessa. Yksi F-35A vaurioitui vihollisen tulituksessa Iranin yllä, mutta se ei tuhoutunut. Seitsemän KC-135-tankkauskonetta vaurioitui tai tuhoutui, ja yksi A-10 tuhoutui saatuaan vaurioita.
Kesäkuun 30. päivään mennessä 417 Yhdysvaltain sotilasta oli haavoittunut taisteluissa. Neljätoista oli kuollut: seitsemän taistelutoimissa ja seitsemän muissa kuin taistelutilanteissa. Heinäkuussa taisteluissa kuoli vielä neljä sotilasta lisää.
Lyhyemmät hankinta-ajat vajeen paikkaamiseksi
Raportin mukaan puolustusministeriö pyrkii nyt tehostamaan hankintoja, lyhentämään tuotantoaikoja ja rakentamaan varastoja kriittisistä materiaaleista, komponenteista ja valituista asejärjestelmistä. Toimenpiteet vahvistavat raportin kertomusta pullonkauloista täydennysten hankinnassa alueellisen operaation jälkeen.
Pentagon ei vastannut NBC News -kanavan kommenttipyyntöön ennen julkaisua. Yhdysvaltalaismediat ovat aiemmin uutisoineet sisäisistä arvioista, joiden mukaan kustannukset olisivat 80–100 miljardia dollaria, joskin niihin sisältyy useampia kustannuskategorioita kuin valvontaraportin 33,4 miljardiin dollariin.
Valvontaraportti on tähän mennessä kattavin julkinen selvitys sodan kustannuksista, Yhdysvaltain tukikohtien fyysisistä vahingoista ja vaikutuksista asevarastoihin.
Vuonna 2025 telkien taakse lähetettiin enemmän ihmisiä kuin minään muuna vuonna viimeisen 30 vuoden aikana. Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (Brottsförebyggande rådet, Brå) mukaan viime vuonna vankeusrangaistuksen suorittamisen aloitti 12 754 henkilöä – samaan aikaan vankiloiden täyttöaste oli keskimäärin 141 prosenttia suhteessa niiden varsinaiseen kapasiteettiin.
Tiistaina julkaistut tilastot osoittavat, että uudet vankilaan kirjaukset lisääntyivät 942 henkilöllä eli 8 prosentilla vuoteen 2024 verrattuna. Tämä on korkein taso sitten vuoden 1995.
Muutos näkyy vielä selkeämmin samanaikaisesti vangittuna olevien määrässä. Lokakuun 1. päivänä 2025 vankeusrangaistusta suoritti 9 087 henkilöä, joista 8 352 oli miehiä ja 735 naisia. Määrä oli 11 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024 ja 115 prosenttia suurempi kuin vuonna 2016, jolloin vankilassa oli 4 231 henkilöä. Vankilapopulaatio on siten yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Brå viittaa tiukentuneisiin rangaistussääntöihin
Brå selittää kasvun johtuvan pääasiassa viime vuosina käyttöön otetuista tiukemmista rangaistussäännöistä.
Mainos:
— Viimeisten kymmenen vuoden aikana on tapahtunut selvä kasvu sekä uusien vankilaan kirjattujen määrässä että pidempiä vankeusrangaistuksia suorittavien määrässä. Kasvu selittyy pääasiassa viime vuosina käyttöön otetuilla tiukemmilla rangaistussäännöillä, sanoo Brån tilastotieteilijä Charlotta Lindström.
Luvut tukevat hänen selitystään. Yli kahden vuoden rangaistukseen johtaneiden uusien kirjausten määrä on noussut 207 prosenttia vuodesta 2016 saavuttaen 2 903 henkilöä. Pisimmät, yli neljän vuoden tuomiot, lisääntyivät 319 prosenttia vuoden 2016 318 henkilöstä 1 331 henkilöön vuonna 2025. Viime vuonna 31 henkilöä aloitti elinkautisen vankeusrangaistuksen suorittamisen, kun vuonna 2016 luku oli 11. Lokakuun 1. päivänä 2025 elinkautista vankeutta suoritti 262 henkilöä.
Samanaikaisesti useimmat uudet vankilaan tulleet eivät suorittaneet pitkiä tuomioita. Tulijoista 77 prosenttia oli tuomittu enintään kahdeksi vuodeksi, ja lähes puolella, 45 prosentilla, ei ollut aiempaa rikosseuraamusasiakkuutta. Huumausainerikokset olivat pääasiallinen rikos 35 prosentilla vuonna 2025 vankilaan tulleista ja 29 prosentilla kaikista vangeista 1. lokakuuta.
141 prosentin täyttöaste
Konkreettiset seuraukset ovat mitattavissa vankiselloissa. Vankiloiden varsinaisen kapasiteetin keskimääräinen täyttöaste oli 141 prosenttia vuonna 2025. Täyttöaste on noussut joka vuosi vuodesta 2018 lähtien, jolloin Brå alkoi seurata sitä ja aste oli 92 prosenttia – siis alle kapasiteetin.
Keskimääräinen vankimäärä vuonna 2025 oli 7 440 vankia, sisältäen 6 908 miestä ja 532 naista. Lisäksi tutkintavankeudessa oli keskimäärin 3 553 henkilöä päivässä, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Vuonna 2025 vankilaan tulleista 90 prosenttia oli miehiä ja 10 prosenttia naisia. Ruotsin kansalaisia oli 78 prosenttia, ja 39 prosenttia oli alle 30-vuotiaita.
Trendi ei ole kertaluonteinen poikkeama. Vuoden 2024 luvut olivat jo osoittaneet 8 206 vankia ja 11 812 uutta kirjausta – mikä oli tuolloin korkein taso 28 vuoteen. Vuotta myöhemmin molemmat luvut ovat jälleen nousseet.
