EU-maat myönsivät 3,9 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille vuonna 2025, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys oli suurin yksittäinen syy – ja nopeimmin kasvava kategoria EU:n tilastoviranomaisen mukaan.
Lisäys oli 355 350 lupaa enemmän kuin vuonna 2024. Luvut viittaavat yksinomaan ensimmäisiin oleskelulupiin, eivät kaikkiin vuoden aikana myönnettyihin tai voimassa oleviin lupiin. EU-maiden myöntämä tilapäinen suojelu Venäjän Ukrainan-sotaa pakeneville ihmisille ei sisälly tilastoihin; siitä raportoidaan erikseen.
Työllisyyden perusteella myönnettiin 1,3 miljoonaa lupaa eli 33,6 %, ja perhesyiden perusteella 1,1 miljoonaa eli 28,1 %. Muut syyt, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, kattoivat 0,9 miljoonaa eli 22,8 %, kun taas koulutus kattoi 0,6 miljoonaa eli 15,5 %.
Vuoteen 2024 verrattuna työllisyyteen liittyvät ensimmäiset luvat kasvoivat eniten, 16,1 %. Perhesyyt kasvoivat 14,1 % ja koulutus 9,0 %. Muiden syiden kategoria, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, laski marginaalisesti 0,9 %.
Ukrainalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia
Ukrainan kansalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia, yhteensä 335 100. Heitä seurasivat Intian kansalaiset 227 600 luvalla ja Marokon kansalaiset 202 100 luvalla. Ukrainan sijoitusta listan kärjessä ei pidä sekoittaa EU:n erillisiin tilastoihin tilapäisestä suojelusta, joka ei sisälly tähän.
Lupakanta on eri mittari. Vuoden 2025 lopussa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla oli hallussaan 27,8 miljoonaa voimassa olevaa oleskelulupaa Eurostatin katsauksen mukaan. Perheenyhdistäminen oli yleisin syy 32,4 prosentilla.
Kokonaiskannan sijoitus eroaa myös vuoden aikana myönnettyjen lupien sijoituksesta. Marokon kansalaisilla oli 2,2 miljoonaa voimassa olevaa lupaa, Turkin kansalaisilla 2,0 miljoonaa ja Ukrainan kansalaisilla 1,7 miljoonaa.





