Kansanäänestys Irakin Kurdistanin itsenäisyydestä syyskuussa 2017

Julkaistu 7.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Pohjois-Irakin kurdialue aikoo järjestää tämän vuoden syyskuussa kansanäänestyksen, jossa punnitaan jatkaako se Irakin osana vaiko itsenäisenä valtiona. 

Kurdit ovat "islamilaisen kalifaatin" vastaisessa sodassa ottaneet oman paikkansa sekä Syyriassa että Irakissa, -ja tehneet itsensä tarpeelliseksi liittoutumalle.  Kansanäänestyksen päiväksi on päätetty 25.09., ilmoitti Irakin kurdien automisen alueen presidentti Massoud Barzani.

Kurdit ovat yksi suurimmista kansakunnista, joilla ei ole omaa valtiota. Turkin entisistä alusmaista muodostettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäisiä arabivaltioita Lähi-Itään. Tällöin kurdit jaettiin Syyrian, Irakin ja Iranin kesken. Siitä alkaen kurdit ovat pyrkineet valtiolliseen itsenäisyyteen.

Pohjois-Syyrian kurdialue, Rojava, on suurimmalta osin vapauttanut itsensä ISIS:n joukoista omin avuin, ja alueella toimii Syyrian keskusvallasta riippumaton hallinto. Turkki on Erdoganin eräiden kytköksien takia ollut hyvin haluton ja tehoton tukemaan ISIS-jihadistien vastaista sotaa Syyriassa, mutta on sensijaan joitain kertoja pommittanut Syyrian kurdeja.

Irakin kurdien kansanäänestys, jos itsenäisyys saa vahvan kannatuksen, saattaa mutkistaa Lähi-Idän tilanteen selvittelyä.

(07.06.2017) http://www.bbc.com/news/world-middle-east-40191713


Kiina varoittaa ”takaovesta” Anthropicin Claude Code -työkalussa

Julkaistu tänään 14:41 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Kiinan kyberturvallisuusviranomaiset varoittavat, että useat versiot Anthropicin AI-työkalu Claude Codesta sisältävät mekanismin, joka voi lähettää arkaluonteisia käyttäjätietoja etäpalvelimille ilman suostumusta.

Varoitus on peräisin Kiinan kansallisesta haavoittuvuustietokannasta (NVDB), joka toimii maan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön alaisuudessa.

Claude Code on Anthropicin tekoälyavustaja ohjelmointiin, ja sitä käytetään suoraan kehittäjien terminaaleissa koodin kirjoittamiseen, tarkistamiseen ja virheenkorjaukseen. Koska työkalu voi käsitellä lähdekoodia ja paikallisia tiedostoja, mahdollisella tietovuodolla voi olla suuremmat seuraukset kuin tavallisessa verkkopohjaisessa tekoälychatissa.

Kehottaa käyttäjiä päivittämään

Kiinalaisessa riskivaroituksessa useiden Claude Code -versioiden sanotaan sisältävän ”sisäänrakennetun valvontamekanismin”, joka voi automaattisesti siirtää maantieteellisen sijainnin, tunnistetietoja ja muuta arkaluonteista tietoa ulkoisille palvelimille.

Raportoinnin mukaan NVDB kuvailee toimintoa mahdollisena turvallisuusriskinä yksityisyydelle, liikesalaisuuksille ja immateriaalioikeuksille. Käyttäjiä kehotetaan tarkistamaan kyseiset järjestelmät, poistamaan haavoittuvat versiot tai päivittämään versioon, josta väitetty takaovi on poistettu.

Anthropic ei ole vielä antanut julkista kommenttia Kiinan varoitukseen. Aiemmin esitettyjen ”vakoiluohjelma”-syytösten jälkeen yhtiön työntekijä kirjoitti kuitenkin X-palvelussa, että koodi oli kokeilu, jonka tarkoituksena oli pysäyttää luvattomat jälleenmyyjät ja estää kilpailijoita kouluttamasta mallejaan Anthropicin järjestelmillä. Viestin mukaan mekanismi poistettaisiin uudessa versiossa.

Anthropic on kohdannut kritiikkiä myös kotimaassaan. Vaikka yhtiö korostaa tekoälyn suojatoimiaan, Claude-teknologiaa on tiettävästi integroitu Palantirin analytiikka- ja valvontajärjestelmiin Yhdysvaltain valtion virastoille.

Tekoälyhuijaus ravistelee Brownin yliopistoa – koetulokset putosivat 50 prosenttia

Julkaistu tänään 12:32 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Huomiota herättänyt huijausskandaali yhdysvaltalaisessa Brownin yliopistossa nostaa esiin uusia kysymyksiä siitä, miten yliopistojen tulisi suhtautua generatiiviseen tekoälyyn. ChatGPT-huijausepäilyjen jälkeen taloustieteen professori muutti loppukokeen valvotuksi lähikokeeksi — ja pistekeskiarvo puolittui.

Tapaus koskee Roberto Serranon, Brownin yliopiston taloustieteen professorin, matemaattisen taloustieteen ECON 1170 -kurssia. Ars Technican mukaan Serrano päätti kevätlukukaudella 2026 sallia kotitentit sen jälkeen, kun kampuksella joulukuussa tapahtunut ammuskelu oli aiheuttanut huolta opiskelijoiden keskuudessa.

Kurssilla oli aiemmin ollut normaalisti alle 30 opiskelijaa. Kun kotitentit otettiin käyttöön, ilmoittautuneiden määrä nousi 86:een. Myös välikokeen tulokset olivat hätkähdyttävän korkeita: keskiarvo oli 96 pistettä 100:sta, ja 40 opiskelijaa sai täydet pisteet.

Serrano kertoi Inside Higher Ed -sivustolle, että tentti oli jopa vaikeampi kuin aiempina vuosina, koska opiskelijoilla oli käytössään rajoittamattomasti aikaa. Hän reagoi myös useisiin vastauksiin, joiden tyyli oli kankea ja epäluonnollinen. Kun hän ja hänen tohtoriopiskelijansa syöttivät kysymykset ChatGPT:hen, he saivat vastauksia, jotka hänen mukaansa muistuttivat opiskelijoiden vastauksia.

Loppukoe siirrettiin luokkahuoneeseen

Professori ilmoitti tämän jälkeen kurssille, että loppukoe järjestettäisiin paikan päällä. Mikäli tulosjakauma olisi linjassa välikokeen kanssa, molemmat kokeet laskettaisiin, mutta jos tulokset poikkeaisivat jyrkästi, välikoe mitätöitäisiin ja loppukoe saisi suuremman painoarvon.

Ilmoituksen jälkeen 18 opiskelijaa jätti kurssin kesken, ja lisäksi yhdeksän ei saapunut loppukokeeseen. El Paísin mukaan 22 näistä 27 opiskelijasta oli saanut välikokeesta täydet pisteet.

Loppukokeeseen osallistuneiden keskuudessa pistekeskiarvo putosi 96 prosentista 48 prosenttiin. Serrano kuvailee tapausta merkiksi syvemmästä akateemisesta kriisistä.

Meillä ei ole varaa yhteiskuntaan, jossa merkittävä osa parhaista nuorista aivoistamme ajattelee huijaamisen olevan hyväksyttävää, hän sanoo Inside Higher Edille.

Opiskelijat huolissaan omasta oppimisestaan

Brownin yliopisto julkaisi hiljattain raportin generatiivisesta tekoälystä opetuksessa ja oppimisessa. Raportissa 56 prosenttia perustutkinto-opiskelijoista ja 67 prosenttia jatko- ja lääketieteen opiskelijoista kertoi käyttävänsä tietoisesti generatiivisia tekoälytyökaluja päivittäin tai viikoittain.

Samaan aikaan raportti osoittaa, että monet opiskelijat ovat huolissaan siitä, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa heidän oppimiseensa ja kykyynsä ajatella itsenäisesti.

Princetonissa tehty kysely, josta Ars Technica raportoi aiemmin, osoitti myös, että lähes 30 prosenttia vastanneista opiskelijoista myönsi käyttäneensä tekoälyä huijaamiseen vähintään yhdessä tentissä tai tehtävässä.

Brownin tapauksesta onkin tullut symboli korkeakoulutuksessa kasvavalle ristiriidalle: miten tekoälyä voidaan käyttää apuvälineenä ilman, että se samalla nakertaa tenttejä, tiedon omaksumista ja akateemista rehellisyyttä.

Seitsemän kymmenestä pakolaislapsesta Madridissa olikin aikuisia

Julkaistu tänään 11:25 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Seitsemän kymmenestä Madridissa vuonna 2024 ikätesteihin joutuneesta ilman huoltajaa tulleesta alaikäisestä todettiin aikuisiksi. Samalla ikäarviointitapausten määrä alueella on kasvanut jyrkästi.

Luvut ovat peräisin Madridin syyttäjänvirastolta, ja niistä ovat raportoineet muun muassa ABC ja La Gaceta. Ne koskevat henkilöitä, jotka on rekisteröity ilman huoltajaa tulleiksi alaikäisiksi, mutta joiden kohdalla viranomaiset olivat aloittaneet prosessin sen selvittämiseksi, olivatko he todellisuudessa alle 18-vuotiaita.

Vuonna 2024 Madridin alueella aloitettiin 848 ikäarviointitapausta. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 482. Yli puolet tapauksista keskeytyi, koska henkilöt poistuivat prosessista ennen kuin lääketieteellinen tutkimus ehdittiin suorittaa.

Niistä 378 tapauksesta, joissa radiologinen tutkimus todella suoritettiin, 266 henkilöä arvioitiin aikuisiksi. Vain 112 arvioitiin alaikäisiksi.

Tämä tarkoittaa, että noin 70 prosenttia testatuista osoittautui yli 18-vuotiaiksi. Espanjan valtakunnallisten lukujen mukaan havaittujen tapausten osuus on huomattavasti alhaisempi, noin 39 prosenttia.

Viiveitä järjestelmässä

Ikäarviointitapausten jyrkän kasvun sanotaan aiheuttaneen myös käytännön ongelmia. Syyttäjänviraston mukaan lääkärinlausuntojen odotusaika voi olla jopa kahdeksan kuukautta, osittain siksi, että Madridin radiologiset tutkimukset hoidetaan keskitetysti Gregorio Marañónin sairaalassa.

Madridin alue on vastaanottanut yli 11 000 ilman huoltajaa tullutta ulkomaalaista alaikäistä vuodesta 2018 lähtien. Vuonna 2024 järjestelmään rekisteröitiin 2 442 uutta henkilöä, ja vuonna 2025 määrä oli ylittänyt jo 1 600 henkilön rajan espanjalaismedian mukaan.

Aluehallinto on myös tehnyt 29 poliisi-ilmoitusta omien tarkastustensa jälkeen, jotka viranomaisten mukaan osoittivat, että alaikäisten asuntoloissa olleet henkilöt olivat tosiasiassa aikuisia tullessaan järjestelmään.

Suuri osa tulijavirrasta kulkee Barajasin lentokentän kautta. Syyttäjän lukujen mukaan 1 110 kaikkiaan 1 937 rekisteröidystä alaikäisestä vuonna 2024 saapui lentäen, pääasiassa Casablancasta ja Egyptistä. Lisäksi Madridiin sijoitetaan ihmisiä, jotka ovat ensin saapuneet veneillä Kanariansaarille tai Etelä-Espanjaan.

Asia on herättänyt Espanjassa uutta keskustelua siitä, miten ikäarvioinnit tulisi suorittaa, kuinka nopeasti epäillyt tapaukset tulisi tarkistaa ja miten vastaanottojärjestelmän resurssit tulisi jakaa todellisten alaikäisten ja sellaisten henkilöiden välillä, jotka myöhemmin osoittautuvat aikuisiksi.

Mette Frederiksen: Tanska on valmis puolustamaan Grönlantia Yhdysvaltoja vastaan

Julkaistu tänään 10:46 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoo, että Tanska on valmis puolustamaan koko kuningaskuntaa – vaikka uhka tulisi Yhdysvalloista.

Yhdysvaltojen on kunnioitettava Tanskan kuningaskunnan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. Näin totesi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen keskiviikkona ennen Ankarassa pidettävää Nato-kokousta, raportoi 24NYT viitaten Børsen-lehteen.

Lausunto annettiin Donald Trumpin uusien Grönlantia koskevien kommenttien jälkeen, joissa kysymys Yhdysvaltojen vaatimuksista saarta kohtaan on jälleen noussut esiin.

Kysyttäessä suoraan, puolustaisiko Tanska tarvittaessa Grönlantia sotilaallisesti Yhdysvaltoja vastaan, Frederiksen vastasi Tanskan olevan valmis puolustamaan koko kuningaskuntaa.

Tottakai Tanska on valmis puolustamaan Tanskan kuningaskuntaa. Tarkoitamme sitä, Mette Frederiksen sanoi tanskalaisraportin mukaan.

Hän korosti myös, että Tanskalla on ”punaisia linjoja” alueellisen koskemattomuuden suhteen, eivätkä ne muutu Trumpin lausuntojen vuoksi.

Grönlanti on Tanskan kuningaskunnan itsehallinnollinen osa. Kysymys on toistuvasti aiheuttanut jännitteitä Kööpenhaminan ja Washingtonin välillä siitä lähtien, kun Trump ensimmäisellä presidenttikaudellaan puhui avoimesti siitä, että Yhdysvallat haluaisi ostaa saaren.