Mainos:

Jussi Halla-aho: Maahanmuuton kustannukset 2 miljardia euroa ja 3 ihmishenkeä

Julkaistu 21.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Jussi Halla-Aho on ottanut kantaa terrorismiin johtaneeseen siirtolaispolitiikkaan Facebook-sivuillaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja huomauttaa tapettujen, raiskattujen ja ryöstettyjen lisäksi lähes 2 miljardin, 2 000 miljoonan, (2 000 000 000) euron suorista taloudellisista menetyksistä.


Maahanmuuttovyöry vuonna 2015 olisi ollut pysäytettävissä, ja jälkihoitokin olisi voitu tehdä tehokkaasti. Koska mitään ei tehty, kaksi ihmistä kuoli perjantaina Turussa ja yksi Kajaanissa syksyllä 2016. Huomattavasti useampi on tullut pahoinpidellyksi, raiskatuksi, ahdistelluksi tai ryöstetyksi.

Vastaanottokustannuksiin upposi vuonna 2015 125 miljoonaa euroa, vuonna 2016 530 miljoonaa. Tämän vuoden talousarviossa niihin on varattu 225 miljoonaa, ja ensi vuonna saman verran.

Mainos:

Nämä ovat pelkkiä vastaanottokustannuksia. Valtio maksoi kunnille kotouttamiskorvauksia vuonna 2015 97 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 132 miljoonaa. Sekä tämän että ensi vuoden talousarviossa kotouttamiseen on varattu 232 miljoonaa.

Suorat ja välittömät kustannukset vuosilta 2015-2018 ovat siis 1,8 miljardia euroa. Päälle tulee tietysti vielä lasku esimerkiksi oikeuslaitoksen kuormittumisesta. Nämä olisivat isoja rahoja, jos puhuttaisiin mistä tahansa muusta kuin maahanmuutosta. Kun puhutaan maahanmuutosta, silmääkään ei räpsäytetä.

Hallitus ei ole rikosoikeudellisessa tai korvausvastuussa tekemisistään tai tekemättä jättämisistään, mutta poliittinen vastuu sille kai kuuluu. Miten hallitus osoittaa poliittisen vastuun kantamista? Olemalla järkyttynyt? Sanomalla kansalaisille, että malttia, ei saa antaa vihalle ja pelolle valtaa?

Lähde: FB


Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

18 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
9 years ago

Jussi puhuu asiaa ja järjen äänellä. Saat takuuvarmasti minun ääneni seuraavissa vaaleissa.

Tevettä järkeä
Tevettä järkeä
9 years ago

Kyllä hän saa monien muidenkin äänet.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
9 years ago

Jatka samaan malliin!

Reijo Nurminen
Reijo Nurminen
9 years ago

Joku pitää vielä suomalaistenkin puolta. Valemediat vaikenevat totuuksista.

Marja
Marja
9 years ago

Valitettavasti Halla-Ahokin tullaan hyvin todennäköisesti pelottelemaan hiljaiseksi. Tulette näkemään kun ette enää tätäkään miestä ja tämän hetkisiä viestejä ja puheitaan tunnista.

Muutoksen avaimet ovat kansalaisilla. Jos sen vain lukuisastu ymmärtäisivät ja heräisivät viihdetulva-harhastaan!

IceBlood
IceBlood
9 years ago
Reply to  Marja

En usko moiseen. Halla-ahon takana on niin sekopäistä porukkaa, että jos hänelle jotakin tapahtuu, niin piru on irti.

veli-markku kortelainen
veli-markku kortelainen
9 years ago
Reply to  Marja

Meillä on pelkästään takavuosilta valtava määrä tuottamattomia maahanmuuttajia, joita ei lasketa mukaan maahanmuuttokustannusten arvioon. Pienistä (tässä tapauksessa suurista) puroista koostuu veronmaksille kestämätön määrämaksettavaa. Valtion ja kuntien budjettimomenteille kätketään satojen miljoonien piilomenot, hautaamalla ne sinne normaalien, omaa yhteiskuntaa hyödyttävien menojen joukkoon. Maahan on kutsuttu kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia, joiden ei edes oleteta koskaan haluavan työllistyä. Melkoista kiemurtelua esiintyi eduskunnassa kun Teuvo Hakkarainen kysyi, koska maahanmuuton todelliset kustannukset julkistetaan? Luulenpa, että neljä miljardia on se iso paukku, jota nyt piilotellaan korvat punaisina,

varovaisestikkin arvioituna
varovaisestikkin arvioituna
9 years ago

Siis 2 miljardia per vuosi, vai mitä tuossa nyt sanotaan? Pelkkien uusien asuntojen rakentamiseen maahantulevan väen takia pk-seudulle ja muihin isoihin kaupunkeihin palaa jo rutkasti rahaa. n.100 tonnia/kämppä, menee se sitten kantasuomalaiselle tai matulle -jonka vuokran maksaa yleensä pysyvästi KELA.

Tarmo Tupala
Tarmo Tupala
9 years ago

Niin siis VOK-businekseen on laitettu vajaa miljardi ja monet päättäjät istuvat VOK:kien hallituksissa, joita pyörittä osin myös SPR. Eli verorahoja liki miljardi kansanedustajien,ministereiden ja SPR:än taskuun, voiko joku selittää miten tuo eroaa kavalluksesta?

Putte
Putte
9 years ago

Eipä se mitään ilmaista ole näiden ryöstöistä, pahoinpitelyistä ja raiskauksista hengissä selvinneiden sairaala-, terapia ym hoidotkaan. Verovaroja niihin menee ja myös uhrien omat rahat.

Jukka Könönen
Jukka Könönen
9 years ago
Reply to  Putte

Kustannukset 90-luvulta alkaen ovat kymmenkertaiset, kun kaikki kulut otetaan huomioon.

Leijona
Leijona
9 years ago

Hurjaa järjettömyyttä tuo rahan tuhlaus tyhjään. Mitään hyötyä noista mamuista ja matuista ei ole ollut eikä tule olemaan. Koska somalit palautetaan? Irakilaiset ja muut? Sota on jo ohi eikä turvapaikalle ole ollut enää mitään tarvetta. Rahanjako poikki nyt nopeasti. Ei Suomi ole maailman sosiaalitoimisto eikä ilmaisten lomien järjestäjä.

Tommi
Tommi
9 years ago

juu, ruumiita + mentaaliruumiita(raiskatut), on varmasti jo 3000.

Markku Syrjänen
9 years ago

Niin ja Orpon emäntä tehtailee valituksia kielteisistä turvapaikkapäätöksistä, et silviisiin?

Aksu
Aksu
9 years ago

Jäävihän se mies sit asiassa jos perheen tulonmuodostus matubiseksessä.

Hoo Äs
Hoo Äs
9 years ago

Maahanmuuttoa ja pakolaisuutta ei ole tarkoituksella käsitelty erikseen. Näin meille paperittomina saapuvat henkilöt voivat esittää olevansa pakolaisia, vaikka todellisuudessa ovat vailla työ/juhla/oleskelupaikkaa. Aiheetta tänne tulevat kuormittavat oikeusjärjestelmästä alkaen koko maan systeemejä (sosiaaliturva, asuntojonot, terveydenhuolto yms) ja aiheuttavat valtavasti hallaa maalle ja varsinkin niille, jotka oikeasti olisivat sen turvapaikan tarvinneet. Oikeat turvapaikan tarvitsisjat ovat vielä ihan jossain muualla ja eivät koskaan saavu tänne asti.

Inkeri
Inkeri
9 years ago

Niin, kuka maksaa, ketä rasittaa. Keneltä pois? Näitä ei tule veronmaksajille tiedoksi.

Kannattaja Ikuisesti
Kannattaja Ikuisesti
7 years ago

Äänestän Mestari Halla-Ahoa joka vaalissa.Onneksi meillä on yksi järkevä ja asiallinen ihminen Suomessa.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.