Mainos:

Julkisilla varoilla pyörivä ateneum ottaa vahvasti kantaa pakolaisasiaan

Julkaistu 11.3.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Ateneumin seinään on ilmestynyt jättimäinen banderolli missä ateneum ja museonjohtaja Susanna Petterssonin mukaan noin 10000 taidealan ihmistä oottaa kantaa pakolaisten palautukseen. Siinä vaaditaan turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja muistutetaan turvapaikanhakijoiden oikeudesta osoittaa mieltään.

Susanna ilmoittaa, ettei julkisia varoja ole käytetty banderollin kuluihin ollenkaan, vaan banderolli on rahoitettu yksityis varoin. Mukana projektissa on myös pakolaisten asioita vahvasti puolustava image lehti. Lehden sivuilta löytyy julistus johon banderolli ottaa kantaa. Julistus kuuluu seuraavasti, linkissä myös jättilista julistuksen allekirjoittaneista:

  • Viime viikolla tiedemaailman vaikuttajat ottivat kantaa humaanin pakolaispolitiikan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta. Me taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jaamme Suomen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän huolen. Turvapaikkapäätöksiin liittyviä valitusaikoja on lyhennetty, turvapaikkaperusteita kiristetty ja perheenyhdistäminen on tehty entistä vaikeammaksi. Turvapaikkapäätöksiä tehdään usein puutteellisin perustein. Virheellisten päätösten seuraukset ovat syviä inhimillisiä tragedioita. Pikku hiljaa ne myös nakertavat suomalaista yhteiskuntarauhaa sekä luottamusta järjestelmään ja suomalaisiin viranomaisiin. Paperittomiksi tänne jäävät muodostavat uuden osattomien joukon, joka voi altistua rikollisuudelle ja hyväksikäytölle. Humaanitäärisiin arvoihin perustuva politiikka voisi estää tämän.

  • Vaadimme, että turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan niin hakuprosessissa kuin muussakin kohtelussa. Kaikille – myös turvapaikanhakijoille ja paperittomille – on taattava lainmukainen ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia noudattava oikeusturva. Pakkopalautukset kesken prosessin on lopetettava. Ne eivät ole oikeusvaltiona pitämämme Suomen arvojen mukaisia. Vetoamme Suomen hallitukseen ja virkamiehiin, etteivät he sivuuttaisi maamme perustuslakia ja ihmisoikeuksia turvapaikkapäätöksiä tehtäessä.
  • Muistutamme myös, että sananvapaus ja oikeus osoittaa mieltään on rajoittamaton ja kuuluu avoimessa ja demokraattisessa valtiossa kaikille – myös turvapaikanhakijoille. Annamme täyden tukemme turvapaikanhakijoiden oikeudelle osoittaa mieltään Helsingin Rautatientorilla.
Susannan FB sivuilta kuvapoiminta

Susanna Pettersson on aikaisemminkin ottanut vahvasti kantaa kuinka Suomen museoiden tulisi toimia. Poiminta Susannan ehdotuksista:

Kaikkien taidemuseo – saavutettavuus ja diversiteetti Valtion taidemuseossa 2009–2013 (2009)
Toim. Susanna Pettersson
Valtion taidemuseon Kaikkien taidemuseo -strategian taustalla vaikuttavat ajatus taiteen tärkeästä tehtävästä yhteiskunnassa, yhdenvertaisuuden ja kotouttamisen lainsäädäntö sekä saavutettavuuden kehittäminen erityisesti monikulttuurisuuden näkökulmasta. Julkaisu pohtii saavutettavuuteen ja diversiteettiin liittyviä kysymyksiä ja esittää ratkaisuja ja kehittäviä toimenpiteitä. Taide ja taidemuseo kuuluvat kaikille!

Koko Suomenkansallisgallerian julistus vuosille 2009-2013 luettavissa: suomenkansallisgalleria

Mainos:

Banderolli on poliittisesti kantaaottava, mikä on perinteiselle, julkisin varoin rahoitettavalle taidemuseolle harvinaista. – Kyllä tämä on epätyypillistä. Mielestäni yhteiskunnan eri toimijoiden pitää kuitenkin pystyä ottamaan kantaa asioihin, sanoo museonjohtaja Susanna Pettersson ylen haastattelussa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu eilen 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.