Julkisilla varoilla pyörivä ateneum ottaa vahvasti kantaa pakolaisasiaan

Julkaistu 11.3.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Ateneumin seinään on ilmestynyt jättimäinen banderolli missä ateneum ja museonjohtaja Susanna Petterssonin mukaan noin 10000 taidealan ihmistä oottaa kantaa pakolaisten palautukseen. Siinä vaaditaan turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista ja muistutetaan turvapaikanhakijoiden oikeudesta osoittaa mieltään.

Susanna ilmoittaa, ettei julkisia varoja ole käytetty banderollin kuluihin ollenkaan, vaan banderolli on rahoitettu yksityis varoin. Mukana projektissa on myös pakolaisten asioita vahvasti puolustava image lehti. Lehden sivuilta löytyy julistus johon banderolli ottaa kantaa. Julistus kuuluu seuraavasti, linkissä myös jättilista julistuksen allekirjoittaneista:

  • Viime viikolla tiedemaailman vaikuttajat ottivat kantaa humaanin pakolaispolitiikan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta. Me taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jaamme Suomen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvän huolen. Turvapaikkapäätöksiin liittyviä valitusaikoja on lyhennetty, turvapaikkaperusteita kiristetty ja perheenyhdistäminen on tehty entistä vaikeammaksi. Turvapaikkapäätöksiä tehdään usein puutteellisin perustein. Virheellisten päätösten seuraukset ovat syviä inhimillisiä tragedioita. Pikku hiljaa ne myös nakertavat suomalaista yhteiskuntarauhaa sekä luottamusta järjestelmään ja suomalaisiin viranomaisiin. Paperittomiksi tänne jäävät muodostavat uuden osattomien joukon, joka voi altistua rikollisuudelle ja hyväksikäytölle. Humaanitäärisiin arvoihin perustuva politiikka voisi estää tämän.

  • Vaadimme, että turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan niin hakuprosessissa kuin muussakin kohtelussa. Kaikille – myös turvapaikanhakijoille ja paperittomille – on taattava lainmukainen ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia noudattava oikeusturva. Pakkopalautukset kesken prosessin on lopetettava. Ne eivät ole oikeusvaltiona pitämämme Suomen arvojen mukaisia. Vetoamme Suomen hallitukseen ja virkamiehiin, etteivät he sivuuttaisi maamme perustuslakia ja ihmisoikeuksia turvapaikkapäätöksiä tehtäessä.
  • Muistutamme myös, että sananvapaus ja oikeus osoittaa mieltään on rajoittamaton ja kuuluu avoimessa ja demokraattisessa valtiossa kaikille – myös turvapaikanhakijoille. Annamme täyden tukemme turvapaikanhakijoiden oikeudelle osoittaa mieltään Helsingin Rautatientorilla.
Susannan FB sivuilta kuvapoiminta

Susanna Pettersson on aikaisemminkin ottanut vahvasti kantaa kuinka Suomen museoiden tulisi toimia. Poiminta Susannan ehdotuksista:

Kaikkien taidemuseo – saavutettavuus ja diversiteetti Valtion taidemuseossa 2009–2013 (2009)
Toim. Susanna Pettersson
Valtion taidemuseon Kaikkien taidemuseo -strategian taustalla vaikuttavat ajatus taiteen tärkeästä tehtävästä yhteiskunnassa, yhdenvertaisuuden ja kotouttamisen lainsäädäntö sekä saavutettavuuden kehittäminen erityisesti monikulttuurisuuden näkökulmasta. Julkaisu pohtii saavutettavuuteen ja diversiteettiin liittyviä kysymyksiä ja esittää ratkaisuja ja kehittäviä toimenpiteitä. Taide ja taidemuseo kuuluvat kaikille!

Koko Suomenkansallisgallerian julistus vuosille 2009-2013 luettavissa: suomenkansallisgalleria

Banderolli on poliittisesti kantaaottava, mikä on perinteiselle, julkisin varoin rahoitettavalle taidemuseolle harvinaista. – Kyllä tämä on epätyypillistä. Mielestäni yhteiskunnan eri toimijoiden pitää kuitenkin pystyä ottamaan kantaa asioihin, sanoo museonjohtaja Susanna Pettersson ylen haastattelussa.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.