Mainos:

”Jauhelihakansasta jauhomatokansaksi”: Like-kustannukselta Suomen ensimmäinen hyönteiskeittokirja

Julkaistu 25.6.2018 – Kirjoittaja Toimitus
"Hyönteiskokki" Topi Kareniuksen keittokirja "Hyönteiskokki" julkistetaan Like-kustannuksen toimesta 6.7.2018. Kustantajan mukaan" kansainvälisestikin ainutlaatuisessa keittokirjassa hyönteissyönnin suunnannäyttäjä Karenius tarjoaa tuhdit eväät niin aloitteleville hyönteissyöjille kuin aiheeseen jo perehtyneille kotikokeille".

Like kertoo kirjan kuvauksessa, että seuraavan parinkymmenen vuoden aikana 40 prosenttia ravinnoksi käytetystä lihasta korvataan muilla ruoka-aineilla, muun muassa hyönteisillä. "Hyönteiskokki" tuo hyönteiset aterian tähtirooliin, turvallisesti ja maittavasti. Korjattu virheellinen tieto siitä, ettei hyönteisiä saisi tarjoilla esimerkiksi ravintoloissa, vaan että ne olisi toistaiseksi rajoitettu vain kotikäyttöön: Hyönteisiä saa tarjoilla kuten muitakin elintarvikkeita. Maa- ja metsätalousministeriö päätti asiasta syyskuussa 2017.

Topi Kairenius on 1977 syntynyt hyönteiskokki ja pienpanimoyrittäjä. Hän on tehnyt hyönteisravintoa tunnetuksi vuodesta 2012 alkaen mm. luennoimalla ja järjestämällä tapahtumia Suomessa ja ulkomailla.

Bon Appetit!

Muokattu 11:30- Hyönteisiä saa tarjoilla kuten muitakin elintarvikkeita. Maa- ja metsätalousministeriö päätti asiasta syyskuussa 2017.

Mainos:

Lähde: mmm, Like, hyonteisravinto.info

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Nestori Lundahl
Nestori Lundahl
8 years ago

Jotkut hyönteiset saattavat aiheuttaa yliherkkyysoireita, mikä kannattaa selvittää ennen isomman määrän syömistä.
Itse en tiennyt olevani allerginen äyriäisille ennen kuin olin päästä hengestäni ruokapöydässä.

huugo
huugo
8 years ago

Ei tätä voi käsittää, hyvää ruokaa menee jumalattomia määriä roskiin ja nyt hifistellään joillain ötökkä ruoalla.

Jeppes
Jeppes
8 years ago
Reply to  huugo

Eihän tuolla ole mitään tekemistä terveen järjen käytön tai oikeasti maailman asioihin vaikuttamaan pyrkimisen kanssa. Ötökköjen syönti on pelkkää ekohipstereiden tekopyhää elitismiä ja hyveonanointia. Sillä saa oman pään päälle loistavan sädekehän vaikka elääkin ”etuoikeutettuna” korkean energiankäytön ja korkean teknologian yhteiskunnassa, ja kuluttaa päivittäin enemmän mitä tuhat pallomahaa afrikassa.Eräänlainen ostettu omantunnon ane ekouskonnon edessä.

Freya Snow
Freya Snow
8 years ago

Juu ei kiitos. Tämäkin tuntuu joltain kulttuurimarxilaiselta höpöhöpö-trendiltä koko hyönteissyönti.

Terrorismin välikappale
Terrorismin välikappale
8 years ago

Kukaan ei ole tiedostanut sitä paljonko energiaa kuluu hyönteisten kasvattamiseen. Kaikki vain laskevat sitä massaa ja syödyn energian välistä suhdetta. Mutta Suomessa ötökkäbusiness on täysin tuhoon tuomittu pitkien talvien vuoksi.

Ja sitten toinen asia jota kukaan ei ole miettinyt. Esim. heinäsirkat lisääntyvät aina 6vk välein. Mikä on se optimaalinen ajankohta keväällä päästää sirkkafarmin ötökät luontoon jotta ne pärjää sielä syöden oraat? Ja kun ne lisäänty niin ne syö oraiden lisäksi metsän kukat ja marjat jne. Jolloin noilla ötököillä on todella helpppo aiheuttaa koko Suomen kokoinen kato.

Tuhannen neliön hallissa kun kasvattaa ötököitä ja toukokuun loppupuolella ajelee kuorma-autoilla ja vapauttaa ötökät pitkin Suomea niin ne syö kaiken ja lisääntyy luonnossakin kuuden viikon välein. Ja se oli sitten siinä. Tehokas terroristin tuhoväline.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Tämä maa on todellakin mätä. Syökööt vihervasemmistolaiset sekopäät ötököitä vaikka maailman tappiin, mutta kyllä normaalin ihmisen ruokavalioo kuuluu liha.
Kuinkahan paljon maa-ja metsätalousministeriö sai korruptiorahaa Sorokselta kun laskee hyönteiset elintarvikkeiksi?

juha.
juha.
8 years ago

Luin jostain, että tässä villityksessä on unohtunut täysin järki, sillä hyönteiset voivat aiheuttaa hyvin voimakkaita allergiakohtauksia joillekin henkilöille. Ei edes ”tuoteselosteissa” voida vielä osata ennakoida varoittamalla riskiryhmiä eli kyse on kokeilusta kuka kuolee mihinkin ja niin pois päin. Mutta sittenhän ympyrä on sulkeutunut, sillä syöjän syö raatokuoriainen.
Vihreät ovat kummaa sakkia. Ensin ei saa järjestää hyttysentappo SM-kisoja ja sitten pörriäisiä ym. luteita saisi syödä suihinsa.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.