Janne Riiheläinen – Suomen johtava disinformaation levittäjä Ylen tuella

Julkaistu 4.2.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen sosiaalisessa mediassa toimii aktiivisesti eräs erityisen hanakka disinformaation levittäjä: Janne Riiheläinen. Riiheläinen, joka tunnetaan erityisesti poliittisesti latautuneista kirjoituksistaan viestipalvelu X:ssä, on vuosien ajan maalannut yksipuolista ja todellisuudesta irtautunutta kuvaa maailmasta. Erityisen huolestuttavaa on se, että hän saa toiminnalleen rahoitusta Yleisradiolta, eli suoraan veronmaksajien kukkarosta.

Politiikan ja turvallisuuden narratiivien muokkaaja

Riiheläisen kirjoituksista on helppo löytää yhtäläisyyksiä perinteisiin vaikuttamisoperaatioihin. Hänen julkaisemansa viestit pyrkivät toistuvasti luomaan kuvaa, jossa tietty poliittinen suuntaus esitetään pimeytenä ja toisaalta toiset tahot pelastajina. Esimerkiksi hän kyseenalaistaa poliitikkojen laillisia ja demokraattisesti tehtyjä päätöksiä väittämällä, että ne uhkaavat Suomen turvallisuutta ja kulttuuria:

"Kun suomalainen vallanpitäjä vaatii Suomen kulttuurille, politiikalle, sivistykselle ja turvallisuudelle tärkeän ja toimivan instituution lakkauttamista, niin voi kysyä kenen asialla vallanpitäjä on. Voi pimeyttä."

Tämänkaltaiset väitteet ovat suoraa mielipidevaikuttamista, joka pyrkii mustamaalaamaan tiettyjä poliittisia toimijoita ja asettamaan heidät vastakkain kansan kanssa.

Trump-pakkomielle ja harhaanjohtavat väitteet

Riiheläinen myös käyttää Trump-korttia jatkuvasti mustamaalatakseen poliittisia vastustajiaan. Hän väittää, että Trumpin hallinto olisi tuhonnut lakeja ja instituutioita ennennäkemättömässä mitassa:

"Moni vastasi, että normaalia. Ei ole. Trumpin hallinto toimii ennennäkemättömässä mitassa, rikkoo häikäilemättä lakeja, romuttaa instituutioita ja ottaa laaja-alaisella, hyvin suunnitellulla iskulla liittovaltiota hallintaansa, pelotellen jäävät tottelemaan epäröimättä."

Viestin sävy on tyypillinen esimerkki siitä, miten Riiheläinen käyttää epämääräisiä väitteitä ja kielen manipulointia. Hän ei esitä konkreettisia todisteita, vaan nojaa yleisiin, tunnepohjaisiin heittoihin, jotka kuulostavat dramaattisilta mutta joilla ei ole faktapohjaa.

Yleisradion rooli disinformaation rahoittajana

Suurin ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään se, että Riiheläinen levittää yksipuolisia ja harhaanjohtavia narratiiveja, vaan se, että Yleisradio rahoittaa hänen toimintaansa. Yle, joka saa varansa suoraan veronmaksajilta, on siten mukana tukemassa hänen vaikuttamistyötään. Onko tämä todella julkisen palvelun mediatalon tehtävä? Päättäkö Yleisradio todella siitä, mitkä poliittiset narratiivit ovat suotavia ja mitkä eivät?

On syytä kysyä, miksi Riiheläisen kaltaisten vaikuttajien annetaan värittää Suomen julkista keskustelua ilman kriittistä tarkastelua. Veronmaksajien rahojen tulisi palvella puolueetonta ja monipuolista tiedonvlitystä, ei poliittista mielipidevaikuttamista.

Vain kolmasosa amerikkalaisista tukee sotaa Irania vastaan

Julkaistu eilen 10:40 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Amerikkalaisten tuki sodalle Irania vastaan on laskenut noin kolmasosaan, ja selkeä enemmistö sanoo, ettei presidentti Donald Trump ole selittänyt Yhdysvaltain sotilaallisia tavoitteita.

Reuters/Ipsos-kysely toteutettiin verkossa valtakunnallisesti perjantaista sunnuntaihin 1 246 aikuisen keskuudessa, ja sen virhemarginaali oli plus-miinus kolme prosenttiyksikköä.

Noin kolmasosa vastaajista sanoi tukevansa sotaa Irania vastaan. Reuters/Ipsosin mukaan tämä oli alhaisin kannatusaste konfliktin alkamisen jälkeen. Tuki on pysynyt alle 40 prosentissa viiden kuukauden ajan.

Sota alkoi 28. helmikuuta Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäyksillä Iraniin. Maaliskuun puolivälistä lähtien Reuters/Ipsos on kysynyt vastaajilta, tukevatko vai vastustavatko he sotilaallisia iskuja. Tuolloin 37 prosenttia sanoi tukevansa sotaa. Konfliktin alkaessa vastaava luku oli 27 prosenttia, kun taas 29 prosenttia ilmoitti olevansa epävarma.

Vastaajat pitävät tavoitteita epäselvinä

Kuusikymmentäyhdeksän prosenttia vastaajista, mukaan lukien neljä kymmenestä republikaanista, sanoi, ettei Trump ollut selittänyt selkeästi Yhdysvaltain sotilaallisen osallistumisen tavoitteita Iranissa.

Konfliktin aikana Trump on maininnut useita tavoitteita: iranilaisten auttaminen maan johdon kaatamisessa, Iranin ballististen ohjusten suorituskyvyn eliminointi ja Iranin ydinasehankinnan estäminen.

Valkoisen talon tiedottaja Olivia Wales sivuutti lausunnossaan vaihtelevat mielipidemittaukset ja sanoi Trumpin pysyvän sitoutuneena estämään Irania hankkimasta ydinasetta.

Bensiinin hinta ja poliittinen paine

Reuters raportoi, että konfliktissa on kuollut 18 Yhdysvaltain armeijan jäsentä. Tuhansia ihmisiä on kuollut Iranissa ja Libanonissa, missä Iranin liittolaisryhmät ovat taistelleet Israelin joukkoja vastaan.

Sota on ajoittunut samaan aikaan bensiinin hinnan voimakkaan nousun kanssa Yhdysvalloissa. Reuters raportoi, että valtakunnallinen keskihinta oli hieman yli 4 dollaria gallonalta, kun se ennen konfliktia oli noin 3 dollaria.

Trumpin yleinen kannatus nousi kyselyssä 37 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä kuukautena. Tyytymättömyys sotaan voi silti painaa presidenttiä ja republikaaneja ennen marraskuun välivaaleja, joissa puolue puolustaa niukkaa enemmistöään kongressissa.

Rekisteröityjen sitoutumattomien äänestäjien keskuudessa 36 prosenttia sanoi suosivansa demokraattien kongressiehdokkaita, kun taas 20 prosenttia suosi republikaaniehdokkaita.

Vuoden 2024 presidentinvaalikampanjansa aikana Trump lupasi pitää Yhdysvallat poissa pitkittyneistä sodista. Hän oli alun perin ennustanut konfliktin kestävän neljästä viiteen viikkoa.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Israel käyttää yli 45 miljoonaa dollaria tekoälypohjaiseen vaikuttajakampanjaan

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Israelin hallitus toteuttaa monen miljoonan dollarin kampanjaa vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen Yhdysvalloissa. Yli 45 miljoonan dollarin arvoinen sopimus sisältää tekoälyllä luotujen viestien massajakelua, konservatiivista mediaa ja verkkosisältöä, jonka tarkoituksena on ohjata suurten tekoälypalveluiden vastauksia Israel-myönteiseen suuntaan.

Miljoonia tekstiviestejä on lähetetty amerikkalaisille viime kuukausina lähettäjiltä, jotka piiloutuvat tavallisten etunimien, kuten Emman, Sarahin ja Johnin, taakse. He väittävät edustavansa ryhmää nimeltä Friends for Peace ja kysyvät muun muassa Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin välisistä suhteista.

Wall Street Journalin tutkimus, jonka Ynet on tiivistänyt, osoittaa, että viestit on luotu tekoälyn avulla ja rahoitettu Israelin hallituksen toimesta. Friends for Peace -nimellä ei puolestaan näytä olevan varsinaista organisaatiota takanaan: sanomalehti ei löytänyt rekisteröityä yritystä eikä voittoa tavoittelematonta järjestöä.

Viestit ovat osa laajempaa, yli 45 miljoonan dollarin arvoista sopimusta operaatiossa, jota johtaa Donald Trumpin entinen kampanjapäällikkö Brad Parscale. Tekstiviestikampanjaa pyörittävä yritys Sparkfire oli saanut 6,5 miljoonaa dollaria toukokuun puoliväliin mennessä.

Parscalen ryhmä on myös rakentanut Israel-myönteisiä verkkosivustoja ja tuottanut postauksia sekä linkkejä, joiden tarkoituksena on luoda suotuisampia vastauksia Israelista tekoälypalveluilta, kuten ChatGPT ja Claude. Strategia ulottuu siten perinteistä mainontaa pidemmälle ja pyrkii vaikuttamaan myös siihen, mitä verkkomateriaalia tekoälymallit löytävät ja toistavat.

Monen miljoonan dollarin kampanja seuraa yleisen mielipiteen romahdusta

Kampanja käynnistyy tilanteessa, jossa näkemykset Israelista ovat heikentyneet jyrkästi Yhdysvalloissa. Pew Research Centerin tutkimus osoittaa, että 60 prosentilla amerikkalaisista oli kielteinen kuva Israelista maaliskuussa, kun vastaava luku oli 53 prosenttia vuonna 2025 ja 42 prosenttia vuonna 2022.

Tutkimuksen mukaan Israel on palkannut ainakin kuusi yritystä Yhdysvaltain vaikuttamispyrkimyksiin, ja noin kolmekymmentä ihmistä on rekisteröitynyt maan ulkomaisiksi agenteiksi. Kampanja sisältää myös yli 500 000 dollarin (437 000 euron) arvosta mainontaa konservatiivisen Salem Media -mediaryhmän kautta, jossa Parscale toimii strategiaylijohtajana.

Salem Media kiistää, että juontajille olisi maksettu tiettyjen näkemysten ilmaisemisesta Israelista, ja sanoo rahojen tulleen käytetyksi digitaaliseen mainontaan. Israelin kannattajat kuvailevat ponnistelua välttämättömäksi vastaukseksi Iranin ja palestiinalaismielisten ryhmien kampanjoille.

Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance kritisoi hiljattain jyrkästi osia Israelin hallituksesta Joe Roganin haastattelussa.

He yrittävät pitää sodan käynnissä loputtomiin, Vance sanoi Israelin viranomaisista, joita hän syytti pyrkimyksistä vaikuttaa Yhdysvaltain yleiseen mielipiteeseen ja horjuttaa sopimusta Iranin kanssa.

Israelin ulkoministeri Gideon Sa’ar sanoi viime vuonna, että vuoden 2026 budjetissa on varattu yli 700 miljoonaa dollaria maan kansainvälisen kuvan parantamiseen ja yleisen mielipiteen muokkaamiseen. Ulkoministeriö ei vastannut Wall Street Journalin kysymyksiin.