ISIS valmistelee myrkkyhyökkäystä kaupassa myytäviin elintarvikkeisiin

Julkaistu 8.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Ns. islamilaisen kalifaatin terrorismi on saamassa yhä pahaenteisempiä muotoja: USA:n ja Israelin lehdet kirjoittavat tänään ISIS:n aikeista levittää myrkkyjä elintarvikkeisiin markettien hyllyissä. Kampanjaan rekrytoitaisiin ns. yksinäisiä susia l. huomiotaherättämättömiä jihad-sympatisoijia.

Jerusalem Postin haastattelema israelilainen turvallisuusasiantuntija Eitan Azani näkee Syyriassa asemiaan menettävän "islamilaisen kalifaatin" l. ISIS:n ottavan uusia keinoja käyttöönsä Euroopassa tapahtuvissa terroriteoissa. Azani kertoi näkemyksistään keskiviikkona (06.09.) lehdistölle. Hän oli käsitellyt samoja aiheita viimeviikolla pidetyssä Herzliya-instituutin konferenssissa, kommentoiden ICT:n päällikön Boaz Ganorin puheenvuoroa. Asiantuntijat toistavat jo aiemmin esitetyn näkemyksen, että ISIS:n aktiviteeetti kohdistuu nyt enenevässä määrin Eurooppaan.


Azani kuvailee viimeaikaisten terroritekojen toteuttajien suhdetta ISIS:n organisaatioon löyhäksi: Vaikka tekijät usein julistavat olevansa "kalifaatin soturerita", ja ISIS:n tiedotuksissa teko luetaaan heidän tekemäkseen, todellinen organisatoorinen yhteys puuttuu. Azanin kuvaus sopiikin hyvin Turussa 18.08. ihmisiä tappaneen terroristin tapaukseen, vaikkakin ISIS ei ole tähän mennessä ottanut tekoa nimiinsä. Keskusrikospollisin mukaan Turun terroristilla oli yhteys ISIS:iin, joten kyseessä oli "kalifaatin" ensimmäinen aktiivitoimi Suomen maaperällä.

ISIS-Da'eshilla, so. "kalifaatilla" siis olisi operaatiokykyä Suomessa.

"Yksinäiset sudet" -ilmiö liittyy ISIS:n taantumiseen, ja resurssien vähenemiseen. Käytetyt keinot ovat olleet aiempaa epäsotilaallisempia: Puukko- jaa kirves-hyökkäyksiä, ajoneuvoilla ihmisjoukkoon kaahaamista, etc. Aizani ennustaaa repertuaarin laajenemista vaarallisempaan mutta yhä matalan organisatoorisen tason toimintaan. Hänen mukaansa ISIS on ottamassa käyttöön myrkkyjen levittämisen mm. ostoskeskuksiin.

EU-parlamentille joulukuussa 2015 jaettu raportti näki ISIS:n vaarallisimpanaa kehitystrendinä biokemiallisten aseiden ja mm. "likaisen pommin" tavoittelun. Nyt kuullun skenaarion keinovalikoima on arkisempi, vähemmän konspiratiivisuutta ja organisointia vaativa, mutta tietyllä tavalla vähintään yhtä vaarallinen: Elintarvikkeiden myrkyttäminen kauppojen hyllyissä iskee suoraan arjen turvallisuuteen, ja uhkaa normaalia elämäämme.

"Kalifaatti" l. ISIS heikkenee Lähi-Idässä, lähettää kaadereitaan Eurooppaan, ja näyttää siirtävän painopistettään näyttävistä lähes sotilaallisista iskuista pienimuotoisempiin "yksittäistapauksiin", mutta ne eivät ole eurooppalaisille yhtään sen vaarattomampia. Turun 18.08 isku on siis tyypillisempi nykyisen vaiheen terroriteko, kuin v.2015 ja 2016 suuret terrori-iskut.

Aizani ja Ganor eivät ainakaan lehtitietojen mukaan kiinnittäneet huomiota "kalifaatin" uuden toimintalinjan pahaenteisimpään vaikutukseen: Tavalliset kansalaiset Euroopassa joutuvat kohtaamaan uhkan jokapäiväisessä elämässään, mitä arkisimpia asioita tehdessään. Kun vihollinen on näkymätön, ja sulautuu Euroopassa olevien muslimitaustaisten joukkoon millään lailla erottumatta ja sanomaansa julistamatta, uhka on läsnä aivan toisella tavalla kuin ennen.

On mahdollista, että näemme jonkinlaisia paniikkireaktioita, ja jotain vieläkin pahempaa. Eurooppaan kotoutuneet muslimitaustaiset maahanmuuttajat häviävät tämän skenaarion toteutuessa hyvin paljon.


ISIS-jihadistien myrkkykampanja ei kuitenkaan tule täytenä yllätyksenä. Vuonna 2016 22-vuotias ISIS-yhteyksiä pitänyt Amer Sinan myrkytti syanidilla huumeita, joita hän levitteli San Franciscon yökerhoissa. Mosulin yliopistoalueen takaisinvaltauksen jälkeen laboratorioista löytyneistä papereista on myös päätelty, että jonkinlaisia ihmiskokeita ja muita valmisteluja on tehty myrkyillä suoritettavien operaatioiden valmisteluina. Newsweek kirjoitti tänään laajasti po. myrkky-jihadin uhkasta.

Nesweekin käyttämä kuva:


Israel National News tänään: ISIS plots to poison food in US, UK supermarkets. Islamic terror group tested cyanide-based poison on Iraqi soldiers, preparing to target Western supermarkets.

Jerusalem Post 07.09.2017: ISRAELI EXPERTS POINT AT A NEW ISIS TREND: POISON IN MALLS.

Newsweek tänään: ISIS SUPPORTERS CALL FOR POISONING OF FOOD IN GROCERY STORES ACROSS U.S. AND EUROPE.

Keväällä 2016 ISIS:n tiedotuskanavat julistivat kirves-, puukko- ja ajoneuvoiskujen kampanjan. Tämä toteutui, -ja jatkuu yhä. Viimeksi Turussa 18.08. Millaiset edellytykset ISIS-jihadisteilla on toteuttaa myrkytysoperaatioita kahdella mantereella, USA:ssa ja Euroopassa, sen arvioiminen on hankalaa.

https://www.youtube.com/watch?v=4juM2-MbmEs


Iran väittää tehneensä kostoiskuja Yhdysvaltain tukikohtiin neljässä maassa

Julkaistu tänään 12:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

TEHERAN (Xinhua) -- Iranin asevoimat kertoivat perjantaina joukkojensa iskeneen Yhdysvaltain tukikohtiin ja laitoksiin Syyriassa, Kuwaitissa, Bahrainissa ja Omanissa vastatoimena Yhdysvaltain tekemille uusille iskuille Irania ja sen infrastruktuuria vastaan.

Iranin islamilainen vallankumouskaarti (IRGC) ilmoitti virallisen uutiskanavansa Sepah Newsin välittämissä lausunnoissa, että sen ilmailuvoimat tekivät yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain sotilaskeskukseen Syyrian al-Tanfin tukikohdassa. Iskussa kerrottiin kuolleen useita yhdysvaltalaisia henkilöstön jäseniä ja tuhoutuneen tutkajärjestelmä sekä useita erikoisoperaatioissa käytettyjä helikoptereita.

IRGC:n mukaan hyökkäys oli vastaus Yhdysvaltain ”mielivaltaisiin tekoihin” ja iranilaissotilaiden viimeaikaiseen surmaamiseen Sistanin ja Balutšistanin kaakkoisessa maakunnassa.

IRGC sanoi myös, että Iranin joukot iskivät Yhdysvaltain tukikohtaan Kuwaitissa kohteenaan ilmapuolustuksen tutkajärjestelmät, asevarastot ja muu sotilaskalusto, kun taas laivastovoimat iskivät Yhdysvaltain tutkalaitteistoihin Omanissa. Iranin armeija kertoi toteuttaneensa lennokki-iskuja myös Yhdysvaltain sotilaslaitteisiin Kuwaitissa ja Bahrainissa.

IRGC varoitti, että Iranin asevoimat hallitsevat edelleen täysin Hormuzinsalmea ja että alueen öljyn- ja kaasunvienti ei jatku niin kauan kuin Yhdysvallat jatkaa ”pahanilkisyytään”.

Yhdysvallat väittää tehneensä toisen suuren iskun aallon

Yhdysvaltain keskusoletuslaitos (CENTCOM) sanoi X-viestissään varhain perjantaina, että Yhdysvaltain joukot olivat saaneet päätökseen toisen ”suuren iskun aallon Irania vastaan” osuen kymmeniin sotilaallisiin kohteisiin, kuten rannikon valvontapaikkoihin, ilmapuolustusjärjestelmiin, sotilaslogistiikan infrastruktuuriin ja merellisiin suorituskykyihin.

Yhdysvaltain armeija sanoi, että sen viimeisimpien iskujen tarkoituksena oli ”heikentää Iranin kykyä uhata kauppamerenkulkua” sen jälkeen, kun Iran oli hyökännyt aluksia vastaan Hormuzinsalmessa.

Siviiliuhreja raportoitu Etelä-Iranissa

Iranin terveysministeriö ilmoitti perjantaina, että ainakin 38 ihmistä on saanut surmansa ja yli 400 loukkaantunut Yhdysvaltain iskuissa kesäkuun 22. päivän jälkeen. Iskut ovat kohdistuneet pääasiassa Iranin eteläisiin maakuntiin.

Ministeriön suhdetoimintajohtaja Hossein Kermanpour kertoi, että kuolleiden joukossa oli kolme naista ja yksi teini-ikäinen, kun taas loukkaantuneiden joukossa oli 22 naista ja yhdeksän alle 18-vuotiasta. Hän lisäsi, että haavoittuneista 47 on edelleen sairaalahoidossa.

Erikseen Iranin puolivirallinen uutistoimisto Fars raportoi, että ainakin kahdeksan ihmistä kuoli ja 19 haavoittui Yhdysvaltain iskuissa Hormozganin eteläiseen maakuntaan torstai-iltana. Raportoitujen kohteiden joukossa oli viisi siltaa ja rautatien risteysasema.

Viimeisin eskalaatio tapahtui huolimatta 18. kesäkuuta allekirjoitetusta rauhanymmärryspöytäkirjasta, jonka mukaan maiden odotettiin käyvän neuvotteluja 60 päivän kuluessa lopullisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

Venäläisen kaasun tuonti EU:hun ennätyslukemissa pakotepuheista huolimatta

Julkaistu tänään 11:34 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

EU:n venäläisen nesteytetyn luonnonkaasun (LNG) tuonti nousi ennätystasolle vuoden 2026 alkupuoliskolla. Samaan aikaan Euroopan johtajat jatkavat puheita Moskovaan kohdistuvista tiukoista pakotteista ja tuesta Ukrainalle.

Euroopan maat toi lähes 10 miljoonaa tonnia LNG:tä Venäjän Jamalin hankkeesta vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana – mikä on noin 18 prosentin lisäys viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. EU-maat vastaanottivat käytännössä lähes koko tuotannon Venäjän suurimmasta nesteytetyn luonnonkaasun laitoksesta.

Luvut ovat peräisin energia-analyysiyhtiö Kpleriltä, ja niitä on nostanut esiin muun muassa Financial Times. Ne osoittavat, että Eurooppa on edelleen keskeinen – ja kyseisellä ajanjaksolla kasvava – markkina-alue Venäjän kaasuviennille, yli neljä vuotta Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen.

Poikkeukset pitävät kaupan käynnissä

Se, että tuonti on voinut kasvaa pakotteista huolimatta, johtuu pitkälti EU:n sääntöjen rakenteesta. Unioni on kieltänyt uudet lyhytaikaiset sopimukset venäläiselle LNG:lle, mutta ennen pakotteita allekirjoitetut pitkäaikaiset sopimukset on jätetty rajoitusten ulkopuolelle.

Euroopan maat ja energiayhtiöt voivat siten jatkaa suurten venäläisten kaasumäärien vastaanottamista vanhojen sopimusten nojalla. Jokaisen lastin kohdalla tuontimaan on pystyttävä osoittamaan, että osto kuuluu tällaisen sopimuksen piiriin, mutta poikkeukset ovat käytännössä mahdollistaneet uusien ennätystasojen saavuttamisen.

Vasta 1. tammikuuta 2027 astuu voimaan EU:n kielto venäläisen LNG:n tuonnille pitkäaikaisten sopimusten nojalla. Myöhemmin samana vuonna on tarkoitus ajaa alas myös jäljellä oleva venäläisen putkikaasun tuonti. Siihen asti on edelleen laillista ostaa huomattavia määriä venäläistä energiaa.

Ranska suurin ostaja

Ranska oli Jamalista tulevan LNG:n suurin yksittäinen ostaja alkuvuonna ja toi noin 3,6 miljoonaa tonnia. Belgia ja Espanja seurasivat perässä. Luvut ovat poliittisesti herkkiä, koska presidentti Emmanuel Macron on sodan aikana profiloitunut yhtenä Euroopan äänekkäimmistä Venäjä-pakotteiden ja Ukraina-tuen puolustajista.

Saksalaisen ympäristöjärjestö Urgewaldin arvioiden mukaan EU:n ostot Jamalista vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ovat voineet olla arvoltaan jopa 6 miljardia euroa.

Yamal LNG sijaitsee Venäjän Arktisella alueella ja on riippuvainen erityisvalmisteisista, jäätämurtavista kaasusäiliöaluksista. Euroopan satamat ovat tärkeitä nopean kierron kannalta. Vaihtoehto lähettää enemmän kaasua Aasiaan koillissuunnan merireittiä pitkin on pidempi, sääriippuvaisempi ja monimutkaisempi. Alkuvuonna toimitukset Jamalista Aasiaan laskivat jyrkästi, kun taas vienti Eurooppaan kasvoi.

Vuodesta 2022 lähtien EU on toistuvasti luvannut vapautua venäläisestä energiasta. Venäläisen öljyn tuonti on vähentynyt ja useat kaasuputket on suljettu tai ne ovat menettäneet merkityksensä. Ennätysmäiset LNG-ostot Jamalista osoittavat kuitenkin jotain muuta. Pakotepuheiden takana EU on edelleen yksi Moskovan tärkeimmistä energia-asiakkaista – mikä on selkeä esimerkki unionin tekopyhyydestä.

Xi: Mikään maa ei saa dominoida tekoälyä

Julkaistu tänään 10:49 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kiinan presidentti Xi Jinping sanoo, ettei tekoälyn kehittäminen saa muodostua yhden maan sooloesitykseksi. Viesti välitettiin suuren tekoälykonferenssin avajaisissa Shanghaissa.

Perjantaisessa puheessaan Xi peräänkuulutti kansainvälistä yhteistyötä tekoälyssä ja korosti, että teknologian tulisi palvella ihmisiä. Peking käyttää World Artificial Intelligence Conference -tapahtumaa esitelläkseen teknologiaa, jolla Kiina toivoo voivansa haastaa Yhdysvallat.

Kiinalaiset tekoälymallit ovat Al Jazeeran mukaan saavuttaneet jalansijaa alhaisempien kustannusten ansiosta ja houkuttelevat käyttäjiä ympäri maailmaa. Samaan aikaan keskustelu nopeasti kasvavan alan sääntelystä jatkuu, mukaan lukien huolet sotilaallisesta käytöstä sekä hakkereiden ja rikollisten hyödyntämästä tekoälystä.

Xi korosti Kiinan roolia kehitysmaiden tasavertaisemman tekoälykapasiteetin saavuttamisessa välttääkseen sen, mitä hän kuvaili "uusiksi historiallisiksi epäoikeudenmukaisuuksiksi". Hän ilmoitti myös suunnitelmista yhteistyöstä kansainvälisten elinten sekä Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden kanssa, samoin kuin BRICS-maiden piirissä.

Tekoälyn kehittämisen ei pitäisi olla yhden maan sooloesitys, vaan kansainvälisen yhteistyön sinfonia, Xi sanoi. Hän lisäsi, että maiden on yhdessä vastustettava turvallisuuskäsitteen liiallista venyttämistä tekoälyalalla tai yhden maan turvallisuuden asettamista muiden edelle.

Kehitys on pidettävä ihmisen hallinnassa

Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet rajoituksia kiinalaiselle teknologialle kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Toukokuussa Yhdysvaltain kauppaministeriö vahvisti, että edistyneiden tekoälysirujen vientivalvonta koskee myös kiinalaisyritysten tytäryhtiöitä Kiinan ulkopuolella.

Konferenssissa Xi korosti myös ”ihmiskeskistä” lähestymistapaa ja sanoi, että tekoälyn tulisi aina pysyä ihmisen hallinnassa. Hän puhui laeista ja säännöksistä, teknisestä valvonnasta, varhaisvaroitusjärjestelmistä ja hätätilavalmiudesta.

Tekoälystä on tullut Kiinan teollisuuspolitiikan strateginen pilari, ja valtion investoinneilla pyritään rakentamaan kotimainen ketju sirutuotannosta kuluttajapalveluihin. Valtionmedia on viranomaisiin viitaten raportoinut, että tekoälytokenien päivittäinen kulutus Kiinassa on tuhatkertaistunut kahdessa vuodessa.

Kiina on Yhdysvaltoja jäljessä kehittyneimpien puolijohteiden saatavuudessa, mutta saman raportoinnin mukaan sillä on etulyöntiasema tekoälysiruja pyörittävien suurten datakeskusten virransyötössä. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan tyypillinen laitos voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin 100 000 kotitaloutta, kun taas seuraavan sukupolven hyperskaalan laitokset voivat saavuttaa tasoja, jotka vastaavat kahta miljoonaa kotia. Kiina tuottaa jo nyt yli kaksi kertaa enemmän sähköä kuin Yhdysvallat.

Remigraatio-vetoomus luovutettiin Euroopan parlamentille

Julkaistu tänään 10:20 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Vetoomus remigraation puolesta ja maahanmuuton vähentämiseksi Eurooppaan on luovutettu Euroopan parlamentille Brysselissä. Parlamentin ulkopuolella järjestetty mielenosoitus toteutui vasta sen jälkeen, kun kunnallinen kielto kumottiin tuomioistuimessa.

Keskiviikkona aktivistit ja useat poliitikot kokoontuivat Euroopan parlamentin ulkopuolelle kiinnittääkseen huomiota Save Europe Act -kampanjaan. Järjestäjien, joiden joukossa hollantilainen kommentaattori Eva Vlaardingerbroek on yksi johtavista äänistä, mukaan viivästyksiä syntyi myös allekirjoitusten luovutusvaiheessa. Viivästyksestä huolimatta luovutus saatiin kampanjan mukaan vietyä päätökseen.

Päivää ennen mielenosoitusta kampanja ilmoitti, että Brysselin pormestari oli kieltänyt kokoontumisen Place du Luxembourgilla, Euroopan parlamentin ulkopuolella sijaitsevalla aukiolla. Järjestäjät valittivat päätöksestä vedoten kokoontumisvapauteen ja protestioikeuteen. Ennen keskiviikkoa he ilmoittivat, että oikeusprosessi oli ratkennut heidän edukseen ja että tapahtuma voitiin järjestää suunnitellusti, mukaan lukien Euroopan parlamentista kutsutut puhujat.

EU:n painostaminen käsittelemään remigraatiota

Save Europe Act kuvailee itseään ensimmäiseksi ”isänmaalliseksi eurooppalaiseksi kansalaisaloitteeksi”. Sen tavoitteena on kerätä miljoona allekirjoitusta pakottaakseen Euroopan komission ottamaan asian virallisesti käsittelyyn ja tapaamaan järjestäjät eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevien sääntöjen mukaisesti.

Vaatimuksiin kuuluvat laittoman maahanmuuton lopettaminen, vahvempi rajavalvonta ja remigraatiopolitiikka henkilöille, joilla ei ole oikeutta oleskella Euroopassa. Kampanja haluaa myös jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa kansallisen ja kulttuurisen identiteettinsä suojelemiseen.

Aiemmin heinäkuussa kampanja ilmoitti ylittäneensä 500 000 allekirjoitusta – puolivälin miljoonan tavoitteesta. Samaan aikaan Euroopan komissio on viestittänyt, että se saattaa kieltäytyä rekisteröimästä aloitetta viralliseksi eurooppalaiseksi kansalaisaloitteeksi vedoten siihen, että osat sen sisällöstä voivat olla ristiriidassa EU:n perusarvojen kanssa. Järjestäjät sanovat aikovansa jatkaa komission arviosta huolimatta.

Maahanmuutto on ollut yksi EU:n kiistellyimmistä kysymyksistä viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Vuosien 2015–2016 suurten pakolaisvirtojen jälkeen useat jäsenvaltiot sanovat maahanmuuttomäärien pysyneen historiallisesti korkeina, ja aiheesta on tullut keskeinen kansallisissa vaaleissa eri puolilla Eurooppaa.