Mainos:

Iran syyttää Yhdysvaltoja sotarikoksista uusien iskujen jälkeen

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 9.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

TEHERAN (Xinhua) -- Iranin ulkoministeriö tuomitsi torstaina Yhdysvaltojen viimeisimmät iskut useille alueille Iranin eteläisissä rannikkoprovinsseissa sekä kahdelle sillalle maan koillisosissa.

Lausunnossaan ministeriö kuvaili Gorgan–Incheh Borun- ja Mashhad–Teheran-rautatiereittien varrella sijaitseviin kahteen siltaan kohdistuneita hyökkäyksiä ”törkeiksi sotarikoksiksi”.

Se korosti, että Yhdysvaltojen viimeisten 48 tunnin aikana tekemät iskut, jotka toteutettiin ”tekaistulla verukkeella” vastauksena aiempiin Hormuzinsalmea ylittäviin aluksiin liittyviin välikohtauksiin, olivat räikeä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja maiden välillä hiljattain sodan lopettamisesta allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan vastaisia.

Ministeriö syytti Yhdysvaltoja myös iskujen käyttämisestä oikeutuksena sen ”jatkuvalle yhteisymmärryspöytäkirjan noudattamatta jättämiselle”.

Mainos:

Iran varoittaa kostotoimista

Se lisäsi, että Iran on päättäväinen rankaisemaan ”hyökkääjiä” eikä anna millään tavoin Yhdysvaltain hallituksen ”lupausten rikkomisen, kiusaamisen ja vilpillisyyden” vaikuttaa Iranin oikeuksiin ja kansallisiin etuihin.

Vastauksena Yhdysvaltojen hyökkäyksiin Iranin parlamentin puhemies Mohammad Baqer Qalibaf sanoi torstaina X-viestissään: "Yhdysvallat ei ole vielä oppinut, ettei kiusaaminen ja lupausten rikkominen ole enää maksutonta".

Hän varoitti, että jos Yhdysvallat iskee Iraniin, se saa vastaiskuja, ja korosti, että Hormuzinsalmi avautuu uudelleen vain Iranin järjestelyillä, ei Yhdysvaltojen uhkauksilla.

Vähintään 14 kuollut

Yhdysvaltain keskusoletuskeskus (CENTCOM) sanoi varhain torstaina X-palvelussa julkaistussa viestissä, että sen joukot olivat saattaneet päätökseen uuden isku kierroksen Irania vastaan ”heikentääkseen Iranin kykyä hyökätä kaupallista merenkulkua ja syyttömiä siviilimerenkulkijoita vastaan Hormuzinsalmessa”, mikä merkitsi toista peräkkäistä tällaisten toimien päivää.

Vastatoimena Iranin vallankumouskaarti (IRGC) ja armeija ilmoittivat iskeneensä Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin ja laitoksiin Kuwaitissa, Bahrainissa ja Qatarissa.

Samaan aikaan Iranin terveysministeriön suhdetoimintajohtaja Hossein Kermanpour totesi X-viestissään, että ainakin 14 ihmistä on saanut surmansa ja 78 muuta haavoittunut Yhdysvaltojen viiteen Iranin provinssiin keskiviikkona ja torstaina tekemissä hyökkäyksissä.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Assange palasi X-palveluun: ”Olen palannut”

Julkaistu tänään 12:32 – Kirjoittaja Toimitus

Julian Assange kirjoitti torstaina omalla X-tilillään ”I’m back.” (Olen palannut) – kyseessä on hänen ensimmäinen henkilökohtainen julkaisunsa alustalla sitten vuoden 2018. WikiLeaksin perustaja, jota Yhdysvallat syytti vakoilulaista ja joka vietti 14 vuotta eristyksissä Lontoossa, ottaa näin takaisin julkisen tilinsä, jota hänen puolustuskampanjansa on hallinnoinut väliaikana.

Postaus julkaistiin iltapäivällä Ruotsin aikaa. Perjantaiaamuun mennessä se oli kerännyt yli 360 000 tykkäystä. Yön aikana Assange kirjoitti, että kahdeksan vuotta on kulunut, viimeiset twiitit olivat vuodelta 2018 ja että tiliä oli siitä lähtien ylläpitänyt puolustuskampanja nimellä @DefendAssange.

Hän on ollut vapaa kesäkuusta 2024 lähtien tehtyään sopimuksen Yhdysvaltain syyttäjien kanssa. Saipanilla hän myönsi syyllisyytensä salaliittoon hankkia ja paljastaa Yhdysvaltain kansalliseen puolustukseen liittyvää luokiteltua tietoa. Tuomioksi asetettiin 62 kuukautta, joka katsottiin suoritetuksi Belmarshissa vietettynä aikana.

14 vuotta suurlähetystössä ja vankilassa

Assange perusti WikiLeaksin vuonna 2006. Vuonna 2010 sivusto julkaisi Yhdysvaltain armeijan analyytikon Chelsea Manningin vuotamia tietoja, mukaan lukien videon vuoden 2007 helikopterihyökkäyksestä Bagdadissa, jossa kuoli muun muassa kaksi Reutersin toimittajaa, sekä sotapäiväkirjoja ja diplomaattisähkeitä.

Mainos:

Vuonna 2012 hän haki turvapaikkaa Ecuadorin suurlähetystöstä Lontoossa. Turvapaikka peruttiin vuonna 2019, jolloin Britannian poliisi rynni sisään ja Assange tuomittiin takuuehtojen rikkomisesta, minkä jälkeen Yhdysvallat tavoitteli hänen luovuttamistaan vakoilulain nojalla. Hän vietti viisi vuotta Belmarshissa.

Lokakuussa 2024 hän sanoi Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle Strasbourgissa, että ilmiantajien ja toimittajien oikeudellinen suoja on olemassa vain paperilla.

En ole vapaa tänään siksi, että järjestelmä toimi. Olen vapaa tänään vuosien vangitsemisen jälkeen siksi, että tunnustin syyllisyyteni journalismiin, Assange sanoi tuolloin.

Greenwald: USA ja Britannia tekivät kaikkensa murtaakseen hänet

Toimittaja Glenn Greenwald, joka itse vieraili Assangen luona suurlähetystössä, tervehti paluuta ilolla torstaina. Hän kutsui Assangea yhdeksi vuosisadan merkittävimmistä vapaan internetin ja riippumattoman journalismin edelläkävijöistä.

”USA ja Britannia tekivät kaikkensa murtaakseen ja tuhotakseen Julian Assangen, mutta hän voitti”, Greenwald kirjoitti.

Assange ei ole sanonut aikovansa palata julkaisutoimintaan. Mutta kaksi vuotta vapautumisensa jälkeen hän ottaa takaisin oman tilinsä sanoilla ”I’m back.” – ja kysymys kuuluu, tekeekö WikiLeaksin perustaja nyt paluun journalismiin.

Syöpätapaukset lisääntyvät nuorten aikuisten keskuudessa Pohjoismaissa

Julkaistu tänään 10:52 – Kirjoittaja Toimitus

Kahdentoista 18 yleisimmästä syöpätyypistä todetaan yleistyvän alle 50-vuotiailla aikuisilla Pohjoismaissa. Riski on edelleen alhainen vanhempaan väestöön verrattuna — mutta nuorimmissa sukupolvissa on nähtävissä piirteitä, joita tutkijat pitävät erityisen huolestuttavina.

Ruotsin Karoliinisen instituutin tutkijat analysoivat yhdessä Pohjoismaiden syöpärekisterien kanssa NORDCAN-rekisteritietoja Pohjoismaiden aikuisista vuosilta 2003–2022.

Tulokset, jotka julkaistiin The Lancet Regional Health – Europe -lehdessä, osoittivat kasvun olevan suurinta paksusuolen-, munuais- ja kilpirauhassyövissä, joissa lisäys oli yli 2 prosenttia vuodessa. Paksusuolen syöpä lisääntyi kaikista nopeimmin alle 35-vuotiaiden keskuudessa.

Paksusuolen ja munuaisten syövät lisääntyivät enemmän nuorten kuin iäkkäämpien keskuudessa, kun taas kilpirauhassyöpä yleistyi suunnilleen samaa tahtia molemmissa ryhmissä. Yhteensä tämä tarkoittaa 9 174 ylimääräistä varhaista syöpätapausta: määrä nousi 47 491 tapauksesta vuosina 2003–2007 aina 56 665 tapaukseen vuosina 2018–2022.

Mainos:

Diagnostiikka selittää osan — mutta ei kaikkea

Tutkijat toteavat selvästi, että osa kasvusta johtuu terveydenhuollon aktiivisuudesta etsiä ja löytää enemmän tapauksia, erityisesti kilpirauhas- ja munuaissyövän kohdalla. Sama selitys ei kuitenkaan riitä nuorimpien paksusuolen- ja rintasyöpien kohdalla.

Tuloksemme osoittavat selvän kaavan syövän ilmaantuvuuden kasvusta nuorten aikuisten keskuudessa. Vaikka syöpäriski nuorempien keskuudessa on erittäin alhainen vanhempaan väestöön verrattuna, nämä lisäykset ovat huolestuttavia, koska näiden kaavojen taustalla olevat syyt ovat edelleen suurelta osin tuntemattomia, sanoo Anna Johansson, syöpäepidemiologi ja dosentti Karoliinisen instituutin lääketieteellisen epidemiologian ja biostatiikan laitokselta sekä tutkimuksen pääkirjoittaja.

Paksusuolen- ja rintasyövän osalta tutkijat havaitsivat voimakkainta kasvua alle 35-vuotiailla nuorilla aikuisilla sekä korkeampaa ilmaantuvuutta nuorimmissa sukupolvissa. Johansson kuvailee tätä erityisen huolestuttavaksi, koska nämä sukupolvet todennäköisesti kantavat korkeamman syöpäriskinsä mukanaan vanhuuteen saakka.

Tutkimus on havainnoiva, eikä se pysty osoittamaan kasvun taustalla olevia syitä. Tutkijoilla ei ole käytössään yksilötason tietoja riskitekijöistä.

Koska tietomme ovat havainnoivia ilman yksilötason tietoja riskitekijöistä, voimme vain spekuloilla näiden kaavojen taustalla olevilla syillä. Kasvavaa lihavuutta on ehdotettu mahdolliseksi myötävaikuttavaksi tekijäksi, mutta useita riskitekijöitä on todennäköisesti mukana, ja ne vaihtelevat kasvaintyyppien välillä, Johansson sanoo.

Keuhkosyöpä ja munasarjasyöpä vähenivät nuorten aikuisten keskuudessa, ja ihon melanoomatapaukset ovat laskeneet viimeisen vuosikymmenen aikana vuoden 2013 jälkeen. Johanssonin mukaan tämä on linjassa nuorempien sukupolvien vähentyneen tupakoinnin ja vähäisemmän auringolle altistumisen kanssa.

Norjalaiset lukevat nyt enemmän kuin koskaan

Julkaistu tänään 10:12 – Kirjoittaja Toimitus

Norjassa kirjastot ovat jälleen täynnä. Suurten kaupunkien kirjastokäynnit ovat palanneet koronaa edeltävälle tasolle, lainausmäärät kasvavat — ja tuhannet norjalaiset jonottavat lainatakseen nykyaikaista norjalaista kaunokirjallisuutta.

Puhuttelevin esimerkki on Tore Renbergin uusi romaani Et livsforsøk. Lähes 1 000 ihmistä on jonossa Oslon Deichman-kirjastossa, kirjoittaa Norjan yleisradioyhtiö NRK. Stavangerin Sølvbergetissä ja Bergenin julkisessa kirjastossa jonotuslistoilla on kummassakin yli 400 nimeä. Viimeiseksi jonoon asettuva saa varautua odottamaan parikin vuotta kirjaa, jonka lainaaminen ei maksa mitään.

Renberg ei ole yksin. Lars Saabye Christensenin Kjøkken-teosta jonottaa Oslossa yli 1 100 ihmistä. Roy Jacobsenin Delirium-kirjalla on Stavangerissa kolmen ja puolen vuoden odotusaika, ja Oslossa jonossa on yli 500 henkilöä.

OsloMet-yliopiston Storbybibliotekundersøkelsen 2025 -selvitys vahvistaa tilanteen: kaupunginkirjastojen lainausmäärät ovat kasvussa ja kävijämäärät ovat palanneet koronakriisiä edeltävälle tasolle. Stavangerin Sølvbergetissä alkuvuosi osoittaa yhdeksän prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna — ilman kirjahankintamäärärahojen korotuksia.

Mainos:

Tämä osoittaa kiinnostusta modernia norjalaista kaunokirjallisuutta kohtaan, mistä olen iloinen. Meillä on monia hyviä kirjailijoita, sanoo kirjasto- ja kulttuuritalojohtaja Anne Torill Stensberg NRK:lle.

Kirjailija ja kirjallisuuden professori Janne Stigen Drangsholt antaa osan kunniasta kirjastoille itselleen: ne ovat vuosi toisensa jälkeen löytäneet uusia tapoja saada ihmiset tulemaan ja viihtymään.

Ne hallinnoivat tietoa. Ne ylläpitävät Norjan kulttuuria. Ja näinä kalliina aikoina, joita elämme, on uskomattoman tärkeää, että kirjastot ovat ilmaisia, Drangsholt sanoo.

Hän kuvailee fantastiseksi sitä, että juuri norjalaiset kirjailijat ovat tällä hetkellä kysyttyjä.

Videopelit antavat muistille pienen tehostuksen

Julkaistu tänään 09:27 – Kirjoittaja Toimitus

Videopelejä pelaavat suoriutuvat hieman paremmin tietyissä ajattelua mittaavissa testeissä. Kun tutkijat itse kontrolloivat pelaamista, muutokset olivat pienimmillään — ja tuolloin vain muisti parani selvästi.

Shanghain normaaliyliopiston tutkijat tarkastelivat 133 tutkimusta, joihin osallistui 14 245 henkilöä ja jotka julkaistiin tammikuun 2005 ja elokuun 2025 välisenä aikana. Osa tutkimuksista seurasi, kuinka paljon ihmiset pelasivat arkielämässään. Toiset vertasivat jo pelaavia ihmisiä niihin, jotka eivät pelanneet. Kolmas ryhmä koostui kokeista, joissa tutkijat laittoivat osallistujat pelaamaan tietyn ajanjakson ajan.

Uusi katsaus osoittaa myös pieniä yhteyksiä älykkyyteen ja avaruudelliseen hahmottamiseen. Sukupuoli, ikä, terveys, pelityyppi, kokeiden kesto tai kulttuuri eivät tuottaneet selviä eroja.

Yhteydet olivat vahvempia, kun pelaajia verrattiin ihmisiin, jotka eivät pelanneet, ja heikompia silloin, kun tutkijat itse kontrolloivat pelaamista. Tutkijoiden mukaan pelaamisella voi olla merkitystä, mutta aineisto ei osoita mitään vahvaa ja yleistä paranemista ajattelukyvyssä.

Mainos:

Pelaajat ovat saattaneet olla nopeampia jo valmiiksi

Se, että paljon pelaavat suoriutuvat myös hieman paremmin tietyissä testeissä, ei tarkoita, että pelit olisivat luoneet tämän eron. Ihmiset, joilla on nopea keskittymiskyky tai hyvä avaruudellinen hahmotuskyky, saattavat aivan yhtä hyvin hakeutua pelien pariin. Kotiympäristö, koulutus ja terveys voivat vaikuttaa sekä tottumuksiin että testituloksiin.

Kun tutkijat kontrolloivat pelaamista, tulokset olivat pienempiä. Muisti erottui edukseen, kun taas muut kyvyt tuottivat heikompia tai epävarmempia tuloksia. Tutkimusten asetelmat vaihtelivat, ne perustuivat toisinaan osallistujien omiin ilmoituksiin ja niistä puuttui usein pitkäaikainen seuranta.

Harjoittelu tuottaa usein kapea-alaisia taitoja

Vastalause ei ole uusi. Vuonna 2018 Psychological Bulletin -lehdessä julkaistu laaja katsaus havaitsi pieniä tai olemattomia parannuksia, eikä se tukenut näkemystä, jonka mukaan peliharjoittelu vahvistaisi ajattelukykyä laajasti. Osallistujat kehittyivät usein siinä, mitä he olivat harjoitelleet — ja siihen liittyvissä tehtävissä — mutta eivät ajattelussa yleisesti.

Ruotsalaisjohtoinen lapsitutkimus vuodelta 2022 seurasi amerikkalaisia 9–10-vuotiaita kahden vuoden ajan. Ne, jotka pelasivat muita enemmän, saivat enemmän lisäystä älykkyyteensä. Ruotsin Karoliininen instituutti kuvaili eron olevan noin 2,5 ÄO-pistettä. Lapsia ei jaettu satunnaisesti pelaamaan enemmän tai vähemmän, joten tutkimus osoittaa yhteyden — ei sitä, että pelit olisivat aiheuttaneet kasvun.