IMF vapauttaa 690 miljoonaa dollaria Ukrainalle uudistusten viivästymisestä huolimatta

Julkaistu tänään 13:15 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kansainvälinen valuuttarahasto vapauttaa jälleen 690 miljoonaa dollaria Ukrainalle, vaikka maa on jäänyt jälkeen hallinto- ja korruptionvastaisista uudistuksistaan. Useat vaatimukset suoritettiin myöhässä tai ei lainkaan.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) johtokunta on saanut päätökseen Ukrainan 48 kuukauden lainajärjestelyn ensimmäisen tarkastelun ja hyväksynyt 690 miljoonan dollarin välittömän maksun.

Uusimman erän myötä Ukrainan 8,1 miljardin dollarin ohjelmasta saama kokonaissumma nousee noin 2,2 miljardiin dollariin.

IMF myöntää viivästykset

Rahasto kuvaili ohjelman puitteissa tapahtunutta suoriutumista "pääosin tyydyttäväksi", mutta myönsi samalla, että uudistusten täytäntöönpano on hidastunut. IMF:n mukaan useita rakenteellisia välitavoitteita saavutettiin myöhässä tai ne jäivät saavuttamatta.

Hallinto- ja korruptionvastaiset toimet ovat lainajärjestelyn keskeisiä ehtoja. Ukrainan hallitus on luvannut vahvistaa korruptionvastaisia instituutioita ja toteuttaa sarjan rakenteellisia muutoksia. Viivästysten seurauksena IMF ja Ukrainan viranomaiset sopivat korjaavista toimenpiteistä ja tarkistetuista aikatauluista.

Puutteista huolimatta rahasto hyväksyi seuraavan maksuerän. IMF korosti, että Ukraina on säilyttänyt makrotaloudellisen ja rahoituksellisen vakauden, mutta arvioi näkymien heikentyneen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneiden hyökkäysten ja Lähi-idän sodan heijastusvaikutusten vuoksi.

Toistuvia korruptioskandaaleja

Maksun vapauttaminen tapahtuu hallituksen suuren uudelleenjärjestelyn jälkeen, jossa useat korkeat virkamiehet jättivät tehtävänsä, mukaan lukien puolustusministeri Mykhailo Fedorov. Ukrainan puolustussektorilla on viime vuosina ollut useita tutkintoja koskien väitteitä ylihintaisista elintarvike-, ase- ja lennokkihankinnoista.

Myös energiasektori on kärsinyt. Marraskuussa 2025 seitsemän henkilöä sai syytteet tutkinnassa, joka koski valtion omistamassa ydinvoimayhtiö Energoatomissa tapahtunutta epäiltyä noin 100 miljoonan dollarin lahjus- ja takaisinperintärinkiä. Ukrainan korruptionvastaiset viranomaiset ovat syyttäneet Timur Mindichia, presidentti Volodymyr Zelenskyin entistä liikekumppania, järjestelyn johtamisesta. Syytöksiä ei ole vielä lopullisesti ratkaistu oikeudessa.

Ruotsi harkitsee opintotukisääntöjen helpottamista

Julkaistu tänään 12:23 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Ruotsin hallitus haluaa muuttaa opintotukiviranomaisen (Centrala studiestödsnämnden, CSN) hallinnoimia sääntöjä, jotta opiskelijat voisivat ansaita enemmän kesätöistä ilman opintotuen pienenemistä. Uudessa selvityksessä tarkastellaan myös sitä, pitäisikö tukea olla saatavilla nykyistä pidemmiltä ajanjaksoilta.

Nykyinen tuloraja rajoittaa sitä, kuinka paljon opiskelija voi ansaita ennen kuin opintotuki pienenee. Koska kesätulot sisältyvät arviointiin, opiskelijat, jotka työskentelevät luentojen ollessa tauolla, voivat saada vähemmän tukea tai joutua takaisinperintävaatimusten kohteeksi.

Hallitus haluaa siksi selvittää, pitäisikö kesäloman aikana ansaitut tulot jättää huomioimatta ja pitäisikö lukukausien aikaisia tulorajoja muuttaa.

Nykyään kesäkuukausina ansaitut tulot lasketaan mukaan. Tämä asettaa epäedulliseen asemaan ahkerat opiskelijat, jotka ottavat vastaan kesätöitä, sanoi lukio-, korkeakoulu- ja tutkimusministeri Lotta Edholm.

Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson nosti esiin sairaanhoitajaopiskelijat, jotka työskentelevät terveydenhuollossa vakituisen henkilökunnan ollessa kesälomalla. Hän kuvaili tilannetta sekä epäoikeudenmukaiseksi että vastatuottavaksi, jos heidän opintotukeaan pienennetään kesäansioiden vuoksi.

Voisiko opintotukiviikkoja tulla lisää?

Selvityksessä tarkastellaan myös enimmäisaikaa, jonka henkilö voi saada opintotukea. Ruotsin uusi lääketieteen tutkinto-ohjelma kestää kuusi vuotta kokopäiväistä opiskelua, mikä vastaa koko nykyisin tuen piiriin kuuluvaa enimmäisaikaa.

Jokaiselta, joka on opiskellut jotakin muuta ainetta ennen lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsyä, voisivat opintotukiviikot siten loppua kesken ennen tutkinnon suorittamista. Selvityksessä harkitaan, pitäisikö sääntöjä mukauttaa vähintään 360 korkeakoulupisteen laajuisiin ohjelmiin.

Taloudelliset rajoitteet eivät saa määrittää sitä, voimmeko kouluttaa lisää lääkäreitä, Edholm totesi.

Uudistus kattaa myös mahdollisuuden yhdistää opintotuki osittaiseen sairauslomaan. Ruotsin hallituksen mukaan tavoitteena on varmistaa, että arviot opiskelijan opiskelukyvystä ovat oikeusturvallisia ja ennustettavia, samalla kun estetään järjestelmän väärinkäyttö.

Etuuspetoksiin puututaan

Hallituksen tiistaisessa lehdistötilaisuudessa antaman ilmoituksen mukaan selvityksessä tutkitaan myös, miten opintotuen rikollinen hyödyntäminen voidaan estää.

Rahoja ei saa päätyä rikollisille, sanoi vanhus- ja sosiaalivakuutusministeri Anna Tenje.

Uudistus koskee korkeakouluopintojen ja aikuiskoulutuksen, mukaan lukien kunnallisen aikuiskoulutuksen, opintotukia ja -lainoja. Muutoskoulutustuki, lukiolaisten opintotuki ja opintolainan takaisinmaksusäännöt eivät kuulu selvityksen piiriin.

Erityisselvittäjäksi on nimitetty laamanni Henrik Ardhede. Selvityksen on määrä valmistua 29. lokakuuta 2027 mennessä.

Tanskan työllisyys nousi ennätyslukemiin

Julkaistu tänään 11:39 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Työntekijöiden määrä Tanskassa jatkoi nousuaan toukokuussa saavuttaen kaikkien aikojen korkeimman tason. Viimeisen vuoden aikana palkkatyöhön on tullut 32 700 uutta työntekijää.

Tanskan tilastokeskuksen (Danmarks Statistik) uusien lukujen mukaan Tanskassa oli toukokuussa 3 087 900 palkansaajaa. Määrä kasvoi huhtikuusta 2 300 hengellä, mikä vastaa 0,1 prosentin kausitasoitettua nousua.

Kuukausittaisesta kasvusta 1 400 työntekijää tuli yrityksiin ja organisaatioihin, joka koostuu pääasiassa yksityisistä yrityksistä. Julkinen hallinto ja palvelut lisäsivät työntekijämääräänsä 900 hengellä.

Viime vuoden toukokuuhun verrattuna työntekijöiden määrä kasvoi 32 700 hengellä eli 1,1 prosenttia. Yritysten ja organisaatioiden osuus lisäyksestä oli 20 900 työpaikkaa, kun taas julkinen hallinto ja palvelut lisäsivät 11 900 työntekijää.

Kehitys vaihteli talouden eri sektoreilla. Teollisuudesta katosi kuukauden aikana 800 työntekijää, kun taas terveys- ja sosiaalihuolto lisäsi 600 työntekijää. Tanskan tilastokeskus painotti, että toukokuun luvut ovat alustavia ja niissä on huomioitu normaalit kausivaihtelut.

Brittiläinen kylä hakee itsenäisyyttä vastalauseena turvapaikkakeskussuunnitelmalle

Julkaistu tänään 11:03 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Pienen brittiläisen Piddingtonin kylän asukkaat kapinoivat hallituksen suunnitelmia vastaan, joiden mukaan läheisyyteen perustettaisiin turvapaikkakeskus 1 250 aikuiselle miehelle. Kun ehdotus esiteltiin ilman paikallisten kuulemista, kyläläiset äänestivät symbolisen kansanäänestyksen järjestämisestä Yhdistyneestä kuningaskunnasta eroamiseksi.

Oxfordshiressä sijaitsevassa Piddingtonissa on noin 370 asukasta. Britannian hallitus haluaa käyttää Piddingtonin ja Upper Arncottin välissä sijaitsevan Bicester Garrisonin sotilasalueen käytöstä poistettua osaa turvapaikanhakijoiden majoittamiseen.

Heinäkuun 4. päivänä 96 prosenttia paikalliseen kokoukseen osallistuneista äänesti kansanäänestyksen järjestämisen puolesta Yhdistyneestä kuningaskunnasta eroamisesta. Paikallisten edustajien mukaan noin kaksi kolmasosaa kylän asukkaista osallistui äänestykseen.

Äänestyksellä ei olisi oikeudellista vaikutusta, koska ei ole olemassa mekanismia, joka sallisi brittiläisen kylän julistautua itsenäiseksi. Aloitetta kuvataankin protestiksi sille, miten hallitus on käsitellyt ehdotusta.

Kyse on edustuksellisuudesta. Meillä ei ole ollut sananvaltaa ehdotukseen. Olemme esittäneet kysymyksiä, mutta mitään ei ole vastattu, Piddingtonin seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Tim McNally sanoi LBC:n mukaan.

Yli kolme kertaa kylän asukasluku

Sisäministeriön (Home Office) julkaisemien tietojen mukaan suunniteltuun keskukseen majoitettaisiin 1 250 yksinäistä 18–65-vuotiasta miestä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa. Määrä on yli kolme kertaa Piddingtonin asukasluku. Ensimmäiset 270 henkilöä voisivat saapua ennen vuoden 2026 loppua, ja alue voisi pysyä käytössä vähintään kymmenen vuotta.

Hallitus sanoo, että asukkaille tehtäisiin pakolliset turvallisuustarkastukset, joissa biometrisiä tietoja verrataan maahanmuutto-, turvallisuus- ja rikosrekistereihin. Aluetta valvottaisiin kameroilla ja turvahenkilöstöllä ympäri vuorokauden.

Turvapaikanhakijoita ei pidätettäisi, mutta heidän olisi rekisteröidyttävä poistuessaan ja palatessaan alueelle. Sisäministeriön mukaan keskus olisi peruspalveluiden osalta omavaraisena vähentääkseen ympäröivään alueeseen kohdistuvaa painetta.

Kyläläiset eivät ole vakuuttuneita. He huomauttavat, ettei Piddingtonissa ole poliisiasemaa eikä laajoja paikallisia palveluita, eivätkä asukkaat ole saaneet yksityiskohtaista selvitystä siitä, miten laitos toimisi.

Olemme 350 ihmisen kylä – tien päässä on toinen kylä, jossa on vielä vähemmän ihmisiä, ja he aikovat dumpata tänne 1 200 ihmistä. Emme ole saaneet mitään tietoja siitä, miten se tulee toimimaan, joten jos se toteutuu, siitä tulee kaaos – järjestelyt ovat riittämättömiä, asukas Graham Rixon kertoi brittiläiselle medialle.

Valtuustolle tiedotettiin viime hetkellä

Myös Cherwellin piirikunnan valtuusto on arvostellut prosessia. Valtuusto sanoo, ettei sitä kuultu asiassa ja sille ilmoitettiin vasta päivää ennen ehdotuksen julkistamista.

Valtuuston johtaja Lesley McLean kutsui hallituksen toimintaa mielivaltaiseksi päätökseksi ja kyseenalaisti, olisiko ehdotetun kokoiselle laitokselle saatavilla riittävästi resursseja, infrastruktuuria ja turvatoimia.

Hallitus haluaa käyttää sotilaskohteita vähentääkseen riippuvuuttaan hotelleista turvapaikanhakijoiden majoittamisessa. Sisäministeriön mukaan hotelleissa asuvien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut 35 prosenttia vuodessa, ja järjestelmän kustannukset ovat laskeneet miljardilla punnalla (1,18 miljardia euroa) hallituksen astuttua virkaansa.

Huthit julistivat merisaarron Saudi-Arabialle

Julkaistu tänään 09:00 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Jemenin huthiliike on julistanut välittömän merisaarron Saudi-Arabialle ja uhkaa sulkea Bab al-Mandebin salmen saudiarabialaisilta aluksilta. Ryhmä esittää toimenpiteen vastauksena Saudi-Arabian väitetylle Jemenin saarrolle, minkä Riad kiistää vahvistaessaan samalla alustensa suojausta salmessa.

Saarron julisti maanantaina huthien sotilaallinen tiedottaja Yahya Saree. Iran-mielinen liike kuvailee toimenpidettä vastauksena siihen, mitä se kutsuu Saudi-Arabian vuosia kestäneeksi huthien hallitsemien alueiden satamien ja lentokenttien saarroksi Jemenissä.

Vahvistamme suuren kansamme oikeuden vastata saartoon saarrolla ja jokaiseen eskalaatioon eskalaatiolla, Saree sanoi lausunnossaan.

Huthien mediatoimiston varajohtaja Nasruddin Amer täsmensi myöhemmin, että liike aikoo sulkea Bab al-Mandebin saudiarabialaisilta aluksilta. Noin 30 kilometriä leveä salmi yhdistää Adeninlahden Punaiseenmereen ja muodostaa eteläisen sisäänkäynnin Suezin kanavalle johtavalle kauppareitille.

Saudi-Arabia ottaa käyttöön suojatoimenpiteitä

Saudi-Arabian ulkoministeriö tuomitsi väitteet maan harjoittamasta Jemenin piirityksestä ja totesi Riadin ryhtyvän "kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin" alustensa suojelemiseksi. BBC:n mukaan Saudi-johtoinen koalitio on alkanut toteuttaa suojatoimenpiteitä Bab al-Mandebin läpi kulkeville aluksille.

Riskianalyytikko Mohammed Albasha kertoi Reutersille, että jo pelkkä ilmoitus voi häiritä liikennettä ja luoda epävarmuutta Saudi-Arabian satamien ympärille, vaikka yhtäkään alusta ei vastaan hyökättäisi. Kriittinen kysymys on hänen mukaansa se, siirtyvätkö huthit uhkailuista suoriin sotilaallisiin toimiin.

Keskeinen reitti Saudi-Arabian öljylle

Uhkaus tulee energiamarkkinoiden kannalta herkällä hetkellä. Sen jälkeen kun liikennettä Hormuzinsalmessa rajoitettiin Iranin vastaisen sodan aikana, Saudi-Arabia on ohjannut yli 70 prosenttia normaalista raakaöljyn viennistään Punaisenmeren Yanbu-satamaan.

Viime viikkoina Yanbusta on laivattu noin neljä miljoonaa tynnyriä päivässä, kun vuosi sitten määrä oli vajaat miljoona tynnyriä päivässä. Bab al-Mandebin kautta kulkevat öljymäärät nousivat kesäkuussa 7,4 miljoonaan tynnyriin päivässä, mikä vastaa noin seitsemää prosenttia maailman öljyntuotannosta.

Salmen täydellinen sulkeminen voisi vähentää globaalia öljyntarjontaa seitsemällä prosentilla Reutersin mukaan. Aasian ja Euroopan välillä matkaavat alukset joutuisivat myös käyttämään huomattavasti pidempää reittiä Afrikan ympäri.

Saartoilmoitus seuraa viime viikon jyrkkää eskalaatiota. Jemenin kansainvälisesti tunnustettu hallitus otti vastuun iskusta Sanaan lentokentälle ja sanoi tavoitteena olleen estää iranilaisen lentokoneen laskeutuminen. Huthit syyttivät iskusta Saudi-Arabiaa ja vastasivat ballistisilla ohjuksilla, jotka oli suunnattu Abhan lentokentälle. Saudi-johtoinen koalitio ilmoitti torjuneensa ohjukset.

Isku rikkoi osapuolten välisen lähes nelivuotisen tulitauon, kuten The Nordic Times aiemmin raportoi.

Huthit ovat aiemmin osoittaneet kykynsä häiritä alueen merenkulkua. Israelin Gazan-hyökkäyksen jälkeen vuonna 2023 liike hyökkäsi kauppa-aluksia vastaan ohjuksilla, lennokeilla ja pienillä veneillä, mikä sai useat suuret varustamot reitittämään aluksensa Etelä-Afrikan ympäri. Al Jazeeran mukaan liikenne salmen läpi ei ole vieläkään palautunut entiselle tasolleen.