https://nykysuomi.com/ihmiskaupan-auttamisjarjestelman-asiakkaista-yha-useampi-joutunut-uhriksi-suomessa/

Kotimaa

Ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiakkaista yhä useampi joutunut uhriksi Suomessa

Julkaistu 16.7.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Suomessa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä ohjautuu Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään yhä useammin. 1.1. - 30.6.2020 auttamisjärjestelmään ohjautui 48 henkilöä, jotka ovat olleet ihmiskauppaan viittaavissa olosuhteissa Suomessa.

Aiempina vuosina Suomessa uhriksi joutuneita on vastaavana ajanjaksona tunnistettu huomattavasti vähemmän: 34 henkilöä vuonna 2019, 30 vuonna 2018, 16 vuonna 2017 ja 11 vuonna 2016.

Ihmiskaupan uhrin oma yhteydenotto auttamisjärjestelmään on noussut toiseksi yleisimmäksi tavaksi hakeutua avun piiriin. Lisäksi uhriksi joutuneita henkilöitä ovat auttamisjärjestelmään ohjanneet erityisesti Rikosuhripäivystys, turvakodit ja poliisi.

Kaikkiaan uusia asiakkaita otettiin alkuvuonna 2020 auttamisjärjestelmän palveluihin 149, joista 108 on mahdollisia ihmiskaupan uhreja tai todistajia ja 41 heidän alaikäisiä lapsiaan. Uusista asiakkaista 56 prosenttia oli joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella. Ulkomailla uhriksi joutuneita henkilöitä ohjaavat auttamisjärjestelmään useimmin vastaanottokeskukset.

Tiedot käyvät ilmi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tuoreesta puolivuotiskatsauksesta.

Turvauhka läsnä useammassa tapauksessa

Suomessa on tunnistettu eniten pakkotyöhön liittyvän ihmiskaupan uhreja. Useimmin pakkotyöhön oli jouduttu ravintola- ja siivousalalla. Nämä alat ovat näkyneet auttamisjärjestelmän tilastoissa jo useiden vuosien ajan. Lisäksi pakkotyötä oli tehty jonkin verran rakennusalalla sekä muissa yksittäisissä työpaikoissa.

Kolme asiakasta oli joutunut pakkotyöhön Suomessa ollessaan alaikäinen.

Suomessa on tunnistettu jonkin verran myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa, erityisesti henkilön hyväksikäyttämistä prostituutiossa, pakkoavioliittoja, rikolliseen toimintaan pakottamista sekä niin kutsuttua benefit fraud -ihmiskauppaa. Benefit fraud -ihmiskaupasta kerrotaan puolivuotiskatsauksessa.

Palveluihin otettiin myös kolme henkilöä, jotka toimivat todistajana ihmiskauppaan liittyvässä rikosprosessissa.

Yhä useammin Suomessa hyväksikäytetyn henkilön tilanteeseen liittyy jonkinasteinen turvauhka. Joissain tapauksissa turvauhka on voinut olla hyvinkin korkea. Auttamisjärjestelmä tekee yhteistyötä poliisin ja uhrin kotikunnan kanssa uhrin suojaamiseksi.

Asiakasmäärät moninkertaistuneet

Suomen ulkopuolella ihmiskaupan uhriksi joutuneita asiakkaita oli yleisimmin hyväksikäytetty prostituutiossa, toiseksi yleisimmin pakkotyössä. 24 asiakasta oli joutunut hyväksikäytön kohteeksi alaikäisenä.

Ulkomailla hyväksikäytetty henkilö otetaan auttamisjärjestelmän asiakkaaksi, mikäli hän on ihmiskaupan uhriksi joutumisen vuoksi auttamistoimien tarpeessa. Apu liittyy tavallisimmin psykologiseen kuntoutumiseen, koska asiakas on kokenut usein pitkäkestoista ja hyvin raakaa hyväksikäyttöä. Asiakkaille annetaan myös muun muassa ohjausta oleskeluun liittyvissä asioissa.

Auttamisjärjestelmän kokonaisasiakasmäärä on 30.6.2020 korkeampi kuin koskaan aiemmin. 804 asiakkaasta 610 on mahdollisia ihmiskaupan uhreja ja 194 heidän alaikäisiä lapsiaan.

Asiakasmäärät ovat liki kolminkertaistuneet viime vuosien aikana. Vuosi sitten palveluiden piirissä oli kesäkuun lopussa 587 henkilöä. 30.6.2018 vastaava luku oli 379 ja 30.6.2017 vain 269.

Lähde: Maahanmuuttovirasto

https://nykysuomi.com/venaja-propagandisti-backmanin-salainen-sopimus-hs-toimittajan-kanssa-raportoi-usasta-backmanille-2000e-kuussa/

Kotimaa

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

https://nykysuomi.com/maalittaminen-ja-vaaran-tiedon-agitaattorit-uhkaavat-ihmisten-turvallisuutta/

Näkökulma

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

https://nykysuomi.com/mies-yritti-sahata-tiensa-sisaan-kauppaan-kajaanissa-poliisi-keskeytti-erikoisen-murtoyrityksen/

Kotimaa

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

https://nykysuomi.com/kuolemaan-johtanut-liikenneonnettomuus-laitilassa-yksi-menehtyi/

Kotimaa

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.