Mainos:

Hjallis Harkimon sijoitusvinkit: Näin teet rahaa (video)

Julkaistu 26.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Kansanedustaja ja liikemies Harry "Hjallis" Harkimo antaa julkaisemallaan videolla vinkkejä siihen, miten rahan saa poikimaan.

Harkimo kertoo yllä olevalla YouTubessa julkaisemallaan videolla, että ylimääräisen rahan pitäminen pankkitilillä on "tyhmintä mitä voi tehdä". Harkimo käy läpi rahastot, osakkeet ja muut vaihtoehdot, joiden avulla voi tehdä tuottoa.

Alla olevalla toisella videolla Hjallis paneutuu rahankäyttöön yleensä.

Kolmannella videollaan Hjallis kertoo avaimet menestykseen.

Lähde: YouTube

Mainos:
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
8

Niin ensin pitäisi olla sitä ylimääräistä rahaa. Raha tulee ainoastaan rahan luo. Suomen hallitukset vuodesta 1987 ovat pitäneet huolta siitä että tässä yhteiskunnassa ei köyhät pääse rikastumaan. Koivisto vapautti valuutat, sitten konklaavi ja roskapankki, jolloin terveitä yrityksiä kaadettiin kuin heinää ja varastettiin yrittäjien firmat ja yksityis omaisuus. Ainakin 11 000 yrittäjää teki itsemurhan, Tuhansia ihmisiä ajettiin velkavankeuteen ja tuhottiin heidän elämänsä. Vain jotta poliittinen ja taloudellinen eliitti sai haluamansa EMU kelpoisuuden ja Suomen kansalaiset huijattua EU jäsenyyteen ja laittomasti yhteisvaluutta euroon, joka estää Suomen kilpailukyvyn nostamisen devalvaation avulla.
Nykyään miljoona suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Onko heillä ylimääräistä rahaa? Eu hulluus toi vapaan halpatyövoiman markkinoille ja massatyöttömyydestä tuli status quo.
Valtion yityksiä on myyty pilkkahinalla ja luonnonvaroja lsuorastaan ahjoitettu ulkolaisille kaivosyhtiöille jo Tanskan kokoinen maa-alue
Monikulttuurisuus on heikentänyt yhteiskuntaa taloudellisesti ja sosiaalisesti ja sisäinen turvallisuus on mennyttä.Paitsi valtamedian mukaan, koska valtamedian toimittajat kirjoittavat sitä mitä syltytehtaalta käsketään. Onkohan valtamedian toimittajilla ylimääräistä rahaa? Ainakin tietyssä bisneksessä mukana olevilla rahaa pursuaa korvista ja nenästä ulos se on Suomalaisten veronmaksajien rahaa.

Valtamerillä purjehtinut vahva tahtoinen ja lahjakas Hjallis Harkimo on varmasti kelpo talous opettaja, mutta suomenruotsalaisena hän ei tiedä mitään siitä todellisuudesta, joka vallitsee ankkalammen ulkopuolella.

Laissez-faire
8

Vain valuuttalainat vapautettiin eli valuuttakurssin sääntelyä jatkettiin mikä sisälsi siten devalvaatioriskin joka sittemmin realisoitui ja ulkomailta otetuista lainoista tuli ylikalliita. Tästä aiheutui yritysten konkurssit ja samaan aikaan tapahtuva idänkaupan* romahtaminen pahensi lamaa.

Lupabyrokratian lisäksi Suomi on pääomaköyhä maa – kiitos hyvinvointivaltion propagoiman tasa-arvoagendan – joten siksi Suomessa on enimmäkseen ulkomaisia kaivosyhtiöitä. No miksi ei vaadita maksuja, rojalteja, enemmän veroja näiltä ulkomaisilta yhtiöiltä? Se ei ole ratkaisu, koska kaivostoiminnan vapauttamisen lupatoiminnosta ja verotuksen tuntuvan alentamisen eli aidon markkinaehtoisuuden myötä suomalaisetkin voisivat toimia kaivosyrittäjinä ja kaivostoiminta kohdentuisi tavallisten kansalaistenkin ja kiinteistön/maanomistajien tarpeisiin nähden paremmin, ja jalostamattomien kaivannais- ja louhintatuotteiden alijäämäisyys muuttuisi ylijäämäksi jatkojalostuksenkin ollessa hyödyllisempää.

EU-hulluus ei tuonut vapaita halpatyömarkkinoita vaan lähes kaikissa EU-maissa työttömyyden syynä on työmarkkinasääntely.

*Bilateerinen, epäaito kaupankäynti Neuvostoliiton kanssa jossa johtajat päättivät hinnoista ja kun se loppui Neuvostoliiton romahdettua niin Suomella ei ollut osaamista ja kokemusta kaupankäynnistä todellisilla markkinoilla.

Veikko Hopea
Veikko Hopea
8

Todellakin – ei tietoa & ymmärrystä ”ankkalammen” toiselle puolen!

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.