Haussa Vuoden 2018 uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko

Julkaistu 13.2.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Yhdenvertaisuus on nostettu Turun kaupungin vaikuttajaryhmien teemaksi vuodelle 2018. Yhdenvertaisuuden edistäjiä halutaan palkita myös Vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko -tunnustuksilla.

Turku on yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista. Asukkaista yli 10 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia ja kaupungissa asuu yli 130 maan kansalaisia.

– Yksi Turun tunnuslauseista on Turku tekee hyvää. Se tarkoittaa kaikkia niitä tapoja, joilla kaupunki edistää eri-ikäisten ja -taustaisten kaupunkilaisten hyvinvointia. Turku tekee hyvää -kokonaisuuteen sisältyy vahvasti myös maahanmuuttajien integraation tukeminen ja yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentäminen, sanoo Turun kaupungin kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa.

Maahanmuuttajilla on myös kasvava merkitys Turun seudun kehityksen ja vaurastumisen kannalta. Turun alueen talouden positiiviseen kehityksen myötä alueen kasvu vahvistuu entisestään ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Nosteen myötä Turkuun odotetaankin lähivuosina saapuvaksi runsaasti myös kansainvälisiä osaajia ja ammattilaisia.

– Kaupunkimme muuttuu päivä päivältä monikulttuurisemmaksi. Kotouttamisen eteen tehdään paljon töitä, mutta myös asenneympäristö on avainroolissa. Siksi on tärkeää nostaa maahanmuuttajien keskuudesta esiin henkilöitä, jotka toimivat oikeasti roolimalleina. Meidän kaikkien velvollisuus on rakentaa Turkua, jossa jokainen voi olla osallisena ja elää hyvää ja turvallista arkea, sanoo Turun monikulttuurisuusneuvoston puheenjohtaja Muhis Azizi.

Turun kaupunki, Turun seudun joukkoliikenne Föli ja Ihmisoikeusliitto käynnistävät myös tänään 12.2. Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjan, jossa kaupunkilaisia rohkaistaan toimimaan joukkoliikenteessä tapahtuvaa häirintää ja syrjintää vastaan. Sosiaalisessa mediassa yhtenäisen mutta moninaisen Turun tunnus on #yksiturku.

– Moninaiset teot ja toimijat puhuvat sen puolesta, että turkulaisilla on halu toimia yhteistyössä ja yhdessä tulokkaiden kanssa. Tämän vuoropuhelun tueksi ja vahvistamiseksi haluamme kiittää ja nostaa esiin ihmisiä ja tekoja, jotka edistävät erilaisuuden hyväksymistä ja yhdenvertaisuutta kaupungissamme, jatkaa Turun monikulttuurisuusneuvoston varapuheenjohtaja Petja Raaska.

Asukkaat ehdottavat, neuvosto valitsee

Vuoden uusturkulaiseksi nimetään Turun seudulla asuva maahanmuuttajataustainen henkilö, joka edistää integroitumista omassa arjessaan. Monikulttuurisuusteoksi taas etsitään monikulttuurisuuden puolesta toimivaa henkilöä, yritystä, yhdistystä tai muuta yhteisöä.

Kaupunkilaiset voivat ehdottaa Vuoden uusturkulaista ja monikulttuurisuustekoa Turun kaupungin nettisivuilla tai lomakkeella, joita on saatavilla Turun pääkirjastossa, Turku-Pisteessä sekä Skanssin yhteispalvelupiste Monitorilta. Ehdottaa voi sunnuntaihin 4.3.2018 saakka.

Viime vuonna uusturkulaiseksi nimettiin nuoriso-ohjaaja Paco Diop. Monikulttuurisuusteko-tunnustuksen puolestaan saivat jaetusti seudullisen joukkoliikennetoimija Fölin uusturkulaiset kuljettajat sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin laaja-alainen vapaaehtoistyö turvapaikanhakijoiden ja uusturkulaisten parissa.

Turun monikulttuurisuusneuvosto valitsee tunnustusten saajat kaupunkilaisten antamien ehdotusten pohjalta. Neuvosto toivoo saavansa ehdotuksia laajalti ja painottaa, että ehdokkaiden taustojen tulee olla kunnossa. Huomionosoitukset jaetaan Turun seudun uusien kansalaisten juhlassa huhtikuussa.

Lisätietoja:

Muhis Azizi
Turun monikulttuurisuusneuvoston puheenjohtaja
muhis.azizi@turku.fi
+358 409 616 767

Maarit Luukkaa
Kehittämispäällikkö, Turun kaupunki
maarit.luukkaa@turku.fi
+358 500 825 532

Äänestyslomake
www.turku.fi/uusturkulainen
#yksiturku

Lähde: Turun kaupunki

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2017/08/18/puukkoisku-turussa-ainakin-kuutta-puukotettu-kaksi-kuollut-katso-kuvat-tapahtumapaikalta/

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.