Hallitus rajoittaa uudestaan maahantuloa kolmesta maasta

Julkaistu 11.8.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Valtioneuvosto päätti istunnossaan tänään 6.8. ottaa sisärajavalvonnan uudelleen käyttöön Suomen ja Alankomaiden sekä Suomen ja Belgian välisessä liikenteessä. Ulkorajaliikenteen rajoitukset palautetaan Andorrasta Suomeen saapuvaan liikenteeseen. Alankomaissa, Belgiassa ja Andorrassa koronaviruksen aiheuttamien tautitapausten määrät ovat edellisen arvioinnin jälkeen kääntyneet kasvuun. Rajoitukset tulevat voimaan maanantaina 10.8.

Maahantulon rajoituksista voidaan luopua Suomen ja sellaisten maiden välisessä liikenteessä, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on ollut korkeintaan 8 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana. Sisärajaliikenteessä maahantulon rajoitusten purkamista voidaan toissijaisesti harkita niiden Schengen-maiden osalta, joissa on ilmennyt enintään 10 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 vuorokauden aikana. Purettuja rajoituksia voidaan tarvittaessa ottaa uudelleen käyttöön, jos epidemiatilanne pahenee merkittävästi jossakin maassa.

Hallitus pitää toissijaisen raja-arvon käyttämistä perusteltuna Saksan ja Tanskan kohdalla. Näissä maissa ilmaantuvuusluvut ovat todennäköisesti kohonneet hetkellisesti paikallisten tautiryppäiden vuoksi. Tilannetta on arvioitava toisin, jos ilmaantuvuusluku nousee selvästi yli raja-arvon kuten nyt Alankomaissa ja Belgiassa.

Muut maahantulon rajoitukset pysyvät ennallaan

Sisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja toisen Schengen-alueeseen kuuluvan valtion rajan ylittävää liikennettä. Sisärajaliikenteen rajoitukset on poistettu Suomen ja Norjan, Tanskan, Islannin, Viron, Latvian, Liettuan, Italian, Kreikan, Liechtensteinin, Maltan, Saksan, Slovakian ja Unkarin välisestä liikenteestä. Siltä osin kuin sisärajavalvonta jatkuu, sisärajoilla on mahdollista paluuliikenne Suomeen, työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne.

Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattoman valtion välistä liikennettä. Ulkorajaliikenteen rajoitukset on poistettu Suomen ja Kyproksen, Irlannin, San Marinon ja Vatikaanin välisestä liikenteestä. Näiden maiden ja Suomen välinen liikenne on rajoituksitta sallittua. Lisäksi sallitaan Suomen ja Georgian, Japanin, Uuden-Seelannin, Ruandan, Etelä-Korean, Thaimaan, Tunisian ja Uruguayn välinen ulkorajaliikenne näiden maiden asukkaiden osalta. Sama koskee Kiinaa edellyttäen, että Euroopan unionin neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.

Siltä osin kuin ulkorajavalvonta jatkuu, sallittuja maahantuloperusteita ovat Suomessa tai muussa EU- tai Schengen-valtiossa asuvien paluu ja muu välttämätön syy.

Ulkorajoilla myös vakiintunut parisuhde katsotaan välttämättömäksi syyksi maahantulolle. Sisärajalla syyksi riittää myös muunlainen seurustelusuhde. Rajatarkastuksessa luotetaan ensisijaisesti matkustajan omaan ilmoitukseen parisuhteesta. Tarvittaessa muiden rajanylitysedellytysten tarkastamisen yhteydessä voidaan matkustajaa pyytää selvittämään asiaa tarkemmin.

Rajoituksien poistamista Ruotsin osalta harkitaan

Ruotsin tautitilanne on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Hallitus sitoutuu siihen, että maahantulorajoitusten seuraavan käsittelyn yhteydessä Ruotsin maa-, meri- ja ilmarajojen sisärajatarkastuksia tarkastellaan toisistaan erillään. Jos epidemiatilanne sallii, sisärajatarkastukset Suomen ja Ruotsin väliltä voidaan terveysviranomaisten suositukset huomioiden poistaa joko osittain tai kokonaan.

Hallitus on käsitellyt myös aiemmin esillä ollutta rajoitusten purkamisen alueellista mallia, jota viranomaiset ovat selvittäneet. Tässä vaiheessa selvitys ei johda toimenpiteisiin.

Tilannetta tarkastellaan noin kahden viikon välein

Nyt tehdyt päätökset ovat voimassa 8.9. asti, mutta niitä voidaan tarvittaessa muuttaa aiemmin. Hallitus arvioi maahantulorajoitusten tarvetta ja laajuutta uudelleen noin kahden viikon kuluttua epidemiologisen tilanteen perusteella.

Perustuslain 9 §:n mukaan Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista muualle paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Suomesta poistuvan on otettava huomioon myös kohdemaan omat mahdolliset rajoitukset Suomesta saapuville henkilöille.

Lähde: Valtioneuvosto

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.