Mainos:

Halla-aho: Toisten nurkkiin ei mennä lupaa kysymättä eikä uhoamaan ja esittämään vaatimuksia

Julkaistu 18.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ottaa Facebook-sivullaan kantaa brexitiin ja siinä sivussa myös vapaaseen liikkuvuuteen. Halla-aho kirjoittaa:

Olen katsellut ja kuunnellut brittiläistä ja eurooppalaista brexit-keskustelua muutaman vuoden ajan. Yksi omituisuus tuli mieleen: Ennen kansanäänestystä monet ihmiset kanaalin kummallakin rannalla ulisivat, että brexitin myötä Britannia menettää vetovoimansa ja kaikki järkevät ihmiset pakenevat sieltä. Kansanäänestyksen jälkeen samat ihmiset ovat ulisseet, että kaikkien oikeus jäädä Britanniaan pitää taata brexitistä huolimatta.

Ilmeisesti Britannian vetovoiman syyt ovat ja ovat olleet jossakin muualla kuin EU-jäsenyydessä.

Mainos:

Olen myös suorittanut itsetutkiskelua ja tullut siihen tulokseen, että minun henkilökohtaisesta näkökulmastani Britannia on kiinnostavampi kohdemaa EU:n ulkopuolella kuin sen sisällä. Samaan aikaan minusta tuntuu hyvältä ja oikealta, että britit päättävät, pääsenkö maahan, ja jos pääsen, millä ehdoilla. Siis britit, en minä itse tai joku EU-tuomioistuin.

Mistä kumpuaa brittien moraalinen oikeus päättää siitä, kuka maahan tulee ja kuka ei, sitä en osaa sanoa. Minusta vain tuntuu, että heillä on sellainen oikeus. Varmaan samalla tavalla kuin jostakusta muusta vain tuntuu, että minulla ja muilla pitäisi olla oikeus lampsia sinne oman mielemme mukaan. Tässä lienee perustavaa laatua oleva näkemysero, ei niinkään se, että toinen osapuoli olisi ymmärtänyt jotakin väärin.

Minun maailmankatsomuksessani toisten nurkkiin ei mennä lupaa kysymättä eikä uhoamaan ja esittämään vaatimuksia. Sen, joka on kylässä, pitää mielestäni olla sopivasti kyykyssä ja nöyrällä mielellä ja kunnioittaa talon väkeä. Jos ei miellytä, on syytä mennä kotiin. Näin olikin wanhaan hywään aikaan, mutta EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus on luonut ärsyttävän kosmopoliittikerrostuman, joka mielestään omistaa jokaisen paikan, johon he suvaitsevat mennä ja asettua.

Lähde: Facebook

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tosiasioita
Tosiasioita
9 years ago

Ei pitäisi yleistää tätä ennen Brexit äänestystä ollutta mielipidettä. Päinvastoin, minä olen koko ajan ollut sitä mieltä että Britania voittaa erottuaan EU:sta ja sen jälkeen se on paljon vetovoimaisempi maa kuin muut euroopan maat. Tässä muutamia tosiasioita:

– erottuaan Britania voi käydä kauppaa ETA-sopimuksella, kuten Sveitsikin
– erottuaan Britania pääsee eroon EU-veloista
– koska EU MEP:ien ja virkamiesten palkat maksetaan puntina englantilaisiin pankkeihin, saavat britit valuutanvaihdosta niin paljon rahaa että se yksin elättää pankkisektorin
– Britania pääsee verottamaan EU:sta tulevia tuotteita. Eli oman maan tuotantoa voidaan näin suojella/kasvattaa/suosia
– ihmisiä jotka eivät ole hyädyllisiä voidaan käskeä positumaan britanan maperältä
– britanian saa vero- ja tullituloja taloutensä pönkittämiseen kaikista niistä tuotteista jotka maailmalta saapuvat EU:hun britanian kautta
– Britanialla on äänioikeus kaikissa EU-asioissa, kuten Sveitsillä. Vaikka se ei ole EU- eikä euro-jäsen

Jussinkin MEP:inä olisi pitänyt ymmärtää näitä asioita, jos kerran tavallinen asentajakin niitä ymmärtää.

"Charlie"
"Charlie"
9 years ago
Reply to  Tosiasioita

Tarvitaan FIXit.
Aikoinaan halusin Pohjolan unionia ja vastustin ETAsta pitemmälle menoa typeränä itsenäisyyden luovuttamisena.
Olisikohan Ruotsi mädättänyt Pohjolan unioninkin eihän Kalmarin unionikaan kestänyt, historia opettaa?

Vesa Huttunen
Vesa Huttunen
9 years ago

Jos Britit olisivat äänestäneet Itä-euroopan maiden EU:hun liittämistä vastaan, niin mitään siirtolaistulvaa ja syytä erota EU:sta ei olisi tullut.

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
9 years ago
Reply to  Vesa Huttunen

Miten Itä-Euroopan maiden EU jäsenyys vaikutti mielestäsi siirtolaistulvaan!?? Ei mitenkään. Tulijat ovat Afrikasta ja Lähi-idästä.

MH
MH
9 years ago

Juuri näin Jussi, hyvä kirjoitus taas sinulta !!!

Timo Nyman
9 years ago

Sellaisen valtion jonka omista kansalaisista ei löydy riittävän kyvykästä joukkoa johtamaan maata on luonnollisesti parempi hakeutua johonkin isompaan joukkoon ja yrittää saada sieltä järkeä ja henkistä apua. Monesti jotkut valtiot ovat hyvin sinnikkäästi uskoneet voivansa itsenäisinä valtioina hoitaa omien kansalaistensa asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Demokraattinen, itsenäinen päätösvalta on monien Afrikan maiden suurin yksittäinen tavoite. On myös valtioita jotka eivät halua ratkaista ongelmia, sitoutua, nähdä tulevaisuuteen vaikka parikin sukupolven verran. Itsekkyys, kiire, röyhkeys ja ideologiset suuntaukset saattavat joissain tapauksissa olla ensin kehityksen jarru, sittemmin ”laahusankkuri”, joka sammuttaa muutoin kehittymässä olevan vauhdin. Jälkeenpäin on kyllä sitten varmaankin viisautta joka alkaa yleensä ikäänkuin ISÄN JA ÄIDIN SANOIN: ”muistatko, minähän sanoin jo silloin . . .

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.