Oikeusministeri Antti Häkkänen haluaa luopua alaikäisten avioliitot Suomessa mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä. Oikeusministeriö on perjantaina julkaissut arviomuistion, jossa tarkastellaan alaikäisten avioliittoja koskevaa poikkeuslupamenettelyä sekä alaikäisten ulkomailla solmimien avioliittojen tunnustamiskäytäntöjä ja niiden mahdollisia kehittämistarpeita.
- Lapsen etua toteuttaa parhaiten se, että hän voi vasta täysi-ikäisenä puhtaasta omasta tahdostaan solmia avioliiton. Lapsen etu edellyttää, että alaikäisten avioliittoja ei jatkossa enää sallita Suomen lainsäädännössä, Häkkänen toteaa.
- Esimerkiksi uskonnolliset tai kulttuuriset syyt eivät ole mielestäni riittävän vahvoja perusteita alaikäisten avioliittojen sallimiseen edes poikkeuslupamenettelyllä. Alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettelystä luopumisella olisi myös selvä kansainvälinen signaali, ja linjamme olisi kirkkaampi, kun työskentelemme ulkomailla tyttöjen oikeuksien puolesta. Lähetän nyt valmistuneen arviomuistion lausunnolle, jonka jälkeen teen päätöksen tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelusta, Häkkänen jatkaa.
Muistiossa todetaan, että vaikka nykysääntelyn soveltamisessa ei ole tullut tietoon varsin yleisen paheksunnan lisäksi varsinaisia käytännön ongelmia, alaikäisten avioliitoista on kansainvälisesti käyty paljon kriittistä keskustelua. Kritiikki on osaltaan vaikuttanut siihen, että poikkeuslupamenettelystä on luovuttu tai siitä ollaan luopumassa muun muassa lähes kaikissa Pohjoismaissa.
Tällä hetkellä lupaa alaikäisenä avioitumiseen haetaan oikeusministeriöstä. Viime vuosina hakemuksia on tullut vuosittain 10–30. Esimerkiksi viime vuonna hakemuksia saapui 11, joiden perusteella myönnettiin seitsemän lupaa. Valtaosa viime vuosina luvan saaneista alaikäisistä hakijoista on ollut 17-vuotiaita tyttöjä. Poikkeusluvan tarvetta on yleisimmin perusteltu uskonnollisella vakaumuksella. Alle 17-vuotiaalle myönnettyjen lupien perusteena taas on ollut raskaus.
Ulkomailla solmitut avioliitot mietityttävät
Jotta ulkomailla solmittu avioliitto on Suomessa pätevä, on se tunnustettava täällä. Perinteisesti on pidetty tärkeänä, että ihmisten henkilökohtainen oikeusasema, esimerkiksi siviilisääty, säilyy muuttumattomana, vaikka he liikkuisivat maasta toiseen.
Käytännössä alaikäisenä ulkomailla solmittu avioliitto on tullut Suomessa tunnustettavaksi vasta siinä vaiheessa, kun puolisot ovat saavuttaneet täysi-ikäisyyden. Avioliitto voi jäädä kuitenkin tunnustamatta, jos puoliso on edelleen alaikäinen. Muistiossa tuodaan myös esiin, että avioliiton tunnustamatta jättäminen voi vaikeuttaa alaikäisenä avioliiton solmineen tilannetta.
Häkkäsen mukaan ulkomaisten avioliittojen tunnustaminen on moniulotteinen kysymys, sillä punnittavaksi tulee oikeus perhe-elämän suojaan ja henkilökohtaisen oikeusaseman pysyvyys maasta toiseen muutettaessa sekä toisaalta lapsen edun toteutumisen varmistaminen.
- Tunnustamistapauksia on toistaiseksi ollut verrattain vähän, eikä ongelmia nykykäytännössä ole havaittu. Haluan kuitenkin lausuntopalautteen pohjalta pohtia vielä tarkemmin, kaipaako nykyinen tunnustamissääntely muokkaamista, Häkkänen sanoo.
Lähde: Oikeusministeriö
