Haastattelussa Ylöjärven luottamustoimista erotettu Matti Ylitalo: ”Se oli henkilökohtainen kosto”

Päivitetty 22.12.2017, Julkaistu 22.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Monet mediat otsikoivat eilen, miten some-kirjoittelun takia erotettu ylöjärveläisvaltuutettu voitti kiistan kaupunkia vastaan hallinto-oikeudessa. Nyt Matti Ylitalo kertoo Nykysuomelle tapauksen mielenkiintoiset taustat.

Ylöjärven kaupunginvaltuustossa viime valtuustokauden Perussuomalaisissa aloittanut, sittemmin sitoutumattomaan Ylöjärvi 2001+ -ryhmään siirtynyt Matti Ylitalo on helpottunut mies. Hallinto-oikeudelta tuli tiistaina päätös, jonka mukaan Ylöjärven kaupunginvaltuuston tekemä päätös miehen erottamisesta luottamustoimista on laiton.

Ylöjärven nykyisessä kaupunginvaltuustossa Ylitalo ei enää istu. Mies kävi välillä hetken asumassa Espanjassakin, kun kyllästyi Suomen nykyiseen menoon. Hän palasi kuitenkin takaisin Suomeen vaimon tultua raskaaksi.

- Ylöjärven kaupunginvaltuusto mielivaltaisesti erotti minut kaikista lautakunnista Facebook-kirjoitusteni perusteella. Tapauksesta nousi tietysti kohu, koska koskaan aiemmin ei ole Suomessa vastaavaa tapahtunut.

Ylitaloa ei erotettu kaupunginvaltuustosta, mutta kaikista neljästä luottamustehtävistä, joissa hän vaikutti. Mukana oli niin lautakuntien jäsenyyksiä kuin yhden lautakunnan varapuheenjohtajan paikka. Lisäksi Ylitalo toimi Pirkanmaan liittokokouksen kokousedustajana.

Ylitalon mukaan 45 ylöjärveläisvaltuutettua 51:stä vaati hänen erottamistaan luottamustoimista.

- Tein tästä suorastaan kusipäisestä toiminnasta valituksen hallinto-oikeuteen, joka kumosi valtuuston päätöksen. Erottamiseni oli siis täysin laiton, Ylitalo toteaa.

- Asialla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä luottamustoimien kannalta, koska en toimi enää valtuutettuna. En halunnut jatkaa sitä touhua.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteella Ylöjärven kaupunki joutuu myös korvaamaan osan Ylitalon oikeudenkäyntikuluista.

- Päätös oli niin selkeä, että tuskin siitä kukaan lähtee valittamaan, Ylitalo arvelee.

Ylitalo vertaa asiaansa Kittilän kunnanjohtajan erottamiseen.

- Tilanne oli siinä aivan sama. Sekä asiaa valmistellut virkamies että jokainen erottamiseni puolesta äänestänyt valtuutettu ovat mielestäni syyllistyneet virkarikokseen. Sitä ei tarvitse näyttää enää edes toteen, sillä hallinto-oikeus on jo todennut heidän päätöksensä vääräksi ja laittomaksi.

- Harkitsen vakavasti tekeväni rikosilmoituksen kyseisistä henkilöistä sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden päätös on saanut lainvoiman, Ylitalo kertoo.

"Henkilökohtainen kosto"

Ylitalon paljastaa erottamisensa taustalta mielenkiintoisen yksityiskohdan.

- Pahin pukari ja erottamiseni pääagitaattori oli Ylöjärven silloisen ja nykyisenkin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kokoomuksen Katja Luojus, Ylitalo kertoo.

- Luottamustoimista erottamiseni oli tämän kovimman päsmärin henkilökohtainen kosto siitä, että kaadoin hänen palkka-asiansa. Etsimällä etsittiin joku tapa, jolla se voidaan kostaa minulle.

Ylitalo taustoittaa, että kesken viime valtuustokauden Ylöjärvellä suunniteltiin, että Luojukselle olisi alettu maksaa 25 000 euron vuosipalkkaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan toimen hoitamisesta.

- Siihen saakka Luojus oli saanut toimesta pelkät kokouspalkkiot, jotka ovat vuositasolla arviolta noin 7000 euroa, Ylitalo valaisee.

- Asia meni jo valtuustossa läpi, mutta valitin asiasta hallinto-oikeuteen, jonka vuoksi kaupunki ei pannut toimeen kyseistä asiaa, vaan se jäädytettiin.

Ylitalo kertoo, että hallinto-oikeus ei kaatanut asiaa, mutta hänen tekemänsä valituksen vuoksi kaupunki ei ehtinyt alkaa maksaa Luojukselle kyseistä palkkaa viime valtuustokauden aikana.

- Mielestäni on todella väärin, että kesken valtuustokauden tehdään jollekin näin suuri palkankorotus.

Ylitalo ei tiedä, nauttiiko Luojus tällä hetkellä tuota mainittua palkkaa jatkaessaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana nyt uudellakin valtuustokaudella.

- Ihme sinänsä, että jatkaa, sillä mielestäni hän ei siihen äänestäjiltä mandaattia saanut, sen verran pieni oli hänen äänimääränsä viime kuntavaaleissa, vaikka valtuustoon pääsikin, Ylitalo sanoo.

"Ylöjärvellä asiantuntemattomia viranhaltijoita"

- On ainutlaatuista Suomessa, että luottamushenkilö erotetaan tehtävästään, vaikka mitään rikosta tai virhettä luottamustoimen hoidossa ei ole tapahtunut, Ylitalo sanoo.

- Ihmettelen, miten Ylöjärven kaupunki pystyy toimimaan, jos sillä on noin asiantuntemattomia viranhaltijoita. Tällaisten ihmisten tulisi olla marttakerhon sihteereitä.

- He vetosivat valtuuston osoittamaan luottamuspulaan, mutta ei se päde vaaleilla valitun valtuutetun kohdalla. Se pätee esimerkiksi silloin, jos ollaan erottamassa vaikka kaupunginjohtajaa. Valtuutettua ei voi erottaa luottamustoimistaan kuin rikoksen tai vakavan virheen perusteella, Ylitalo kertoo.

Ahkeruuden puutteesta ei Ylitaloa voi ainakaan syyttää.

- Tein koko valtuustokaudella neljänneksen kaikista valtuustoaloitteista, 51 valtuutetun joukosta.

- En kuitenkaan ole kovin pidetty henkilö paikallispoliitikkojen keskuudessa, koska ravistelin Ylöjärvellä perinteisesti toiminutta hyväveli-verkostoa, joka on kaupungissa harvinaisen vahva.

Emme toistaiseksi ole tavoittaneet Katja Luojusta kommentoimaan asiaa.

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.