FBI agentti kuoli tulitaistelussa Atlantassa

Päivitetty 29.4.2017, Julkaistu 29.4.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Perjantai iltapäivästä FBI sai vihiä etsintäkuullutetun rikollisen olinpaikasta. Silminnäkijän mukaan Ostarin pihalle oli kurvannut pakettiauto, josta oli hypännyt ulos joukko asemiehiä. Samalla alkoi tulitaistelu, joka johti FBI agentin kuolemiseen ja hänen työtoverin loukkaantumiseen.

FBI agentti oli saanut tehtävän etsiä etsintäkuulutettua rikollista keskiviikkona tämän kidnapattua naisen kotoaan ja pakotettua naisen ajamaan etsintäkuulutettu Atlantaan. Takaa-ajo oli kestänyt kaksi päivää ja loppui tulitaisteluun ostarin pihalla.

On suuri helpotus että epäilty saatiin kiinni, FBI-agentti Steven Emmett sanoi. Etsintäkuulutettu oli aiheuttanut pelkoa pakomatkallaan monissa osavaltioissa.

Etsintäkuulutettu oli juuri vapautunut 10 vuoden tuomiosta, jonka oli saanut Törkeästä pahoinpitelystä ja raiskauksesta.

Lähde

Lavrov: Venäjä ei enää usko länsimaihin rauhanneuvotteluissa

Julkaistu tänään 13:42 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjä ei enää usko, että länsi on aidosti kiinnostunut neuvottelemaan lopun Ukrainan sodalle, ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi lehdistötilaisuudessa Mosambikin Maputossa.

Lavrov esitti kommenttinsa tavattuaan Mosambikin ulkoministerin Maria Manuela Lucasin. Hän syytti länsivaltoja siitä, että ne antavat vaikutelman neuvottelujen etsimisestä, vaikka ne hänen mukaansa esittävät Venäjälle avoimia uhkavaatimuksia.

Lavrovin mukaan länsi on heikentänyt jokaisen yrityksen rauhanomaiseen ratkaisuun Venäjän ja Ukrainan välillä yli vuosikymmenen ajan. Hän viittasi muun muassa maiden välisiin neuvotteluihin vuonna 2022.

Emme enää usko länsimaita, kun ne väittävät haluavansa neuvotteluratkaisuja. Hyvän tahdon ja toivon varantomme on ehtynyt lopullisesti, Lavrov sanoi.

Viittaa vuoden 2022 neuvotteluihin

Venäjän ulkoministeri väitti, että Venäjä ja Ukraina olivat jo saavuttaneet neuvottelusopimuksen vuonna 2022, mutta länsi toimi sitä vastaan.

Venäjä on aiemmin sanonut, että Istanbulin neuvottelujen sopimusluonnos olisi vaatinut Ukrainaa luopumaan tavoitteestaan liittyä Natoon, omaksumaan puolueettoman aseman ja rajoittamaan asevoimiaan. Moskova sanoo Ukrainan vetäytyneen myöhemmin sopimuksesta Britannian painostuksesta.

Britannian entinen pääministeri Boris Johnson on kiistänyt neuvottelujen sabotoinnin. The Wall Street Journalin haastattelussa vuonna 2024 hän kuitenkin totesi uskovansa, että mikä tahansa sopimus Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa olisi ollut "melko alhainen" (pretty sordid).

Minskin sopimukset nostettiin esille

Lavrov viittasi myös vuosien 2014 ja 2015 Minskin sopimuksiin, joiden tarkoituksena oli palauttaa separatistien hallitsemat alueet Itä-Ukrainassa Ukrainan hallintaan kattavien poliittisten uudistusten ja laajan autonomian kautta.

Hän lainasi entisen Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja entisen Ranskan presidentin François Hollanden lausuntoja, jotka molemmat osallistuivat välitystoimintaan. He sanoivat myöhemmin, että Minskin prosessi antoi Ukrainalle aikaa vahvistaa armeijaansa ja talouttaan. Lavrov väitti tämän osoittavan, että Ranskan ja Saksan takuut olivat olleet vääriä.

Venäjä sanoo olevansa valmis jatkamaan neuvotteluja milloin tahansa, mutta haluaa neuvottelujen käsittelevän sitä, mitä Moskova kutsuu konfliktin perimmäisiksi syiksi, mukaan lukien Ukrainan pyrkimykset liittyä Natoon.

Tanskalaisraportti varoittaa muslimitaustaisten sosiaalityöntekijöiden kokemasta painostuksesta

Julkaistu tänään 12:54 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Muslimitaustaiset sosiaalityöntekijät voivat joissakin tapauksissa kohdata lojaalisuuskonflikteja, kun perheet ja verkostot odottavat heidän asettavan yhteisönsä edut virkavelvollisuuksiensa edelle.

Tanskalaisraportti, joka viittaa Jyllands-Posten-lehteen, nostaa esiin mahdollisuuden, että muslimitaustaiset sosiaalityöntekijät saattavat kohdata lojaalisuusvaatimuksia ja painostusta perheiltään sekä heidän alkuperämaahansa kytkeytyviltä yhteisöiltään.

Yhteinen tausta voi luoda odotuksia siitä, että sosiaalityöntekijän tulisi auttaa perhettä, jättää viranomaisille raportoituja tietoja huomiotta tai pidättäytyä virallisista toimenpiteistä. Joissakin tapauksissa painostus voi kohdistua myös sosiaalityöntekijän sukulaisiin.

Yhteinen kielellinen ja kulttuurinen tausta voi helpottaa yhteydenpitoa perheisiin, mutta se voi myös vaikeuttaa puolueettomuuden noudattamista. Huolena on, että uskollisuus perhettä, kunniaa ja sosiaalisia verkostoja kohtaan voi joutua ristiriitaan ammatillisten velvollisuuksien kanssa.

Raportteja salassapitorikkeistä ja arvokonflikteista

Aarhusissa kunnan työntekijöiden on raportoitu paljastaneen salassa pidettäviä tapaustietoja. Antropologi ja opettaja Sofie Danneskiold-Samsøe on kertonut kohdanneensa opiskelijoita, jotka sanoivat, etteivät he osallistuisi muslimiperheiden lasten huostaanottoihin vedoten siihen, että se olisi ristiriidassa heidän perheyhteyttä koskevien näkemystensä kanssa.

Sosiaalidemokraattien entinen maahanmuuttoasioiden puhemies Frederik Vad on myös varoittanut Tanskan kansankäräjillä (Folketinget), että jotkut saattavat käyttää yhteiskunnallisia asemiaan vastustaakseen sitä, mitä hän kuvailee tanskalaisiksi arvoiksi.

Työ, koulutus, asunto, pääsy vapaaehtoisyhdistyksiin ja puhdas rikosrekisteri eivät riitä, jos samanaikaisesti käyttää asemaansa tanskalaisen yhteiskunnan murentamiseen sisältäpäin, Vad totesi kansankäräjillä.

Saksalaisten yritysten konkurssit nousivat korkeimmalle tasolle 21 vuoteen

Julkaistu tänään 11:45 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes 5 000 saksalaista yritystä ajautui maksukyvyttömyyteen toisen vuosineljänneksen aikana Halle Institute for Economic Research (IWH) -tutkimuslaitoksen mukaan. Määrä on korkein toisen vuosineljänneksen luku sitten vuoden 2005.

IWH rekisteröi 4 996 henkilöyhtiöiden ja osakeyhtiöiden maksukyvyttömyyttä Saksassa huhtikuusta kesäkuuhun. Tämä oli 9 prosenttia enemmän kuin ensimmäisellä neljänneksellä ja korkein vuosineljänneksen kokonaismäärä sitten vuoden 2005 toisen neljänneksen, jolloin kirjattiin 5 295 konkurssia.

Laitoksen mukaan kasvu vaikutti lähes kaikkiin merkittäviin toimialoihin, mukaan lukien rakentaminen, kiinteistöala, vähittäiskauppa, hotellit ja ravintolat sekä palveluala. Yritysten maksuvaikeudet vaikuttivat neljänneksen aikana noin 45 500 työpaikkaan.

Kesäkuun luvut pysyvät myös korkeina

Kesäkuussa kirjattiin 1 702 maksukyvyttömyyttä. Se oli 12 prosenttia enemmän kuin toukokuussa, 20 prosenttia enemmän kuin viime vuoden kesäkuussa ja 80 prosenttia yli vuosien 2016–2019 kesäkuun keskiarvon ennen koronaviruspandemiaa, kertovat IWH:n konkurssitrenditiedot.

Instituutti kuvaili lukuja poikkeuksellisen korkeiksi ja sanoi odottavansa maksuvaikeuksien määrän pysyvän kolmannella neljänneksellä edellisvuoden tason yläpuolella. IWH:n luvut perustuvat konkurssioikeuksien ilmoituksiin ja toimivat varhaisena indikaattorina ennen virallisia tilastoja.

Ali Khamenei on haudattu Mashhadiin

Julkaistu tänään 10:37 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

TEHERAN (Xinhua) -- Iranin edesmennyt korkein johtaja Ali Khamenei on haudattu imaami Rezan pyhäkköön koillisessa Mashhadin kaupungissa, kertoi virallinen uutistoimisto IRNA.

Khamenein vanhin poika Mostafa Khamenei johti ja suoritti rituaalirukoukset ennen kuin edesmennyt johtaja ja samassa iskussa surmansa saaneet perheenjäsenet haudattiin, raportissa kerrottiin.

Hautajaiskulkue alkoi torstaina kello 15.00 paikallista aikaa (11.30 GMT), kun valtavat väkijoukot saattoivat arkkuja matkalla pyhäkköön ja kerääntyi niitä kuljettaneen ajoneuvon ympärille.

Khamenein useita päiviä kestävät suruseremoniat alkoivat 3. heinäkuuta Teheranissa, missä monet korkea-arvoiset iranilaiset ja ulkomaiset virkamiehet osoittivat kunnioitustaan edesmenneelle johtajalle imaami Khomeinin Mosalla-rukoushallissa pidetyssä seriomoniassa.

Seremonioita useissa kaupungeissa

Tätä seurasi kaksipäiväinen jäähyväisseremonia samassa paikassa viikonloppuna, ja maanantaina Teheranissa järjestettiin hautajaiskulkue, johon osallistui valtavia määriä ihmisiä eri puolilta maata.

Tiistaina hautajaisseremonia pidettiin Iranin keskiosassa sijaitsevassa Qomin kaupungissa, mitä seurasivat surumenot Irakin Najafissa ja Karbalassa seuraavana päivänä.

Ali Khamenei toimi Iranin korkeimpana johtajana lähes 37 vuotta. Hän sai surmansa Yhdysvaltojen ja Israelin iskussa 28. helmikuuta. Hänen poikansa Mojtaba Khamenei valittiin Iranin uudeksi korkeimmaksi johtajaksi maaliskuussa.