Euroopan unionin tuomioistuin on päättänyt, että EU:n jäsenmaat voivat palauttaa toisen EU-maan kautta tulleet turvapaikanhakijat ensimmäiseen EU:hun tulomaahan.
Päätöksellä on merkittävät seuraukset, sillä erityisesti vuoden 2015–2016 turvapaikkakriisin aikana Dublinin asetusta ei noudatettu, vaan turvapaikkahakemukset käsiteltiin pääsääntöisesti vasta siinä maassa, jonne hakija halusi hakemuksensa jättää.
Kyse on Dublin III -asetuksen tulkinnasta, jonka mukaan turvapaikanhakijan hakemus on käsiteltävä ensimmäisessä EU-maassa, johon hakija on saapunut.
Tuomioistuimen käsittelemässä tapauksessa Syyriasta tullut pakolainen oli ensimmäisenä EU-maana saapunut Kroatiaan, mutta kroatialaisviranomaiset olivat ohjanneet hänet eteenpäin Sloveniaan, jonne syyrialainen jätti turvapaikkahakemuksensa. Kahdessa muussa tapauksessa afgaanipakolaiset olivat tulleet EU:n alueelle myös Kroatian kautta, mutta jättäneet hakemuksensa vasta Itävallassa.
Slovenia ja Itävalta halusivat palauttaa kyseiset pakolaiset Kroatiaan.
EU-tuomioistuimen päätöksen mukaan Kroatian olisi pitänyt käsitellä turvapaikkahakemukset pakolaisten ylitettyä rajan Kroatiaan. Tuomioistuimen tulkinnan mukaan turvapaikanhakijoiden rajanylitys kolmansiin EU-maihin oli laiton, vaikka se sallittiin humanitäärisistä syistä ja poikkeuksellisten olojen takia.
Tuomioistuimen tuomiossa käsiteltiin sitä, oliko kyseessä laiton maahantulo. Dublinin asetus nimittäin koskee ainoastaan laitonta maahantuloa.
Turvapaikanhakijoiden mielestä kyseessä ei ollut laiton rajanylitys, koska kroatialaiset auttoivat hakijoita eteenpäin Kroatiasta.
EU-tuomioistuin perusteli päätöstään turvapaikanhakijoiden laittomasta maahantulosta Sloveniaan ja Itävaltaan sillä, että mikäli Kroatian käytäntö sallia turvapaikanhakijoiden matkustaminen eteenpäin tekisi rajanylityksestä laillisen, Kroatia pystyisi välttymään kokonaan turvapaikkaprosessiin liittyvältä vastuulta, jonka Dublinin asetus määrittää.
EU:n tuomioistuin asettui tuomioissaan vastaan tuomioistuimen julkisasiamiehen aiempia näkemyksiä. Vuosien 2015–2016 turvapaikkakriisin yhteydessä julkisasiamies oli sitä mieltä, että poikkeuksellisissa olosuhteissa Dublinin säännöistä voidaan poiketa.
Lähde: Welt
Katso myös:
