Oikeudenkäyntimenettelyjä yleisissä tuomioistuimissa aiotaan keventää. Tuomioistuinten käsittelyaikoja lyhennettäisiin muun muassa joustavoittamalla ratkaisukokoonpanoja koskevia säännöksiä. Videoyhteyden käyttöä lisäämällä tehostettaisiin tuomioistuinten työtä sekä vähennettäisiin oikeudenkäyntien osapuolten matkustusta ja siten myös oikeudenkäyntien kustannuksia.
Eduskunnalle tänään annetun hallituksen esityksen tavoitteena on sujuvoittaa oikeusprosesseja ja mahdollistaa tuomioistuinten keskittyminen ydintehtäviin.
Nykyisin käräjäoikeudessa voidaan käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossa enintään kahden vuoden vankeudella rangaistavat rikokset. Esityksen mukaan rikosasia voitaisiin käsitellä yhden tuomarin istunnossa, jos syytteessä tarkoitetusta teosta voitaisiin tuomita enintään neljä vuotta vankeutta. Uudeksi vaihtoehdoksi käräjäoikeudessa ehdotetaan kahden tuomarin kokoonpanoa. Yhden tuomarin kokoonpanoa voitaisiin sekä rikos- että riita-asiassa vahventaa yhdellä lainoppineella jäsenellä, jos se asian laadun, laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua.
Korkeimman oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa kevennettäisiin eräissä asiaryhmissä. Korkein oikeus olisi yksimielisenä päätösvaltainen viiden sijasta kolmen jäsenen kokoonpanossa, jos valitus koskee jatkokäsittelyluvan myöntämisen edellytyksiä. Valituslupa-asia voitaisiin käsitellä myös yhden jäsenen kokoonpanossa, jos on selvää, ettei valitusluvan myöntämiselle ole edellytyksiä.
Videoyhteys käyttöön nykyistä laajemmin
Vaikeasti tavoitettavien henkilöiden haastamisen helpottamiseksi syyttäjä voisi esityksen mukaan määrätä epäillyn pysymään esitutkinnan päätyttyä poliisin tiloissa haasteen tiedoksiantamista varten enintään kuuden tunnin ajan.
Syytetyn velvollisuutta olla henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä lievennettäisiin. Rikosasian vastaajan olisi jatkossakin oltava läsnä pääkäsittelyssä, jos tuomioistuin pitää tätä asian selvittämiseksi tarpeellisena. Muun kuin alaikäisen vastaajan tuomitseminen vankeusrangaistukseen ei kuitenkaan enää edellyttäisi, että vastaajaa on kuultu pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti. Riittävää olisi, että vastaajaa edustaisi pääkäsittelyssä asiamies, jollei tuomioistuin pidä vastaajan läsnäoloa tarpeellisena. Vastaajan olisi pääsääntöisesti oltava henkilökohtaisesti läsnä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä, jos häntä syytetään rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta.
Myös vangitun vastaajan läsnäolovelvollisuutta pääkäsittelyssä lievennettäisiin. Tuomioistuin voisi päättää, että vangitun vastaajan ei tarvitse olla henkilökohtaisesti läsnä koko pääkäsittelyn ajan.
Videoyhteyden käyttöä oikeudenkäynnissä laajennettaisiin. Rikosasian vastaajan olisi mahdollista osallistua suulliseen käsittelyyn videoyhteyden välityksellä myös muutoin kuin todistelutarkoituksessa kuultuna. Osallistuminen suulliseen käsittelyyn videoyhteyden välityksellä korvaisi henkilökohtaisen läsnäolon. Myös syyttäjän, riita-asian asianosaisen sekä asianosaisen oikeudenkäyntiavustajan tai -asiamiehen olisi mahdollista osallistua suulliseen käsittelyyn videoyhteyden välityksellä.
Sakon täytäntöönpanosta annettua lakia muutettaisiin siten, että sakon maksamiseen voisi saada maksuaikaa vielä muuntorangaistuksen tuomitsemisen jälkeenkin. Samalla mahdollisuudesta saada maksuaikaa muuntorangaistusasian tuomioistuinkäsittelyn aikana luovuttaisiin. Myös muuntorangaistusasian käsittelyssä voitaisiin käyttää videoyhteyttä.
Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2019 alusta.
Lähde: Oikeusministeriö
