Englanti ja Norja etenivät MM-puolivälieriin

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 6.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Englanti ja Norja ovat selvittäneet tiensä vuoden 2026 jalkapallon MM-kisojen puolivälieriin. Englanti voitti Meksikon 3–2 erittäin dramaattisen neljännesvälierän jälkeen, kun taas Norja yllätti Brasilian.

Ehkäpä turnauksen tähän asti parhaassa ottelussa Englanti eteni jatkoon uskomattoman draaman jälkeen isäntämaa Meksikoa vastaan.

Jude Bellingham näytti pitkään nousevan Englannin suureksi ratkaisijaksi. Keskikenttäpelaaja teki kaksi maalia vain 99 sekunnin sisään ensimmäisellä puoliajalla, vieden Englannin 2–0-johtoon.

Kaaosta Englannin rangaistusalueella Meksikon hakiessa tasoitusta.
Kaaosta Englannin rangaistusalueella Meksikon hakiessa tasoitusta. Kuva: Xinhua/Martin Zabala

Meksiko kuitenkin vastasi nopeasti. Julián Quiñones kavensi tilanteeksi 1–2 42. minuutilla turnauksen neljännellä maalillaan.

Ottelu jatkui tämän jälkeen hurjassa tempossa tilanteita seuraten toistaan, sisältäen viisi keltaista korttia ja valtavaa draamaa.

Englanti joutui myös pelaamaan vajaalla 54. minuutista lähtien, kun Jarell Quansah ajettiin ulos. Tästä huolimatta Harry Kane viimeisteli rangaistuspotkusta 3–1-lukemat 60. minuutilla.

Englannin Harry Kane Meksikoa vastaan.
Englannin Harry Kane oli jälleen yksi ottelun keskushahmoista. Kuva: Xinhua/Martin Zabala

Myös Meksikolle tuomittiin rangaistuspotku, jonka Raúl Jiménez upotti 2–3-kavennukseksi 69. minuutilla melko heikosta yrityksestä huolimatta.

Meksiko ei päässyt lähemmäs, ja Englanti eteni näin ollen puolivälieriin.

Uskomatonta, nämä olivat aivan käsittämättömiä minuutteja jalkapalloa, joita täällä tänään saimme nähdä, sanoi SVT:n asiantuntija Glenn Strömberg.

Englannin päävalmentaja Thomas Tuchel kuvaili kiehuvan Azteca-stadionin kohtaamista Mexico Cityssä ”hulluksi otteluksi”.

Meksikolaisfaneja Englanti-tappion jälkeen.
Murtuneita meksikolaisfaneja tuskallisen Englanti-tappion jälkeen neljännesvälierässä. Kuva: Xinhua/Wu Wei

Norja kaatoi Brasilian

Toisessa neljännesvälierässä Norja pudotti viisinkertaisen maailmanmestarin Brasilian maalein 2–1.

Brasilialle tuomittiin rangaistuspotku jo 14. minuutilla, mutta Norjan maalivahti Ørjan Nyland torjui Bruno Guimarãesin huomattavan heikon yrityksen ja piti norjalaiset mukana pelissä.

Epäonnistunut rangaistuspotku oli ensimmäinen brasilialaisen pelaajan hukkaama varsinaisella peliajalla MM-kisoissa 40 vuoteen.

Norjan maalivahti Ørjan Nyland torjuu Bruno Guimarãesin rangaistuspotkun.
Norjan maalivahti Ørjan Nyland torjuu Bruno Guimarãesin heikon rangaistuspotkun. Kuva: Xinhua/Hu Xingyu

Maalittoman ensimmäisen puoliajan jälkeen Erling Haaland astui kuvaan, kuten niin monta kertaa aiemminkin. Norjalainen maalitykki teki sekä 1–0- että 2–0-maalit.

2–0-maali syntyi 90. minuutilla norjalaisten vastahyökkäyksestä aikana, jolloin Brasilia oli painostanut ja luonut useita vaarallisia tilanteita.

Brasilia sai vielä lohdutusmaalin Neymarin viimeistellessä rangaistuspotkusta lisäajalla, mutta Norja kesti loppuun asti. Neymar ilmoitti ottelun jälkeen jättävänsä Brasilian maajoukkueen.

Erling Haaland juhlii Norjan joukkuetovereidensa kanssa.
Maalitykki Erling Braut Haalandia juhlitaan joukkuetovereiden toimesta yhden hänen kahden maalinsa jälkeen. Kuva: Xinhua/Zhang Chen

Kahdella maalillaan Haaland nousi maalipörssin kärkeen Kylian Mbappén ja Lionel Messin rinnalle – kaikilla on koossa seitsemän maalia.

Norja on näin ollen MM-historiansa aikana ensimmäistä kertaa puolivälierissä. Siellä he kohtaavat Englannin ottelussa, jossa nähdään muun muassa maalitykit Kane ja Haaland.

Pentagonin tiedot: Yli 200 Yhdysvaltain sotilasta haavoittunut uudelleen alkaneissa vihollisuuksissa Iranin kanssa

Julkaistu eilen 14:45 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

WASHINGTON (Xinhua) -- Neljä Yhdysvaltain armeijan jäsentä on saanut surmansa ja 207 muuta on haavoittunut sen jälkeen, kun Yhdysvaltain armeija aloitti vihollisuudet Irania vastaan uudelleen heinäkuussa puolustusministeriön sunnuntaina päivittämien tappiotilastojen mukaan.

Pentagonin Defense Casualty Analysis System -järjestelmän mukaan Yhdysvaltain sotilasoperaatio ”Epic Fury” Irania vastaan on tähän mennessä johtanut 14 yhdysvaltalaissotilaan kuolemaan ja 417 haavoittumiseen.

Tietokantaan on hiljattain lisätty uusi seurantakategoria nimeltään ”Overseas Operations” (ulkomaiset operaatiot), joka kokoaa erikseen Yhdysvaltain sotilastappiot heinäkuun 7. päivästä alkaen. Se luettelee neljä kuolemantapausta ja 207 haavoittunutta.

Uusi kategoria sisältää kuitenkin vain vainajien nimet eikä anna tarkempia tietoja siitä, milloin, missä tai miten tappiot tapahtuivat.

Kaikki neljä kuolemantapausta on vahvistettu osaksi Yhdysvaltojen ja Iranin välisiä uusia vihollisuuksia, mutta puolustusministeriö ei ole vahvistanut, että kaikki haavoittuneet liittyisivät kyseiseen konfliktiin.

Yhdysvaltain lain mukaan presidentti ei yleensä saa sitoa maan joukkoja vihollisuuksiin yli 60 päiväksi ilman kongressin lupaa.

Trumpin hallinto ilmoitti kongressille 10. heinäkuuta, että Iranin hyökkäys kolmea Hormuzinsalmen kautta kulkenutta kauppaalusta vastaan 7. heinäkuuta oli rikkonut aiempaa tulitaukosopimusta.

Valkoinen talo piti tästä syystä heinäkuun 7. päivää uuden vihollisuusjakson alkamispäivänä.

Tutkimus: Rokotetuilla lapsilla raportoidaan enemmän kroonisia diagnooseja

Julkaistu eilen 14:02 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltalainen 18 468 lapsen syntymäkohorttitutkimus havaitsi, että rokotetuilla lapsilla oli enemmän kirjattuja kroonisia terveydentiloja kuin lapsilla, jotka eivät olleet saaneet lainkaan rokotuksia. Hiljattain julkaistun aineistoanalyysin mukaan erot kattoivat kaikki 22 tutkittua diagnoosiluokkaa.

Tiedot peräisin Detroitin Henry Ford Health -terveysjärjestelmästä ja ne koskivat vuosina 2000–2016 syntyneitä lapsia. Lapsista 16 511 oli saanut vähintään yhden rokotuksen Yhdysvaltain lasten rokotusohjelman mukaisesti, kun taas 1 957 lasta ei ollut saanut yhtäkään rokotusta.

Alkuperäinen raportti laadittiin Henry Ford Healthissa vuosina 2020–2022, ja se lisättiin myöhemmin Yhdysvaltain senaatin kuulemisen pöytäkirjaan. Joulukuussa 2025 raportista julkaistiin arvio International Journal of Vaccine Theory, Practice, and Research -tiedelehdessä. Sen kirjoittajat John W. Oller Jr., Daniel Broudy ja Nicolas Hulscher kuvailevat artikkelia vertaisarvioiduksi arvioksi aiemmin julkaisemattomasta materiaalista.

Suuria eroja kirjatuissa diagnooseissa

Kirjoittajat raportoivat, että rokotetuilla lapsilla oli korkeampi kirjattu kroonisten sairauksien esiintyvyys kaikissa 22 vertaillussa kategoriassa. Sairauksiin kuuluivat muun muassa astma, autismi, autoimmuunisairaudet, kehitysviiveet, puhehäiriöt, motoriset vammat, neurologiset tilat, kouristushäiriöt ja mielenterveysdiagnoosit.

Julkaistu arvio korostaa erityisesti autismia, neurokehityksellisiä diagnooseja, autoimmuunisairauksia, astmaa ja ADHD:ta. Raportin mukaan rokottamattomien ryhmässä ei esiintynyt lainkaan ADHD-tapauksia, diabetesta, aivotoiminnan häiriöitä, käytösvammaisuutta, oppimisvaikeuksia, älyllistä vammaisuutta, nykimishäiriöitä (tic-oireet) tai muita psyykkisiä vammoja.

Aineiston kymmenvuotisseurannassa 57 prosentilla rokotetuista lapsista oli vähintään yksi krooninen sairaus, kun taas rokottamattomien ryhmässä osuus oli 17 prosenttia. Kirjoittajat kuvailevat osuuden olevan rokotetuilla lapsilla noin kolminkertainen.

Rokotettujen ryhmässä rokotusten mediaanimäärä oli 18.

Pitkän aikavälin seurantanalyysit

Kirjoittajat raportoivat myös analyysejä, jotka rajoittuivat lapsiin, joita seurattiin vähintään yksi, kolme ja viisi vuotta. Kymmenen vuoden seurannan Kaplan–Meier-analyysi osoitti artikkelin mukaan, että 43 prosenttia rokotetuista lapsista pysyi vapaana kroonisista sairauksista, kun taas rokottamattomilla lapsilla luku oli 83 prosenttia.

Alkuperäistä raporttia on kritisoitu muun muassa erilaisista seuranta-ajoista ja terveydenhuollon käyntien määrien eroista ryhmien välillä. Arviossa kirjoittajat väittävät, etteivät nämä erot muuta päätulosta ja että rokotettujen lasten suurempi terveydenhuollon käyntien määrä saattaa liittyä terveysongelmien suurempaan esiintyvyyteen.

Koska tutkimus on havainnoiva, siinä verrataan ryhmiä, joilla on erilainen rokotusstatus, satunnaistettujen ryhmien sijasta. Sen tulokset kuvaavat kohortissa kirjattuja eroja; mitkä tekijät saattavat selittää nämä erot, on edelleen tieteellisen keskustelun aiheena.

Julkaistu arvio on luettavissa kokonaisuudessaan tiedelehdessä. Alkuperäisen raportin mukaan aineisto sisältää suurimman koskaan tutkitun täysin rokottamattomien lasten kohortin, ja joitakin osallistujia seurattiin jopa 18 vuoden ajan.

Lue julkaistu arvio tästä.

Onnettomuussuman jälkeen: Poliisi tehostaa valvontaa sähköpotkulautailijoiden rikkomuksia vastaan

Julkaistu eilen 12:45 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Useiden Uumajassa sattuneiden sähköpotkulautaonnettomuuksien jälkeen poliisi on lisännyt liikennesääntöjä rikkovien kuljettajien valvontaa. Uudet luvut osoittavat myös, että sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä jatkaa jyrkkää kasvuaan koko Ruotsissa.

Uumajassa on sattunut tänä kesänä useita sähköpotkulautaonnettomuuksia.

Heinäkuun 1. päivänä 20-vuotias nainen toimitettiin Norlannin yliopistolliseen sairaalaan (Norrlands universitetssjukhus) loukkaannuttuaan vakavasti törmäyksessä linja-auton kanssa Uumajan keskustassa. Hieman yli kaksi viikkoa myöhemmin kaksi sähköpotkulautailijaa vietiin sairaalaan heidän törmättyään toisiinsa.

Vastauksena onnettomuuksien lisääntymiseen Uumajan liikennepoliisi on tehostanut sähköpotkulautojen valvontaa. Pelkästään yhden heinäkuisen viikonlopun aikana 16 kuljettajaa sai sakot.

Rikkomuksiin kuuluivat matkustajan kuljettaminen, jalkakäytävillä ajaminen ja ajaminen vastavirtaan yksisuuntaisilla kaduilla. Sakot ovat yleensä 500 Ruotsin kruunua.

Poliisin mukaan tiukentunut valvonta liittyy tämän kesän onnettomuuksiin.

Tapauksessa, jossa kaksi kuljettajaa törmäsi toisiinsa heinäkuun 18. päivän vastaisena yönä, molempia epäillään muun muassa törkeästä rattijuopumuksesta ja vaaran aiheuttamisesta liikenteessä.

Onnettomuudet lisääntyvät koko Ruotsissa

Uumajan tapaukset osuvat yksiin valtakunnallisten onnettomuuslukujen jatkuvan kasvun kanssa.

Ruotsin liikennevirasto (Transportstyrelsen) raportoi, että vuonna 2025 sähköpotkulautaonnettomuuksissa kuoli seitsemän ihmistä ja 6 624 loukkaantui. Sähköpotkulautoihin liittyvien onnettomuuksien määrä noust nax noin 38 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Viraston mukaan lähes puolet vakavasti loukkaantuneista oli alle 25-vuotiaita, ja yli kolmessa neljästä onnettomuudesta oli osallisena vain yksi henkilö.

Kolmasosa onnettomuuksista sattui viikonloppuisin, ja yöaikaan kello 19.00–07.00 välillä sattuneet onnettomuudet lisääntyivät 29 prosenttia.

Ruotsin liikennevirasto raportoi myös loukkaantumisten lisääntyneen pienemmissä kaupungeissa, joissa ei ole vuokrauspalveluja. Viraston mukaan tämä saattaa viitata siihen, että yksityisomisteiset sähköpotkulaudat ovat yleistyneet.

Kaksi henkilöä ajaa sähköpotkulaudalla kaupungissa.
Kaksi henkilöä ajaa sähköpotkulaudalla kaupungissa. Kuva: Zoran Zeremski/iStock.

Ruotsilla on Pohjoismaiden heikon sääntelykehys

Ruotsin tie- ja kuljetustutkimuslaitoksen (Statens väg- och transportforskningsinstitut, VTI) tekemä vertailu kuvailee Ruotsin sääntelykehystä rajoitetummaksi kuin Norjassa, Tanskassa ja Suomessa.

Ruotsissa sähköpotkulaudat luokitellaan yleensä polkupyöriksi, kun taas naapurimaissa ne luokitellaan pkeiksi sähköajoneuvoiksi.

Ruotsissa ei esimerkiksi ole yleistä ikärajaa sähköpotkulaudalla ajamiseen. Norjassa ikäraja on 12 vuotta, Tanskassa ja Suomessa 15 vuotta.

VTI korostaa myös, että vertailukelpoista onnettomuus- ja käyttötietoa puuttuu, mikä tekee mahdottomaksi määrittää, mikä kansallinen viitekehys takaa parhaan liikenneturvallisuuden.

Valtakunnalliset luvut osoittavat kuitenkin, että ongelma ulottuu yksittäisiä rikkomuksia laajemmalle. Sähköpotkulaudoista on tullut kasvava osa suojaamattomien tienkäyttäjien onnettomuuskuvaa.

Iran ilmoittaa lopettavansa iskut, mikäli Yhdysvallat jatkaa hyökkäystaukoaan

Julkaistu eilen 12:03 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Iran pidättäytyy jatkoiskuista niin kauan kuin Yhdysvallat ei jatka pommituskampanjaansa, kertoo korkea-arvoinen iranilaislähde. Lähes kaksi viikkoa kestäneiden öisten iskujen jälkeen kumpikaan osapuoli ei ole raportoinut uusista iskuista kahteen päivään.

Presidentti Donald Trump keskeytti iskut myöhään perjantaina. Siihen mennessä Pentagon oli tehnyt ilmaiskuja Iraniin 13 peräkkäisenä yönä. Iran oli vastannut iskemällä naapurimaissa sijaitseviin Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin, mutta on uutistoimisto Reutersin mukaan myös pidättäytynyt iskuista kahden päivän ajan.

Nimettömänä uutistoimistolle puhunut korkea iranilaisviranomainen sanoi Teheranin vastaavan iskuihin, mutta keskeyttävän operaationsa, jos Yhdysvallat tekee samoin. Lähde totesi myös Iranin olevan valmis laajaan vastaiskuun, mikäli Yhdysvallat jatkaa hyökkäyksiään.

Yhdysvaltain YK-lähettiläs Mike Waltz sanoi sunnuntaina, että Trump oli keskeyttänyt iskut antaakseen diplomatialle enemmän tilaa. Trumpin hallinnon virkamiehen mukaan diplomatia on presidentin ensisijainen vaihtoehto, mutta Yhdysvallat haluaa Iranin aloittavan vakavat neuvottelut.

Taukoa pidetään taktisena

Iranilaislähteen mukaan Teheranilla on vain vähän luottamusta siihen, että päätös merkitsee todellista muutosta Yhdysvaltojen lähestymistavassa neuvotteluihin. Taukoa pidetään lähteen mukaan pikemminkin taktisena kuin pysyvänä.

Yhdysvallat on kuvaillut ilmaiskujaan vastaukseksi Iranin hyökkäyksiin Hormuzinsalmen meriliikennettä vastaan. Iran puolestaan on ilmoittanut haluavansa säilyttää strategisesti tärkeän vesiväylän hallinnan.

Yhdysvaltalainen virkamies kertoi Reutersille, että ennalta valittuja kohteita ei ollut käytännössä enää jäljellä kahden viikon pommitusten jälkeen. Kenraali Dan Cainen kerrotaan varoittaneen Trumpia jatkuvien sotilasoperaatioiden riskeistä, sillä ne kuluttaisivat ammusvarastoja.