Mainos:

Energian tehokas käyttö säästää yli puoli miljardia euroa vuosittain

Julkaistu 9.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomalaisyritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 toteuttamat energiatehokkuustoimet säästivät sopimuskauden lopussa energiaa vuosittain lähes 16 terawattituntia. Mittava säästö ylittää kaikkien Suomen noin kahden miljoonan kerrostaloasukkaan vuotuisen lämpöenergian kulutuksen.

Järkevä energiankäyttö säästää yritysten ja kuntien energiakuluja jopa 560 miljoonaa euroa vuosittain.

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset kannustavat yrityksiä ja kuntia tehokkaampaan energiankäyttöön. Sopimuskaudella 2008–2016 mukana oli 667 teollisuuden, energia- ja palvelualan sekä kiinteistöalan yritystä sekä 132 kuntaa, jotka toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä. Niillä saavutettiin 15,9 terawattitunnin vuotuinen energiansäästö vuoden 2016 lopussa. Määrä on suuri ja se ylittää kaikkien Suomen asuinkerrostalojen, noin kahden miljoonan asukkaan, vuotuisen lämpöenergian kulutuksen.

Energian tehokas käyttö on taloudellisesti kannattavaa ja yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Yritysten ja kuntien toteuttamat toimet vähensivät sopimuskauden lopussa niiden vuosittaisia energiakustannuksia yhteensä jopa 560 miljoonaa euroa. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä ne vähensivät vastaavasti noin 4,7 miljoonaa tonnia.

Yritykset ja kunnat investoivat energian tehokkaampaan käyttöön kaikkiaan yli 1,3 miljardia euroa vuosien 2008–2016 aikana.

Mainos:

– Energiatehokkuus niin teollisuudessa kuin rakennuksissamme on maailman kärkikastia. Olen tyytyväinen, kun iso joukko toimijoita on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen konkreettisilla toimilla, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Valtio vauhditti säästön syntymistä myöntämällä liittyneiden energiatehokkuusinvestointeihin ja energiakatselmuksiin tukea yhteensä 105 miljoonaa euroa.

Energiatehokkuudella energia- ja ilmastotavoitteisiin

Energiatehokkuussopimuksilla on Suomessa keskeinen rooli kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa sekä EU:n energiatehokkuusvelvoitteiden ja kansainvälisten ilmastositoumusten toimeenpanossa.

– Suomi rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä Pariisin sopimuksen linjausten vauhdittamana. Energiatehokkuutta on parannettava entisestään, sillä mitä vähemmän energiaa tarvitaan, sen suurempaan osuuteen uusiutuvan energian resurssit riittävät, toteaa Tiilikainen.

Suomalainen menestystarina

Tuloksellisen ja kattavan sopimustoiminnan ansiosta Suomessa on voitu välttää lakeihin ja säädöksiin perustuva menettely. Sopimusjärjestelmämme on muovautunut menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta. Sopimustemme vahvuuksia ovat laaja kattavuus, liittyneiden toimijoiden vahva sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin sekä tehtyjen toimien seuranta, joka mahdollistaa energiatehokkuuteen asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seurannan ja osoittamisen EU:n suuntaan.

Mukana eri alat

Sopimusten mukaisiin energiankäytön tehostamistavoitteisiin oli kaudella 2008–2016 sitoutunut useita toimialoja. Mukana olivat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Autoalan keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Muoviteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, RAKLI ry sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry. Valtion puolesta sopimuksista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva Oy ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.

Uusi sopimuskausi jatkaa vastuullista energiankäyttöä

Vuoden 2017 alussa käynnistyi kolmas energiatehokkuussopimusten kausi, joka ulottuu vuoteen 2025 asti. Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt jo 437 yritystä ja 57 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.

Lähde: TEM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Henri
Henri
8 years ago

Pitäisi aloittaa energiansäästö pohjatasolta. Nykyään kaupunkien keskustojen monet liikkeet ilmoittavat liikkeen olevan auki pitämällä ovea auki ulos asti. Saman asian voisi hoitaa kyltillä ovessa. Lisäksi monissa liikkeissä on aivan liian lämmin talvipakkasella. Ei tee mieli ostoksille, kun itsellä on talvivaatteet ja myyjät keikistelevät t-paidoissa.

Linkola
Linkola
8 years ago
Reply to  Henri

Aloita sinä energiansäästö pohjatasolta ja sulje koneesi äläkä suolla älyttömyyksiäsi.

huugo
huugo
8 years ago

Ja energiayhtiöt nostaa energian hintaa sitä mukaan kun kulutuksesta tuleva hyöty vähnee. Ei siitä kuluttajalle hötyä ole, keksitään joku huuhaa maksu.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu 23.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.