Suomalaisyritysten ja kuntien vuosina 2008–2016 toteuttamat energiatehokkuustoimet säästivät sopimuskauden lopussa energiaa vuosittain lähes 16 terawattituntia. Mittava säästö ylittää kaikkien Suomen noin kahden miljoonan kerrostaloasukkaan vuotuisen lämpöenergian kulutuksen.
Järkevä energiankäyttö säästää yritysten ja kuntien energiakuluja jopa 560 miljoonaa euroa vuosittain.
Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset kannustavat yrityksiä ja kuntia tehokkaampaan energiankäyttöön. Sopimuskaudella 2008–2016 mukana oli 667 teollisuuden, energia- ja palvelualan sekä kiinteistöalan yritystä sekä 132 kuntaa, jotka toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä. Niillä saavutettiin 15,9 terawattitunnin vuotuinen energiansäästö vuoden 2016 lopussa. Määrä on suuri ja se ylittää kaikkien Suomen asuinkerrostalojen, noin kahden miljoonan asukkaan, vuotuisen lämpöenergian kulutuksen.
Energian tehokas käyttö on taloudellisesti kannattavaa ja yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Yritysten ja kuntien toteuttamat toimet vähensivät sopimuskauden lopussa niiden vuosittaisia energiakustannuksia yhteensä jopa 560 miljoonaa euroa. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä ne vähensivät vastaavasti noin 4,7 miljoonaa tonnia.
Yritykset ja kunnat investoivat energian tehokkaampaan käyttöön kaikkiaan yli 1,3 miljardia euroa vuosien 2008–2016 aikana.
– Energiatehokkuus niin teollisuudessa kuin rakennuksissamme on maailman kärkikastia. Olen tyytyväinen, kun iso joukko toimijoita on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen konkreettisilla toimilla, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Valtio vauhditti säästön syntymistä myöntämällä liittyneiden energiatehokkuusinvestointeihi
Energiatehokkuudella energia- ja ilmastotavoitteisiin
Energiatehokkuussopimuksilla on Suomessa keskeinen rooli kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa sekä EU:n energiatehokkuusvelvoitteiden ja kansainvälisten ilmastositoumusten toimeenpanossa.
– Suomi rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä Pariisin sopimuksen linjausten vauhdittamana. Energiatehokkuutta on parannettava entisestään, sillä mitä vähemmän energiaa tarvitaan, sen suurempaan osuuteen uusiutuvan energian resurssit riittävät, toteaa Tiilikainen.
Suomalainen menestystarina
Tuloksellisen ja kattavan sopimustoiminnan ansiosta Suomessa on voitu välttää lakeihin ja säädöksiin perustuva menettely. Sopimusjärjestelmämme on muovautunut menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta. Sopimustemme vahvuuksia ovat laaja kattavuus, liittyneiden toimijoiden vahva sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin sekä tehtyjen toimien seuranta, joka mahdollistaa energiatehokkuuteen asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seurannan ja osoittamisen EU:n suuntaan.
Mukana eri alat
Sopimusten mukaisiin energiankäytön tehostamistavoitteisiin oli kaudella 2008–2016 sitoutunut useita toimialoja. Mukana olivat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Autoalan keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Muoviteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, RAKLI ry sekä Öljy- ja biopolttoaineala ry. Valtion puolesta sopimuksista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja Energiavirasto. Sopimusten käytännön toimeenpanoa tukee Motiva Oy ja öljyalan sopimuksen osalta Öljyalan Palvelukeskus Oy ja Lämmitysenergia Yhdistys ry.
Uusi sopimuskausi jatkaa vastuullista energiankäyttöä
Vuoden 2017 alussa käynnistyi kolmas energiatehokkuussopimusten kausi, joka ulottuu vuoteen 2025 asti. Uudelle sopimuskaudelle 2017–2025 on tähän mennessä liittynyt jo 437 yritystä ja 57 kuntaa ja kuntayhtymää. Mukaan sopimuksiin tavoitellaan yli 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä.
Lähde: TEM
