Mainos:

Ei Facebook-aktiviteettia 10 päivään – Missä on Marjaana Toiviainen?

Julkaistu 19.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Julkkispastori Marjaana Toiviainen on tullut tunnetuksi turvapaikanhakijoiden ylimpänä ystävänä ja pakkopalautusten aktiivisena vastustajana. Hän oli keväällä otsikoissa mm. yritettyään estää pakkopalautuksia seisomalla poliisiauton edessä Metsälän vastaanottokeskuksen pihalla. Toiviainen oli tuttu näky myös Rautatientorilla turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirillä.

Jossain vaiheessa kevättä Toiviainen ilmoitti vetäytyvänsä julkisuudesta ja uhosi muuttavansa asumaan Tansaniaan, koska hänen on mahdotonta asua Suomessa. Tämä suunnitelma jäi toteuttamatta.

Kesää kohti kierrokset nousivat, ja Toiviaisen toiminta kävi yhä aktiivisemmaksi. Videopalvelu YouTubessa julkaistiin tallenne, jossa Toiviainen puhuu Suomi Ensin -liikkeen johtohahmolle Marco de Witille tavalla, jota voi pitää kauniisti sanottuna hieman erikoisena. Helluntaina Toiviainen piti heilahuutokauppaa, ja hänen kirjoituksensa Facebookissa kävivät yhä levottomammiksi.

Toiviainen muun muassa kirjoitti 10 käskyä uusiksi ja peräänkuulutti rahakasta henkilöä, jolta saisi 300 000 euroa rahaa hänen ystävälleen opiskelua varten. Joku saattaisi pitää Toiviaisen toimintaa jopa etäisesti pakkomielteenomaisena, mutta kyse lienee kuitenkin silkasta auttavaisuudesta ja hyväntahtoisuudesta, rakkaudesta lähimmäisiä kohtaan.

Mainos:

Heinäkuun alussa Marjaana Toiviaisen uutisoitiin joutuneen putkaan mielenosoituksesta, jossa vastustettiin turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia. Toiviaiselle kirjattiin rikosilmoitus niskoittelusta ja liikenteen häirinnästä. Poliisin huomasta Toiviainen toimitettiin lääkäriin terveydentilan arviointia varten. Poliisin mukaan tällä haluttiin varmistaa, että hänellä on kaikki hyvin.

Toiviainen itse kertoi Facebookissa olleensa "pakkohoidossa", ja päässeensä pois vain kertomalla lääkärille, ettei usko jumalaan. Tämän perään Toiviainen kirjoitti mystisesti "Ja sitten taas seuraava kierros", mitä se ikinä tässä tapauksessa tarkoittaakaan.

Muutama päivä tämän jälkeen Toiviainen katosi sosiaalisesta mediasta. Aiemmin päivittäin aktiivisesti omaa Facebook-sivuaan päivittänyt ja ahkerasti mm. Refugee Hospitality Club -sivuilla kirjoitellut Toiviainen on päivittänyt viimeisen kerran omaa sivuaan 9. heinäkuuta, samana päivänä jolloin hän on kirjoittanut viimeisen kerran myös RHC-sivuille. Tämän jälkeen on ollut hiljaista jo kymmenen päivää. Toiviaisen Twitterkin ammottaa tyhjyyttään.

Toiviaisen viimeisin päivitys omalle Facebook-sivulleen on englannin kielinen ja kuuluu seuraavasti: "I CHOOSE LOVE. Always. No matter how much haters gonna hate. <3 PS. I am not a princess, I am a warrior." Facebookin tarjoaman käännöksen mukaan se on suomeksi: "minä valitsen rakkauden. aina. ei väliä kuinka paljon vihaajat tulee vihaamaan. <3 ps. en ole prinsessa, vaan soturi."

Päivityksen yhteyteen liitetyssä kuvassa Toiviainen vilkuttaa kameralle istuen sängyllä ulkomaalaisilta näyttävien lasten kanssa. Tämän jälkeen hänestä ei ole havaintoa. Kiasman nurkilla olevan turvapaikanhakijoiden uuden mielenosoituspaikan lähistölläkään häntä ei tiettävästi ole nähty. Aiemmin hän on lomalla ollessaankin kirjoitellut usein sosiaaliseen mediaan. Nyt on epäilyttävän hiljaista.

Joten kysymys kuuluu: Mihin katosi Marjaana Toiviainen?

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

13 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jari
Jari
9 years ago

Aivan sama, kunhan pysyy myös poissa.

rauno suckman
rauno suckman
9 years ago

huolestuttavaa marjaana on tosinainen jos joku marjaanan tuttu tietäis?

Krisse
Krisse
9 years ago

Käytöksestä ja kirjoituksista päätellen on ”lepäämässä”.

Sari Haapala
9 years ago
Reply to  Krisse

Lataamossa???

Sari286
Sari286
9 years ago
Reply to  Sari Haapala

Veikkaan samaa

Veikkauksia
Veikkauksia
9 years ago

Ettei vain olisi tullu rmahdus liiasta höyryämisestä. Niin käy toisiaan. Saattaa myös olla että vailinainen bulimia on uusinut.

Timo Turunen
Timo Turunen
9 years ago

Lataamossa.

Leibnitz
Leibnitz
9 years ago

who cares?

Mirette
9 years ago

Jos se on vihdoinkin pistetty sinne minne pitääkin, eli hullujen huoneeseen.

Siellä sen pitäis olla
Siellä sen pitäis olla
9 years ago

Oispa siirtynyt tuonpuoleiseen.

a niemelä
a niemelä
9 years ago

Nykyaikaistenkin lääkkeiden vaikuttaminen vaatii aikansa!

Uusia kujeita
Uusia kujeita
9 years ago

M.T on ollut viimeksi aktiivinen ainakin 11. heinäkuuta, jolloin hän on postannut tuohon kuvaansa kommentin. Siinä hän kertoo, että valokuva on otettu hänen kotoaan. Seinällä muuten roikkuu sama sininen taulu, joka oli mukana siinä surullisenkuuluisassa huutokaupassa.
Auttaakohan M.T muuten suomalaisia kodittomia ja hädänalaisia, mene ja tiedä.

Juhani Saari
Juhani Saari
9 years ago

Näyttää tulleen takaisin, mutta monta astetta viileämpänä eikä vaikuta enää sekoilevan, että olisiko ollut avohoidossa, tai suljetulla muutaman viikon päivät keräämässä energiaa ja lepäämässä raskaista huvituksista.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.