Eduskunnan hallintovaliokunta kuuli Supoa venäläisten maakaupoista ja hybridi-sodan uhasta.

Julkaistu 1.11.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Supon ja 30:n muun tahon esittämät lausunnot ja arviot on kuultu eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka tänään antoi lausunnon Suomeen kohdistuvista hybridi-sodankäynnin yms. uhkista, liittyen  outoihin maakauppoihin puolustuksellisesti tai liikenteellisesti merkittävien kohteiden läheisyydessä.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola, on aiemmin, -mm. Kymen Sanomissa, kiinnittänyt huomiota outoihin maakauppoihin eri puolilla Suomea, joista yleensä löytyy paremmin tai heikommin peitelty Venäjän johtoa lähellä oleva ostaja. Tänään hallintovaliokunta on antanut lausunnon asiasta.

Supo hallintovaliokunnalle:

Toimenpiteitä, joissa saattaa olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen kriisitilanteessa, havaitaan jatkuvasti. Tällaisesta voi olla kyse maakaupoissa, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa. Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.

Juho Eerola tänään:

En lähde kommentoimaan sitä, mitä olen valiokunnassa asiantuntijalta kuullut. Mutta käsitykseni venäläisten maakaupoista ei ole muuttunut mihinkään viimeisten 10 vuoden aikana, Eerola kommentoi Ilta-Sanomille.

Hän kertoo ”heränneensä” asiaan 10 vuotta sitten. – Venäläisten tontti- ja maakaupat olivat eräs vaaliteemani vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Kirjoittelin esimerkiksi Kymen Sanomiin, että siinä on takana jokin suurempi venäläisten kuvio, Eerola sanoi, – Kyseessä on erittäin vakava turvallisuusuhka, hän lisäsi.

Juho Eerola helmikuussa (Yle 15.02.2016):

Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Juho Eerolan mielestä venäläisten tekemiin maakauppoihin Suomessa ei pitkään aikaan osattu suhtautua turvallisuusuhkana. – Kymmenen vuotta sitten aiheesta eivät oikein puhuneet muut kuin perussuomalaiset ja Suna Kymäläinen (sd.), sanoo Juho Eerola.

Nyt valtioneuvostoa avustava Turvallisuuskomitea on listannut venäläisten strategisten kohteiden lähellä tekemät kiinteistökaupat uudeksi hybridisodan ilmiöksi. Strategisilla merkittävillä kohteilla tarkoitetaan esimerkiksi puolustusvoimien harjoitus- ja varuskunta-alueita sekä asevarikoita ja sotilaskenttien lähialueita.

– Nyt olen tyytyväinen siihen, että yritykset tehdä maakauppoja ovat hiljentyneet, sanoo Eerola.

Supo ja eduskunnan hallintovaliokunta ovat siis nyt tulleet samoihin päätelmiin.

Hallintovaliokunnan lausunnossa kierrellään asian suoraa ilmaisua, kertoo Iltasanomat:

Valiokunnan julkisesta lausunnosta ei löydy suoraa mainintaa venäläisten Suomessa tekemistä maakaupoista tai niihin liittyvistä turvallisuusuhista. Sen sijaan lausunnosta löytyy viittauksia, jotka voivat liittyä maakauppoihin tai sitten ei.

– Toimenpiteitä, joissa saattaa olla kysymys valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen mahdollisessa kriisitilanteessa, on havaittu jatkuvasti, valiokunta pyörittelee lausunnossaan.

Hallintovaliokunnassa arvioitiin myös perinteellistä Suomen politiikkaan vaikuttamista itäsuunnalta, ja nyttemmin paljon kohuttua nettitrollaamis-asetta, ja organisoidun rikollisuuden  ulkomaisia ulottuvuuksia.

Yhdessä Kremliin tai jopa Donetskiin sidonnaisten poliitikkojen, rahanpesun linkkimiesten yms. itämafia-riippuvaisten tahojen, ja nettitrollaamisen, kanssa perinteiset vakoilu- ja piilovaikutus-rakenteet saattavatkin olla Suomelle hyvin kiusallisia. Suomen asema idän ja lännen välissä edellyttääkin valppautta näissä bizneksissä. di-gold-1

 

Asiasta kertoivat:

Iltalehti 01.11.2016,

Iltasanomat 01.11.2016,

Supon lausunto hallintovaliokunnalle

 

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/10/25/ahvenmaa-on-demilitarisoitu-mutta-onko-turun-saaristo/

 

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
matti mainio
matti mainio
9

äärivasemmiston tekemisiä vähätellään kyseisessä raportissa…

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001943799.html

Suuri ja mahtava
Suuri ja mahtava
9

Minusta venäläisten, israelilaisten, muslimien ja muidenkin ulkomaalaisten tekemät maakaupat mahdollisti suomalainen ahneus. Eli ne henkilöt jotka myivät maataan ulkomaalaisille. ”Venäläiset maksaa niin hyvin” on yleinen lause.

Jos mietitään että esi-isämme tappelivat tämän maapalan suomalaisille hyväksi asuinpaikaksi, niin nämä henkilöt jotka ovat myyneet maata ulkomaalaisille pitäisi asettaa syytteeseen maanpetoksesta. Hehän ovat myyneet sen maan meiltä pois joka verellä on aikoinaan meille hankittu. Sitä petosta ei millään voi perustella. Varsinkaan kun se perustuu henkilöisen puhtaaseen ahneuteen.

No, se mikä on tehty on tehty. Venäläinen ei ikimaailmassa myy maata. Ja tiedoksi kaikille niille jotka vielä epäilevät: Se maa jonka venäläinen omistaa on pala Venäjää. Eli, jos joku koittaa ahdistella maapalan omistavaa venäläistä, niin saattaa havahtua siihen että Omonin joukot tekevät rynnäkön hänen taloonsa. Nimittäin, Putin on sanonut että Venäjä puolustaa kaikkialla maailmassa venäläisiä. Ja että jokainen maapala joka on ostettu toisesta maasta, Venäjä katsoo sen Venäjän maaperäksi.

Onko suomalaiset vaan niin tyhmiä vai onko meidän pohjavedessä oikeasti jotain mätää?

trackback

[…] Eduskunnan hallintovaliokunta kuuli Supoa venäläisten maakaupoista ja hybridi-sodan uhasta. […]

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.