Mainos:

Eduskunnan hallintovaliokunta kuuli Supoa venäläisten maakaupoista ja hybridi-sodan uhasta.

Julkaistu 1.11.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Supon ja 30:n muun tahon esittämät lausunnot ja arviot on kuultu eduskunnan hallintovaliokunnassa, joka tänään antoi lausunnon Suomeen kohdistuvista hybridi-sodankäynnin yms. uhkista, liittyen  outoihin maakauppoihin puolustuksellisesti tai liikenteellisesti merkittävien kohteiden läheisyydessä.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Juho Eerola, on aiemmin, -mm. Kymen Sanomissa, kiinnittänyt huomiota outoihin maakauppoihin eri puolilla Suomea, joista yleensä löytyy paremmin tai heikommin peitelty Venäjän johtoa lähellä oleva ostaja. Tänään hallintovaliokunta on antanut lausunnon asiasta.

Supo hallintovaliokunnalle:

Toimenpiteitä, joissa saattaa olla kyse valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen kriisitilanteessa, havaitaan jatkuvasti. Tällaisesta voi olla kyse maakaupoissa, joissa ei näyttäisi olevan liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa. Vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi kuitenkin rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.

Juho Eerola tänään:

Mainos:

En lähde kommentoimaan sitä, mitä olen valiokunnassa asiantuntijalta kuullut. Mutta käsitykseni venäläisten maakaupoista ei ole muuttunut mihinkään viimeisten 10 vuoden aikana, Eerola kommentoi Ilta-Sanomille.

Hän kertoo ”heränneensä” asiaan 10 vuotta sitten. – Venäläisten tontti- ja maakaupat olivat eräs vaaliteemani vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Kirjoittelin esimerkiksi Kymen Sanomiin, että siinä on takana jokin suurempi venäläisten kuvio, Eerola sanoi, – Kyseessä on erittäin vakava turvallisuusuhka, hän lisäsi.

Juho Eerola helmikuussa (Yle 15.02.2016):

Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Juho Eerolan mielestä venäläisten tekemiin maakauppoihin Suomessa ei pitkään aikaan osattu suhtautua turvallisuusuhkana. – Kymmenen vuotta sitten aiheesta eivät oikein puhuneet muut kuin perussuomalaiset ja Suna Kymäläinen (sd.), sanoo Juho Eerola.

Nyt valtioneuvostoa avustava Turvallisuuskomitea on listannut venäläisten strategisten kohteiden lähellä tekemät kiinteistökaupat uudeksi hybridisodan ilmiöksi. Strategisilla merkittävillä kohteilla tarkoitetaan esimerkiksi puolustusvoimien harjoitus- ja varuskunta-alueita sekä asevarikoita ja sotilaskenttien lähialueita.

– Nyt olen tyytyväinen siihen, että yritykset tehdä maakauppoja ovat hiljentyneet, sanoo Eerola.

Supo ja eduskunnan hallintovaliokunta ovat siis nyt tulleet samoihin päätelmiin.

Hallintovaliokunnan lausunnossa kierrellään asian suoraa ilmaisua, kertoo Iltasanomat:

Valiokunnan julkisesta lausunnosta ei löydy suoraa mainintaa venäläisten Suomessa tekemistä maakaupoista tai niihin liittyvistä turvallisuusuhista. Sen sijaan lausunnosta löytyy viittauksia, jotka voivat liittyä maakauppoihin tai sitten ei.

– Toimenpiteitä, joissa saattaa olla kysymys valmistautumisesta tulevaan vaikuttamiseen mahdollisessa kriisitilanteessa, on havaittu jatkuvasti, valiokunta pyörittelee lausunnossaan.

Hallintovaliokunnassa arvioitiin myös perinteellistä Suomen politiikkaan vaikuttamista itäsuunnalta, ja nyttemmin paljon kohuttua nettitrollaamis-asetta, ja organisoidun rikollisuuden  ulkomaisia ulottuvuuksia.

Yhdessä Kremliin tai jopa Donetskiin sidonnaisten poliitikkojen, rahanpesun linkkimiesten yms. itämafia-riippuvaisten tahojen, ja nettitrollaamisen, kanssa perinteiset vakoilu- ja piilovaikutus-rakenteet saattavatkin olla Suomelle hyvin kiusallisia. Suomen asema idän ja lännen välissä edellyttääkin valppautta näissä bizneksissä. di-gold-1

 

Asiasta kertoivat:

Iltalehti 01.11.2016,

Iltasanomat 01.11.2016,

Supon lausunto hallintovaliokunnalle

 

http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/10/25/ahvenmaa-on-demilitarisoitu-mutta-onko-turun-saaristo/

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
matti mainio
matti mainio
9

äärivasemmiston tekemisiä vähätellään kyseisessä raportissa…

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001943799.html

Suuri ja mahtava
Suuri ja mahtava
9

Minusta venäläisten, israelilaisten, muslimien ja muidenkin ulkomaalaisten tekemät maakaupat mahdollisti suomalainen ahneus. Eli ne henkilöt jotka myivät maataan ulkomaalaisille. ”Venäläiset maksaa niin hyvin” on yleinen lause.

Jos mietitään että esi-isämme tappelivat tämän maapalan suomalaisille hyväksi asuinpaikaksi, niin nämä henkilöt jotka ovat myyneet maata ulkomaalaisille pitäisi asettaa syytteeseen maanpetoksesta. Hehän ovat myyneet sen maan meiltä pois joka verellä on aikoinaan meille hankittu. Sitä petosta ei millään voi perustella. Varsinkaan kun se perustuu henkilöisen puhtaaseen ahneuteen.

No, se mikä on tehty on tehty. Venäläinen ei ikimaailmassa myy maata. Ja tiedoksi kaikille niille jotka vielä epäilevät: Se maa jonka venäläinen omistaa on pala Venäjää. Eli, jos joku koittaa ahdistella maapalan omistavaa venäläistä, niin saattaa havahtua siihen että Omonin joukot tekevät rynnäkön hänen taloonsa. Nimittäin, Putin on sanonut että Venäjä puolustaa kaikkialla maailmassa venäläisiä. Ja että jokainen maapala joka on ostettu toisesta maasta, Venäjä katsoo sen Venäjän maaperäksi.

Onko suomalaiset vaan niin tyhmiä vai onko meidän pohjavedessä oikeasti jotain mätää?

trackback

[…] Eduskunnan hallintovaliokunta kuuli Supoa venäläisten maakaupoista ja hybridi-sodan uhasta. […]

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.