Mainos:

Berner kertoo rahan puutteen olevan syynä vartioimattomiin tasoristeyksiin

Päivitetty 27.10.2017, Julkaistu 27.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Eilisaamuinen tasoristeysturma, jossa puolustusvoimien miehsitönkuljetusajoneuvo joutu törmäyskurssille junan kanssa, on jälleen kirvoittanut keskustelun vartioimattomista tasoristeyksistä. Onnettomuudessa kuoli neljä ja loukkaantui neljä. Vartioimattomat tasoristeykset eivät Liikenneministeri Anne Bernerin mukaan ole lainkaan tavattomia.

-"Vartioimattomia tasoristeyksiä on Suomessa vielä huomattava määrä. Haaste näiden risteyksien äärellä on se, että niitä on systemaattisesti pyritty poistamaan, mutta ei vielä tarpeeksi."

Suomen 3200 tasoristeyksestä vartioimattomia on 2500. Itse ministerikin on sitä mieltä, että tasoristeyksien valvonta esimerkiksi puomein, on tehokkain tapa vähentää onnettomuuksia mutta kuten Berner sanoo, "Raha on ollut rajallista...".

-"Raha on ollut rajallista. En osaa sanoa vielä, tuleeko tasoristeyksille lisärahaa seuraavien vuosien budjeteissa. Mutta parhaillaan käynnissä oleva liikenneviraston toimenpidesuunnitelma rytmittää tätä asiaa, ja jatkuvasti seuraamme ja tarkennamme sitä, tarvitaanko jatkossa enemmän rahaa."

Mainos:

Liikennevirastossa käytetään vuosittain 7-14 miljoonaa euroa tasoristeysten poistamiseen ja toimenpideohjelma on olemassa vuoteen 2030 asti.

Lähde: SK

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

16 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Asmo
Asmo
8 years ago

Nii nii… matuihin kyllä on rahaa

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
8 years ago
Reply to  Asmo

Valehtelee. Jos Rahaa on jakaa mm. laittomille maassa olijoille, niin miksi ei tasoristeyksiin. Muitakin esimerkkejä holtittomasta levittämisesti on kymmenittäin pitkin maailman turuja ja toreja!

Kyllä rahaa on
Kyllä rahaa on
8 years ago

Jaa, eikös ne puomirahat voisi ottaa ihan lipputuloista? Liputhan maksavat paljon enemmän kuin linja-autoliput. Sillä erotuksella luulisi saavan puomit tasoristeyksiin tai rakennettua eritasoliittymät. Junat kun eivät maksa kiskojaan itse mutta linja-autoliikenne maksaa tiestönsä itse. Niin että kun mitataan voittojen määrää niin VR on ihan omassa luokassaan.

Seant
Seant
8 years ago

Kyllä yksi suuri syy on junan väritys valko-vihreä. Aikoinaan lähijunien keulaosa oli kirkaan oranssin värinen. Miksei ole enää onko taas turvallisuus jäännyt toiseksi, jonkin junan värisuunnittelijan mielihalujen suhteen.

Peelo
Peelo
8 years ago

Onhan MEILLÄ 50 000 matua — kyllä niistä pitäisi piisata vartija 3-vuoroon joka vartioimattomalle ylikäytävälle !

Peelo
Peelo
8 years ago

Yksi keino on mutta saattaa traumatisoida eliniäksi tasoristeystä lähestyvän … junan keulaan keulan kokoinen ministerin naamakuva ?

Äly hoi älä jätä
Äly hoi älä jätä
8 years ago
Reply to  Peelo

Tuo on hyvä ehdotus. Varmasti loppuu tasoristeysonnettomuudet ja siinä sivussa myös hirvionnettomuudet. Tulisikohan hirvet sitten maanteille kun junat kauhistuttaisivat ne? Voi olla.

Peelo
Peelo
8 years ago

Vaan eipä Suomen rajojenkaan valvonta taida onnistua … kuulemma 50 000 luvatonta ängennyt elätiksi !

Ollie
Ollie
8 years ago

Perseestä tämän maan johtajat!
Matuille tosuaan riittää fyrkkaa….

huugo
huugo
8 years ago

Matuinvaasioon laitettu raha jo NYT olisi korjannut monta tasoristeystä. Täällä päin oli aikoinaan vaarallinen tienpätkä jossa sattui pahoja onnettomuuksia ja sitä lähetettiin joku tielaitoksen pamppu katsomaan. Kuinka ollakkaan, pampun auto meinasi joutua onnettomuuteen, olisko ollut jonkun turverekan kanssa siinä pahassa paikassa. Rahaa löytyi heti seuraavan vuonna tien oikaisemiseen ja asfaltointiin siihen tien alkupäähän, joka oli pahin kohta sillä osuudella.

Peelo
Peelo
8 years ago

Aikoinaan oli osittain silloin jo luovutetun Etelä-Karjalan alueella kämppäämässä muijansa kanssa ku minister Urpo Leppänen , näillä oli kesämökki jossain tuskien taipaleen mutkassa , annas olla , ei kerennyt juusto vanheta kun oli leveän sileä asffalttitie viimmosen päälle mökkipahaselle !
Toinen tapaus oli evuskunnan puheliain ”mies” , Uosukaiska . Jokaiselle tyyppi tuottaa kai vieläkin tuskaisia painajaisia . Sille tehdätettiin 4-kaistainen moottoritien tynkä melkein kotiovelle !

Rallatilaa
Rallatilaa
8 years ago

Vaikkapa Berneröintien sijaan. Avian Guggenheim-rahat ja Bernerin Lastensairaalarahat tasoristeyksiinvain

timo
timo
8 years ago

Laittomasti maasaolijoiden kustannuksilla olisi helppoa poistaa vartioimattomat tasoristeykset. Niin ei vaan t

Kaitsu
Kaitsu
8 years ago

Vähän kun veroparatiiseista palautettais suomalaisten veronmaksajien rahoja. Postillakin ”hukattuja” miljoonia, joista koskaan mitään selvitystä saatu, minne olivat hävinneet. Taisivat olla niitä samankaltaisia ”mittatappioita”, joilla henkilökunta humaltuu.

Tehdä edes jotakin
Tehdä edes jotakin
8 years ago

Pakollinen pysähtymismerkki ei paljo maksa. Edes se.

Erkki Pietilä
Erkki Pietilä
8 years ago

Rahat tasoristeysten korjaukseen saadaan , kun B. junailee pääteille 200 metrin välein käkikopit nopeuksia valvomaan ja sakotusraja asetetaan o km ylityksiin. Tieliiikeneturvallisuus paranee samalla toivottavasti ehkä!

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.