Hallitus vastasi 3. lokakuuta opposition välikysymykseen raideliikenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Hallituksen vastauksen välikysymykseen antoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on uudistamalla turvata joukkoliikenteen palvelut koko Suomessa, mahdollistaa uudenlaisten palvelujen syntyminen eri toimialoilla ja lisätä ihmisten mahdollisuuksia valita eri vaihtoehdoista itselleen sopivin. Liikennesektorilla henkilöjunaliikenteen kilpailun avaamisella on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kilpailu on päätetty avata, koska sen on arvioitu tuovan paremmat palvelut junamatkustajille ja hyödyttävän koko yhteiskuntaa. Myös julkisissa hankinnoissa voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.
Rautatieliikenne on keskeinen osa suomalaisten arkea ja Suomen kilpailukykyä. Sen kehittäminen on välttämätöntä myös kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitus hakee ratkaisuja, joilla raideliikennettä saadaan lisättyä ja tehtyä siitä aito vaihtoehto yhä useammalle suomalaiselle.
Rautateiden henkilöliikenteen uudistuksella pyritään siihen, että rautatieliikennepalvelujen tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu. Kilpailun avaamisen tavoitteena on, että palvelut tuotettaisiin nykyistä tehokkaammin ja että ne vastaisivat nykyistä paremmin eri asiakasryhmien tarpeisiin. Liikenteen palvelutarjonnan kasvu ja kilpailu tarjoajien ja liikennemuotojen välillä hyödyttävät matkustajia.
Kansainvälisten kokemusten mukaan rautatiekilpailun avaamisesta hyötyvät nimenomaan matkustajat. Maissa, joissa henkilöjunaliikenne on avattu kilpailulle, liikenteen kysyntä ja tarjonta ovat kasvaneet merkittävästi.
Kilpailu kannustaa palvelujen kehittämiseen
Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen tarkoittaa sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkolla luovutaan ja rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita.
Välikysymyksessä todetaan, että nykyiset raideliikennepalvelut eivät ole olleet riittävän kustannustehokkaita eivätkä kaikilta osin vastanneet ihmisten tarpeisiin. Tämän takia rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle. Kilpailu luo yrityksille kannustimen toiminnan kehittämiseen. Kun yritykset kilpailevat matkustajista, asiakkaalle syntyy mahdollisuus valita erilaisten vaihtoehtojen väliltä.
Hallitus on päättänyt, että rautateiden henkilöliikenteen kilpailu avataan alueisiin ja palvelukokonaisuuksiin perustuvien käyttöoikeussopimusten pohjalta. Tällä mallilla varmistetaan, että junaoperaattoreiden välille syntyy kilpailua. Sopimuksissa määritellään tarkemmin vaadittava palvelutaso ja kannustimet toiminnan kehittämiseen. Käyttöoikeussopimukset eivät takaa operaattoreille yksinoikeutta kilpailutetuille alueille. Samalla rataosalla voi toimia useita yrityksiä.
Jatkossakin huolehditaan siitä, että junaliikennepalveluja on saatavilla koko Suomessa ja kaikille matkustajaryhmille. Valitussa kilpailutusmallissa voidaan nykyistä paremmin varmistaa, että operaattorit huolehtivat myös kaupallisesti vähemmän kiinnostavista palveluista.
Suomen rataverkon kapasiteettia voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Liikennettä voitaisiin lisätä merkittävästi lähes koko rataverkolla. Myös alueellisella liikenteellä on suuri potentiaali. Tulevaisuudessa myös maakunnat ja suuret kaupungit voisivat kehittää alueellista liikennettä omista lähtökohdistaan.
VR-Yhtymän rooli ja henkilöstön asema turvataan
Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen edellyttää tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomista rautatiemarkkinoille siten, että kaikki junaliikennöintiin liittyvät palvelut ovat toimijoiden käytettävissä tasapuolisin ehdoin.
Markkinoillepääsyn varmistamiseksi VR-Yhtymä Oy:stä eriytetään kolme erillistä valtionyhtiötä: kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö sekä kiinteistöyhtiö. Kaikki kolme perustettavaa yhtiötä ovat valtion sataprosenttisesti omistamia erityistehtäväyhtiöitä. Kalustoyhtiöön siirrettävä kalusto vuokrataan tasapuolisin ja yhtäläisin ehdoin potentiaalisille operaattoreille.
VR-Yhtymä Oy:n rooli ja kilpailukyky valtio-omisteisena junaliikennöintiyhtiönä turvataan kilpailun avautuessa. Yhtiö osallistuu tuleviin kilpailutuksiin samalta viivalta muiden potentiaalisten operaattoreiden kanssa.
Työntekijät siirtyvät VR:stä perustettaviin yhtiöihin vanhoina työntekijöinä. VR:n henkilöstön asiantuntemusta tarvitaan jatkossakin Suomen rautateillä. Henkilöstöjärjestöt ovatkin tiiviisti mukana uudistuksen valmistelussa.
Lähde: LVM
Nyt olis aika yleislakolle ja vaatimuksena uudet vaalit. Muuten paha perii.
” Kalustoyhtiöön siirrettävä kalusto vuokrataan tasapuolisin ja yhtäläisin ehdoin potentiaalisille operaattoreille.” Hoh!?
Eiko potentiaaliset operaattorit saavu omalla kalustolla ja omissa väreissä, silloin potentiaalinen käyttäja voisi oikkeasti valita mitä operaattoria haluaa käyttää?
Anne Bernernerin lähdöstä hyötyvät kansalaiset ja koko yhteiskunta!
Ei mulla muuta.
Berner voisi työntää itseensä vaikka ratapölkyn, se naurattaisi koko kansaa.
Eikun pitäisi olla, Rautatieliikenteen uudistuksesta hyötyvät eniten minun liikemies ja nais kaverit ja muu pasaka jää veronmaksajille. Katsoin tuon eukon nyökyttelyä kokoomus edustajan puheenvuoron välikysymyskeskustelun aikana ja luulin välillä että niskat menee sijoiltaan.Oli se niin pontevaa nyökyttelyä että moista ei ole nähty. Välillä ilme oli niin hullun oloinen että tuli mieleen että mitähän vitamiinia on ottanut.
Näitä raideliikenteitä on yksityistetty monessakin maassa. Missähän maassa edes palvelu on parantunut? Missähän maassa muutoksen jälkeen ihmiset ovat tyytyväisempiä? Ja missähän maassa valtion kassaan on tullut aikaisempaa enemmän rahaa?
No, ehkä Suomessa onnistutaan siinä missä muuta ovat epäonnistunet.
Muuten, tuli mieleeni että miksi aina näiden raideliikenteiden yksityistämisessä puhutaan junista ja niiden liikennöinninmyymisestä? Miksi kuitenkin puhutaan ”raideliikenteen yskityistämisestä” ja jätetään raiteet keskustelun ulkopuolelle. Nehän ne ovat jotka kustannuksia luovat: raiteet. Miksei yksityistetä raiteita niin saattaa olla että saataisiin raideliikenne sinne missä raiteita ei nyt ole. Silloin ehkä minäkin pääsisin osaksi sitä suurta joukkoa joka tulevaisudessa löytää raideliikenteen liikkumismuodokseen.
Mutta jos totta puhutaan, niin minä ja moni muu haja-asutuslainen ei koskaan tule käyttämään raideliikennettä eikä julkisia. Jos bussit kulkevat 2 kertaa päivässä toiseen suuntaan ja 2 kertaa toiseen, nekin koululaisten aikataluluilla, niin niillä ei koskaan ehdi töihin. Ja kun lähin rautatieasema on 34km päässä, niin siitä saa Berner vetää omat johtopäätökset. Meidänkin kylien alueella elää sentää 16 000 ihmistä. Jotka maksavat veroa valtiolle ajoneuvoissa ja polttoainessa sekä autojen varaosissa (jotka nykyisin suurimaksi osaksi tulevat euroopasta halvemman hinnan vuoksi).
Niin että mistä Annen ja muiden idioottien mielestä tulee se aivopieru ”kansa löytää raideliikenteen ja alkaa käyttää sitä”? En tiedä toista liikennemuotoa jossa 20min myöhästyminen katsotaan ”ajallaan saapuneeksi”.