Amfetamiinin lisääntynyt käyttö näkyy myös poliisin työssä

Päivitetty 24.4.2018, Julkaistu 24.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Viime kesänä EU:n huumeraportti kertoi karua kieltä suomalaisten laittomien päihteiden käytöstä. Sen mukaan jopa 2,5% 25-34 vuotiaista suomalaisista kertoo käyttäneensä amfetamiinia viimeisen vuoden aikana. Tämä näkyy luonnollisesti myöskin poliisin työssä.

Viime vuonna tulli takavarikoi maastokätköistä yli 18 kiloa amfetamiinia. Sen lisäksi amfetamiinin syntetisoitu sukulainen metamfetamiini tekee alati enemmän tuhoa suomalaisten keskuudessa. Aineet vaikuttavat melkeinpä samalla tavalla: vilkkautta, tiheää sykettä, harkintakyvyn puutetta, motoristen kykyjen heikkenemistä, unettomuutta ja niin edelleen... Ruokahalu katoaa ja kuten kovissa huumeissa lähes aina, lopulta riippuvuus vie voiton kaikesta muusta. Vuonna 2015 Suomessa huumeisiin kuoli hieman yli 150 ihmistä. Tutkimusten mukaan jopa prosentti suomalaisista 15-16 vuotiaista kertoo joskus käyttäneensä amfetamiinia.

Jätevedet paljastavat: Ongelma ei ole vain pääkaupunkiseudulla

Perinteisesti ajatellaan, että huumausaineisiin liittyvät ongelmat keskittyisivät pääkaupunkiseudulle. Jätevesitutkimuksien mukaan asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen. Trendi on nouseva myöskin maakunnissa ja esimerkiksi Tampereella tehdyt tutkimukset paljastivat amfetamiinin käytön lisääntyneen jopa viisinkertaiseksi vuosien 2012 ja 2016 välillä.

Pääkaupunkiseudun lisäksi jätevesitutkimusten jäljiltä esiin pomppaavat myöskin Jyväskylä, Savonlinna, Kuopio ja Turku. Vaikka Savonlinna, pieni maalaiskaupunki, ei yleisesti ottaen ole erityisen rikollisen kaupungin maineessa, siellä mitatut pitoisuudet ovat viikon jokaisena päivänä moninkertaisia verrattuna esimerkiksi Tampereeseen.

Poliisin tilastojen mukaan törkeät huumausainerikokset lisääntyivät vuosien 2016 ja 2017 välillä 9,49%. Kokonaisuutena huumausainerikoksissa oli kasvua hieman yli kahdeksan prosenttiyksikköä. Helsingistä useasta eri maastokätköistä löytyneet 18 kiloa amfetamiinia kuulostaa melkoiselta määrältä, mutta kun sen rinnastaa esimerkiksi valkeakoskelaisen mieskaksikon autotallista löytyneeseen 9,5 kilon metamfetamiinikasaan, näyttää mittasuhde kummalliselta. Valkeakoski kun on melkoisesti Helsinkiä pienempi paikka. Noin 21 000 asukkaan kaupungissa jokainen kaupunkilainen olisi saanut 10-13 käyttöannosta takavarikoidusta määrästä.Metamfetamiini on huomattavasti tavallista amfetamiinia tehokkaampaa.

Yksin viime yö antaa osviittaa aineen käytön laajuudesta

Viime yönä hämeen alueella poliisin haaviin jäi pelkästään liikenteessä useita amfetamiinipäissään ajelleita.

"Maanantaina aamupäivällä kello 11.00 aikaan liikennevalvontaa suorittanut poliisipartio pysäytti Kappalaisentiellä henkilöauton tarkistusta varten. Autoa kuljettanut vuonna 1984 syntynyt mies puhalsi alkometriin nolla tuloksen, mutta huumausaineen pikatesteri antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille..."

"Maanantai-iltana kello 18.40 aikaan liikennevalvontaa kantatie 54:llä suorittanut poliisipartio pysäytti henkilöauton tarkistusta varten. Autoa kuljettanut vuonna 1988 syntynyt mies puhalsi alkometriin nolla tuloksen, mutta huumausaineen pikatesteri antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille."

"Maanantai-iltana kello 23.35 aikaan poliisipartio pysäytti Matkailijankadulla henkilöauton tarkistusta varten. Autoa kuljettanut vuonna 1981 syntynyt nainen puhalsi nolla tuloksen alkometriin, mutta huumausaineen pikatesteri antoi positiivisen tuloksen amfetamiinille."

Yhdessäkään tapauksessa amfetamiinin vaikutuksen alaisena ajelleella ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta ja esimerkiksi Hausjärvellä sattuneessa tapauksessa kuski oli jäänyt kortitta ajosta kiinni jo 12 kertaa viimeisen vuoden aikana.

Hämeen poliisin mukaan ennustettavissa on huumausaineiden käytön ja siihen liittyvän rikollisuuden huomattava lisääntyminen. Kasvua edelliseen vuoteen saatetaan nähdä jopa 20%. Yksin vuonna 2015 Suomen poliisi takavarikoi 300 kiloa amfetamiinia. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että käyttäjille päätyvä määrä on noin 5-10 kertainen takavarikoituun verrattuna.

Lähteet: Poliisi, Poliisi2, Euroopan huumeraportti, YleAL, AL2

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.