Alkoholin verkkokauppa junaillaan salassa valtion monopoliyhtiö Alkon hoitoon

Julkaistu 4.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Viranomaisten vastustama alkoholin verkkokauppa toisista jäsenvaltioista Suomeen aiotaan antaa valtion monopoliyhtiön hoitoon, uutisoi Verkkouutiset.

Artikkelin mukaan Suomen viranomaiset alkavat valmistella viimeistään ensi vuoden alusta alkoholin rajat ylittävään etäkauppaan järjestelmää, jossa ulkomailla toimivat alkoholin myyjät voisivat listata tuotteensa Alkon verkkokauppaan. Ostajat voisivat sitten tilata tuotteita Suomeen Alkon kautta ja monopoliyhtiö toimittaisi ne asiakkaille joko Alkon myymälään tai sen luovutuspaikkaan.

Nämä seikat tulevat ilmi Verkkouutisten näkemästä Suomen viranomaisten ja Euroopan komission välisestä kirjelmöinnistä, joka liittyy komission alkoholilain uudistuksesta antamaan yksityiskohtaiseen lausuntoon. Sekä lausunto että Suomen siihen antama vastaus on salattu, eikä niitä luovuteta julkisuuteen.

Euroopan komissio katsoo lausunnossaan, ettei suunniteltu alkoholin etämyyntikielto ole yhteensopiva EU-oikeuden kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön komissiolle antamassa vastauksessa todetaan, että se on neuvotellut Alkon kanssa ja voi ”vahvistaa, että alkoholijuomien rajat ylittävää kauppaa kehitetään tässä suhteessa entisestään viimeistään vuoden 2018 alusta lukien”.

”Tavoitteena on, että jokainen alkoholijuomien tuottaja tai myyjä kansallisuudesta riippumatta saisi listata omat tuotteensa Alkon verkkokaupan valikoimiin oman ilmoituksensa perusteella. Tämä merkitsisi esimerkiksi sitä, että jokainen tuottaja voisi markkinoida kyseisiä tuotteitaan Suomessa, suomalaiset kuluttajat voisivat tilata niitä suoraan Alkon verkkokaupasta ja Alko toteuttaisi tuotteiden maahantuonnin ja toimittamisen kyseisille yksityishenkilöille joko Alkon myymälään tai luovutuspaikkaan”, asiakirjassa sanotaan.

Alkoholin rajat ylittävä etämyynti oli alun perin määrä kieltää alkoholilain uudistuksessa, mutta kielto jätettiin kuitenkin lopulta tekemättä.

Tällä hetkellä on tilanne, jossa etämyynti on kielletty mutta etäosto sitä vastoin ei. Etämyyntiä on se, kun myyjä järjestää esimerkiksi verkkokaupasta ostettujen toisesta jäsenvaltiosta tuotavien alkoholijuomien kuljetuksen, kun taas etäostossa ostaja tai joku ostajan valtuuttama taho vastaa kuljetuksen järjestämisestä. Etämyynnissä verovastuu on myyjällä, etäostossa ostajalla.

Verkkouutisten hankkimien asiakirjojen perusteella syy etämyyntikiellon poistamiseen uudesta laista on Euroopan komission kiellolle antama tyrmäys.

Komission mukaan alkoholilakiluonnokseen kirjattu etämyyntikielto aiheuttaisi määrällisen rajoituksen tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle ja on siten ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. Suomea varoitetaan EU-jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta menettelystä, mikäli luonnoksen teksti hyväksytään ilman komission esittämien asioiden ottamista huomioon.

Eduskunnalle annettuun versioon uudesta laista ei täten sisälly etämyyntikieltoa. Sen perusteluissa kuitenkin todetaan, että viranomainen tulkitsee lakia siten, että etämyynti ei ole Suomessa sallittua. Nämä kirjaukset ovat sikäli ristiriitaisia, kun asiakirjat toisaalta paljastavat viranomaisten suunnittelevan Alkon pyörittämää etämyyntijärjestelyä.

Etämyyntiä kuvataan alkoholin ”rinnakkaiseksi markkinapaikaksi” ja sen kerrotaan ”johtavan ongelmiin” tulevaisuudessa verkkoukaupan lisääntyessä.

Lähde: Verkkouutiset

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.