Älä anna Sam Altmanin tunkeutua perhe-elämääsi

Julkaistu tänään 20:43 – Kirjoittaja Toimitus

Sam Altman ei halua ChatGPT:n vain auttavan meitä kirjoittamisessa, tiedonhaussa ja suunnittelussa. OpenAIn johtaja haluaa nyt teknologian ottavan paikan keskellä perhe-elämää – vanhempien ja lasten välissä.

Perjantaina Altman ehdotti, että vanhemmat yhdistäisivät perhekalenterinsa ChatGPT Workiin, kuvailisivat lastensa kiinnostuksen kohteita ja antaisivat järjestelmän luoda personoidun podcastin koulumatkaa varten. Tekoälyääni voisi kertoa yhdelle lapselle jalkapallo-ottelusta, toiselle syntymäpäivistä ja molemmille päivän uutisista.

Aluksi se kuulostaa harmittomalta mukavuudelta. Mutta houkuttelevan pinnan alla on meneillään kolme merkittävää muutosta: perheen yksityisestä tiedosta tulee koneellisesti luettavaa informaatiota, mahdollisuus keskusteluun korvataan synteettisellä sisällöllä, ja vanhemman rooli jaetaan kaupallisen järjestelmän kanssa, jonka ensisijainen suhde on sen taustalla olevaan yritykseen.

Perhekalenteri ei ole neutraalia dataa

Perhekalenteri on muutakin kuin aikoja ja päivämääriä. Se voi paljastaa lasten nimet, iät, syntymäpäivät, vapaa-ajan harrastukset, koulurutiinit, harjoituspaikat, sosiaaliset suhteet ja toistuvat liikkumismallit. Yhdessä nämä yksityiskohdat muodostavat yksityiskohtaisen kartan lapsen elämästä – usein ilman, että lapsella on ollut mitään mielekästä mahdollisuutta antaa suostumustaan.

OpenAIn omat ehdot tekevät varovaisuudesta perusteltua. Kuluttajapalveluissa lähetettyä sisältöä voidaan käyttää mallien parantamiseen käyttäjän asetuksista riippuen. Rajoitettu määrä työntekijöitä ja luotettuja palveluntarjoajia voi myös päästä käsiksi käyttäjän sisältöön muun muassa tietoturvan, tuen, oikeudellisten asioiden ja mallien kehittämisen vuoksi. Yhtiö neuvoo nimenomaan käyttäjiä olemaan syöttämättä arkaluonteisia tietoja, joita he eivät haluaisi tarkistettavan tai käytettävän.

OpenAIn yritystuotteiden sisältöä ei oletusarvoisesti käytetä mallien kouluttamiseen. Ero on merkittävä, mutta se ei ole syy pitää lasten päivittäistä dataa vaarattomana. Tiedot on silti kerättävä ja käsiteltävä, jotta palvelu voi tarjota Altmanin markkinoiman hyper-personoidun kokemuksen. Mitä hyödyllisemmäksi perheavustajan on tarkoitus tulla, sitä enemmän sen on tiedettävä.

Perhe-elämän yksityisimmät osat uhkaavat tulla hinnaksi mukavuudesta, jota markkinoidaan vapaa-aikana ja parempina keskusteluina.

Kun keskustelu korvataan tuotteella

Terävin vastalause tuli Alex Hirschiltä, Gravity Falls -animaatiosarjan luojalta: "Mitä jos vain puhuisitte lapsillenne?"

Pointti on suurempi kuin pelkkä naseva vastaus. Koulumatka on juuri yksi niistä hetkistä, jolloin lapset saattavat sanoa jotain odottamatonta, vaieta, kysyä epämiellyttävän kysymyksen tai osoittaa äänensävyllään ja kehonkielellään, että jokin on vialla. Tekoälypodcast voi mainita jalkapallo-ottelun, mutta se ei voi nähdä siihen liittyvää ahdistusta. Se voi tarjota syntymäpäiväonnitteluja, mutta se ei voi huomata, jos lapsi tuntee itsensä ulkopuoliseksi.

Kun teknologia täyttää jokaisen raon esituotetulla sisällöllä, se kitka, josta inhimillinen läheisyys syntyy, katoaa. Perhe-elämä ei ole syöte, jota pitää optimoida. Vanhemmuus on suurelta osin huomiota, harkintaa ja läsnäoloa – asioita, joita ei voida automatisoida menettämättä jotain olennaista.

Työkalusta auktoriteetiksi

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Altman esittää ChatGPT:n osana vanhemmuutta. Televisiohaastattelussa hän sanoi, ettei voisi kuvitella, miten olisi selvinnyt vastasyntyneen hoidon opettelusta ilman ChatGPT:tä. Kielimalli voi tietysti olla hyödyllinen kysymysten kokoamisessa, muistilistojen tekemisessä tai auttamassa stressaantunutta vanhempaa löytämään luotettavan lähteen. Ongelma alkaa silloin, kun sen vastaus kantaa samaa painoarvoa kuin lääkärin, kokeneen sukulaisen tai vanhemman oman lapsen tuntemuksen tarjoama tieto.

Yhdysvaltalaisessa 1 004 vanhemmalle tehdyssä kyselyssä 31 prosenttia sanoi jossain vaiheessa noudattaneensa tekoälyn neuvoja omien vanhempien vaistojensa sijaan. Näistä 30 prosenttia koski terveysneuvoja ja 26 prosenttia emotionaalista ohjausta. Kysely ei todista, että neuvot olisivat aiheuttaneet vahinkoa, mutta se osoittaa, kuinka nopeasti työkalusta voi tulla auktoriteetti.

Yhdysvaltain psykologiyhdistys (APA) varoittaa, että nuorten voi olla aikuisiakin vaikeampaa erottaa simuloitu empatia aidosta ymmärryksestä ja että suhteet tekoälyyn voivat syrjäyttää inhimillisten suhteiden kehittymisen. UNICEF on vastaavasti korostanut sekä lasten oikeutta yksityisyyteen että sitä, kuinka paljon tekoälyjärjestelmien pitkäaikaisvaikutuksista lapsen kehitykseen on vielä tuntematonta.

OpenAI on esitellyt vanhempien valvontatyökaluja ja vahvempia suojauksia teini-ikäisille. Se on syytä huomioida. Mutta yhtiön oma esitys näistä suojatoimista myöntää myös, että ne toimivat parhaiten jatkuvan keskustelun, selkeiden perhesääntöjen ja aktiivisen vanhempien osallistumisen rinnalla. Toisin sanoen OpenAI itse tarjoaa selkeän argumentin sille, ettei keskustelua pidä luovuttaa koneelle.

Tekoälyn tulisi olla työkalu, ei perheenjäsen

Järkevä raja ei ole teknologiavastaisuutta. Tekoälyn käyttö ostoslistan tekemiseen, kirjeen kääntämiseen tai aukioloaikojen vertailuun on yksi asia. Mutta älä luovuta jatkuvaa profiilia lasten rutiineista, kiinnostuksen kohteista, suhteista ja tunne-elämästä. Älä anna kielimallin päättää, miten jokin konflikti tulisi ymmärtää, miten lasta tulisi lohduttaa tai mitä arvoja tulisi siirtää eteenpäin.

Piilaakson toistuva lupaus on, että jokainen inhimillinen vaiva voidaan muuttaa palveluksi. Mutta perhe-elämän ”tehottomuus” – toistot, hiljaisuudet, oudot kysymykset ja ennakoimattomat keskustelut – ei ole tekninen virhe. Siinä itse suhde saa muotonsa.

Sam Altman saattaa kutsua ideaansa jännittäväksi käyttötapaukseksi. Vanhempien tulisi nähdä se muistutuksena siitä, mihin raja on vedettävä. ChatGPT voi auttaa kotona, vaikka yksityisyyttä kunnioittavat vaihtoehdot, kuten Protonin Lumo, ovat suositeltavia.

Sen ei pitäisi muuttaa asumaan perhe-elämääsi.

 

The Nordic Timesin toimitus

Vain kolmasosa amerikkalaisista tukee sotaa Irania vastaan

Julkaistu 28.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Amerikkalaisten tuki sodalle Irania vastaan on laskenut noin kolmasosaan, ja selkeä enemmistö sanoo, ettei presidentti Donald Trump ole selittänyt Yhdysvaltain sotilaallisia tavoitteita.

Reuters/Ipsos-kysely toteutettiin verkossa valtakunnallisesti perjantaista sunnuntaihin 1 246 aikuisen keskuudessa, ja sen virhemarginaali oli plus-miinus kolme prosenttiyksikköä.

Noin kolmasosa vastaajista sanoi tukevansa sotaa Irania vastaan. Reuters/Ipsosin mukaan tämä oli alhaisin kannatusaste konfliktin alkamisen jälkeen. Tuki on pysynyt alle 40 prosentissa viiden kuukauden ajan.

Sota alkoi 28. helmikuuta Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäyksillä Iraniin. Maaliskuun puolivälistä lähtien Reuters/Ipsos on kysynyt vastaajilta, tukevatko vai vastustavatko he sotilaallisia iskuja. Tuolloin 37 prosenttia sanoi tukevansa sotaa. Konfliktin alkaessa vastaava luku oli 27 prosenttia, kun taas 29 prosenttia ilmoitti olevansa epävarma.

Vastaajat pitävät tavoitteita epäselvinä

Kuusikymmentäyhdeksän prosenttia vastaajista, mukaan lukien neljä kymmenestä republikaanista, sanoi, ettei Trump ollut selittänyt selkeästi Yhdysvaltain sotilaallisen osallistumisen tavoitteita Iranissa.

Konfliktin aikana Trump on maininnut useita tavoitteita: iranilaisten auttaminen maan johdon kaatamisessa, Iranin ballististen ohjusten suorituskyvyn eliminointi ja Iranin ydinasehankinnan estäminen.

Valkoisen talon tiedottaja Olivia Wales sivuutti lausunnossaan vaihtelevat mielipidemittaukset ja sanoi Trumpin pysyvän sitoutuneena estämään Irania hankkimasta ydinasetta.

Bensiinin hinta ja poliittinen paine

Reuters raportoi, että konfliktissa on kuollut 18 Yhdysvaltain armeijan jäsentä. Tuhansia ihmisiä on kuollut Iranissa ja Libanonissa, missä Iranin liittolaisryhmät ovat taistelleet Israelin joukkoja vastaan.

Sota on ajoittunut samaan aikaan bensiinin hinnan voimakkaan nousun kanssa Yhdysvalloissa. Reuters raportoi, että valtakunnallinen keskihinta oli hieman yli 4 dollaria gallonalta, kun se ennen konfliktia oli noin 3 dollaria.

Trumpin yleinen kannatus nousi kyselyssä 37 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä kuukautena. Tyytymättömyys sotaan voi silti painaa presidenttiä ja republikaaneja ennen marraskuun välivaaleja, joissa puolue puolustaa niukkaa enemmistöään kongressissa.

Rekisteröityjen sitoutumattomien äänestäjien keskuudessa 36 prosenttia sanoi suosivansa demokraattien kongressiehdokkaita, kun taas 20 prosenttia suosi republikaaniehdokkaita.

Vuoden 2024 presidentinvaalikampanjansa aikana Trump lupasi pitää Yhdysvallat poissa pitkittyneistä sodista. Hän oli alun perin ennustanut konfliktin kestävän neljästä viiteen viikkoa.

Israel käyttää yli 45 miljoonaa dollaria tekoälypohjaiseen vaikuttajakampanjaan

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Israelin hallitus toteuttaa monen miljoonan dollarin kampanjaa vaikuttaakseen yleiseen mielipiteeseen Yhdysvalloissa. Yli 45 miljoonan dollarin arvoinen sopimus sisältää tekoälyllä luotujen viestien massajakelua, konservatiivista mediaa ja verkkosisältöä, jonka tarkoituksena on ohjata suurten tekoälypalveluiden vastauksia Israel-myönteiseen suuntaan.

Miljoonia tekstiviestejä on lähetetty amerikkalaisille viime kuukausina lähettäjiltä, jotka piiloutuvat tavallisten etunimien, kuten Emman, Sarahin ja Johnin, taakse. He väittävät edustavansa ryhmää nimeltä Friends for Peace ja kysyvät muun muassa Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin välisistä suhteista.

Wall Street Journalin tutkimus, jonka Ynet on tiivistänyt, osoittaa, että viestit on luotu tekoälyn avulla ja rahoitettu Israelin hallituksen toimesta. Friends for Peace -nimellä ei puolestaan näytä olevan varsinaista organisaatiota takanaan: sanomalehti ei löytänyt rekisteröityä yritystä eikä voittoa tavoittelematonta järjestöä.

Viestit ovat osa laajempaa, yli 45 miljoonan dollarin arvoista sopimusta operaatiossa, jota johtaa Donald Trumpin entinen kampanjapäällikkö Brad Parscale. Tekstiviestikampanjaa pyörittävä yritys Sparkfire oli saanut 6,5 miljoonaa dollaria toukokuun puoliväliin mennessä.

Parscalen ryhmä on myös rakentanut Israel-myönteisiä verkkosivustoja ja tuottanut postauksia sekä linkkejä, joiden tarkoituksena on luoda suotuisampia vastauksia Israelista tekoälypalveluilta, kuten ChatGPT ja Claude. Strategia ulottuu siten perinteistä mainontaa pidemmälle ja pyrkii vaikuttamaan myös siihen, mitä verkkomateriaalia tekoälymallit löytävät ja toistavat.

Monen miljoonan dollarin kampanja seuraa yleisen mielipiteen romahdusta

Kampanja käynnistyy tilanteessa, jossa näkemykset Israelista ovat heikentyneet jyrkästi Yhdysvalloissa. Pew Research Centerin tutkimus osoittaa, että 60 prosentilla amerikkalaisista oli kielteinen kuva Israelista maaliskuussa, kun vastaava luku oli 53 prosenttia vuonna 2025 ja 42 prosenttia vuonna 2022.

Tutkimuksen mukaan Israel on palkannut ainakin kuusi yritystä Yhdysvaltain vaikuttamispyrkimyksiin, ja noin kolmekymmentä ihmistä on rekisteröitynyt maan ulkomaisiksi agenteiksi. Kampanja sisältää myös yli 500 000 dollarin (437 000 euron) arvosta mainontaa konservatiivisen Salem Media -mediaryhmän kautta, jossa Parscale toimii strategiaylijohtajana.

Salem Media kiistää, että juontajille olisi maksettu tiettyjen näkemysten ilmaisemisesta Israelista, ja sanoo rahojen tulleen käytetyksi digitaaliseen mainontaan. Israelin kannattajat kuvailevat ponnistelua välttämättömäksi vastaukseksi Iranin ja palestiinalaismielisten ryhmien kampanjoille.

Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance kritisoi hiljattain jyrkästi osia Israelin hallituksesta Joe Roganin haastattelussa.

He yrittävät pitää sodan käynnissä loputtomiin, Vance sanoi Israelin viranomaisista, joita hän syytti pyrkimyksistä vaikuttaa Yhdysvaltain yleiseen mielipiteeseen ja horjuttaa sopimusta Iranin kanssa.

Israelin ulkoministeri Gideon Sa’ar sanoi viime vuonna, että vuoden 2026 budjetissa on varattu yli 700 miljoonaa dollaria maan kansainvälisen kuvan parantamiseen ja yleisen mielipiteen muokkaamiseen. Ulkoministeriö ei vastannut Wall Street Journalin kysymyksiin.

Lukijan kynästä: Riiheläiset ja muut maalittajat ovat joko ex-narkkareita tai sarjaepäonnistujia

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 30.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Verkon syövereissä elää laji, joka luulee olevansa totuuden torvi ja sananvapauden viimeinen linnake. Todellisuudessa kyse on usein aivan muusta. Maalittaja, someraivoaja ja häiriköksi ryhtynyt huutelija on harvoin rohkea – useammin katkera. Hän on elämänsä pettymyksissä marinoitunut sielu, joka ei enää jaksa katsoa peiliin, joten alkaa sylkeä sitä kohti.

Moni näistä näppäimistösotureista on joskus kokenut jotakin raskasta: tulleet itse kiusatuiksi, jääneet yksin, ehkä ajautuneet päihteiden, työttömyyden tai epäonnistuneiden ihmissuhteiden loukkuun. Mutta sen sijaan, että he olisivat kääntyneet rakentavan muutoksen tielle, he ovat valinneet helpomman reitin – purkavat oman elämänsä tyhjyyden muihin. Jokainen solvattu, uhkailtu tai maalitettu ihminen on heille hetkellinen helpotus, annos valheellista ylivoiman tunnetta.

Maalittaja ei siis taistele vallanpitäjiä vastaan, vaan omaa mitättömyyden tunnettaan vastaan. Some antaa hänelle sen, mitä elämä ei koskaan antanut: yleisön. Ja yleisö on huume. Jokainen tykkäys, jako ja vihainen kommentti toimii pienenä piikkinä suoraan egon suoneen. Siitä seuraa addiktio, jossa mikään ei riitä. On pakko huutaa kovempaa, loukata rajummin, jotta edes joku huomaisi.

Tätä ei pidä romantisoida, eikä ymmärtää väärin. Häiriköinti ja maalittaminen eivät ole “mielipiteitä” tai “kriittistä keskustelua”. Ne ovat pelkurin keinoja purkaa oma epäonnistuminen muiden niskaan. Jokainen, joka osallistuu siihen, on osa ongelmaa – ei yhteiskunnallista keskustelua.

On aika lakata antamasta häiriköille valtaa. He eivät ole rohkeita totuudenpuhujia, vaan oman elämänsä raunioilla seisovia ihmisiä, jotka eivät osaa muuta kuin huutaa pimeään. Ja mitä enemmän me kuuntelemme, sitä pimeämmäksi tämä maa käy.

Kirja-arvostelu: Jessikka Aro – Putinin USA

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Jessikka Aron Putinin USA pyrkii olemaan paljastuskirja Venäjän vaikutusoperaatioista Yhdysvalloissa, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin paljastava. Kirja on rakennettu vanhentuneiden väitteiden, yksipuolisten lähteiden ja toistettujen teorioiden varaan, joista moni on jo osoitettu kestämättömäksi.

Aro esittää väitteitä ja yhteyksiä, joita ei tue ajantasainen tai todennettava aineisto. Lähteitä ei usein tarkisteta kriittisesti, ja kokonaisuus rakentuu enemmän mielikuvien kuin faktan varaan. Monet kirjassa esitetyt tarinat vaikuttavat peräisin aikaisemmista kiistanalaisista lähteistä, joita tekijä kierrättää ilman uutta todistusaineistoa.

Kerronta on kärjistettyä ja värittynyttä. Aro ei pyri tasapuolisuuteen, vaan rakentaa mustavalkoisen vastakkainasettelun, jossa hän itse esiintyy totuuden puolustajana ja eri mieltä olevat leimataan propagandan uhreiksi. Tämä tekee kirjasta enemmän poliittisen pamfletin kuin tutkivan journalismin työn.

Lukijalle Putinin USA näyttäytyy teoksena, joka yrittää epätoivoisesti toistaa vanhaa narratiivia todellisuuden muuttuessa ympärillä. Kirjasta puuttuu itsearviointi, lähdekritiikki ja analyyttinen etäisyys. Lopputulos on raskas, yksipuolinen ja harhaanjohtava.

Yhteenveto:
Putinin USA ei tarjoa uutta tietoa, ei uskottavia johtopäätöksiä eikä journalistista objektiivisuutta. Se on kokoelma toistettuja väitteitä ja yksipuolisia tulkintoja, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Amatöörimäinen sepustus täysin todellisuudesta irrallaan.

Arvosana: 0,5 / 5
Kokonaisuus on epäuskottava, ylidramaattinen ja pahasti ajastaan jäljessä.