Mainos:

Tutkimus: Rokotetuilla lapsilla raportoidaan enemmän kroonisia diagnooseja

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 27.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Terveydenhuollon työntekijä antaa lapselle injektion yläkäteen. Kuvituksellinen kuva.

Yhdysvaltalainen 18 468 lapsen syntymäkohorttitutkimus havaitsi, että rokotetuilla lapsilla oli enemmän kirjattuja kroonisia terveydentiloja kuin lapsilla, jotka eivät olleet saaneet lainkaan rokotuksia. Hiljattain julkaistun aineistoanalyysin mukaan erot kattoivat kaikki 22 tutkittua diagnoosiluokkaa.

Tiedot peräisin Detroitin Henry Ford Health -terveysjärjestelmästä ja ne koskivat vuosina 2000–2016 syntyneitä lapsia. Lapsista 16 511 oli saanut vähintään yhden rokotuksen Yhdysvaltain lasten rokotusohjelman mukaisesti, kun taas 1 957 lasta ei ollut saanut yhtäkään rokotusta.

Alkuperäinen raportti laadittiin Henry Ford Healthissa vuosina 2020–2022, ja se lisättiin myöhemmin Yhdysvaltain senaatin kuulemisen pöytäkirjaan. Joulukuussa 2025 raportista julkaistiin arvio International Journal of Vaccine Theory, Practice, and Research -tiedelehdessä. Sen kirjoittajat John W. Oller Jr., Daniel Broudy ja Nicolas Hulscher kuvailevat artikkelia vertaisarvioiduksi arvioksi aiemmin julkaisemattomasta materiaalista.

Suuria eroja kirjatuissa diagnooseissa

Kirjoittajat raportoivat, että rokotetuilla lapsilla oli korkeampi kirjattu kroonisten sairauksien esiintyvyys kaikissa 22 vertaillussa kategoriassa. Sairauksiin kuuluivat muun muassa astma, autismi, autoimmuunisairaudet, kehitysviiveet, puhehäiriöt, motoriset vammat, neurologiset tilat, kouristushäiriöt ja mielenterveysdiagnoosit.

Mainos:

Julkaistu arvio korostaa erityisesti autismia, neurokehityksellisiä diagnooseja, autoimmuunisairauksia, astmaa ja ADHD:ta. Raportin mukaan rokottamattomien ryhmässä ei esiintynyt lainkaan ADHD-tapauksia, diabetesta, aivotoiminnan häiriöitä, käytösvammaisuutta, oppimisvaikeuksia, älyllistä vammaisuutta, nykimishäiriöitä (tic-oireet) tai muita psyykkisiä vammoja.

Aineiston kymmenvuotisseurannassa 57 prosentilla rokotetuista lapsista oli vähintään yksi krooninen sairaus, kun taas rokottamattomien ryhmässä osuus oli 17 prosenttia. Kirjoittajat kuvailevat osuuden olevan rokotetuilla lapsilla noin kolminkertainen.

Rokotettujen ryhmässä rokotusten mediaanimäärä oli 18.

Pitkän aikavälin seurantanalyysit

Kirjoittajat raportoivat myös analyysejä, jotka rajoittuivat lapsiin, joita seurattiin vähintään yksi, kolme ja viisi vuotta. Kymmenen vuoden seurannan Kaplan–Meier-analyysi osoitti artikkelin mukaan, että 43 prosenttia rokotetuista lapsista pysyi vapaana kroonisista sairauksista, kun taas rokottamattomilla lapsilla luku oli 83 prosenttia.

Alkuperäistä raporttia on kritisoitu muun muassa erilaisista seuranta-ajoista ja terveydenhuollon käyntien määrien eroista ryhmien välillä. Arviossa kirjoittajat väittävät, etteivät nämä erot muuta päätulosta ja että rokotettujen lasten suurempi terveydenhuollon käyntien määrä saattaa liittyä terveysongelmien suurempaan esiintyvyyteen.

Koska tutkimus on havainnoiva, siinä verrataan ryhmiä, joilla on erilainen rokotusstatus, satunnaistettujen ryhmien sijasta. Sen tulokset kuvaavat kohortissa kirjattuja eroja; mitkä tekijät saattavat selittää nämä erot, on edelleen tieteellisen keskustelun aiheena.

Julkaistu arvio on luettavissa kokonaisuudessaan tiedelehdessä. Alkuperäisen raportin mukaan aineisto sisältää suurimman koskaan tutkitun täysin rokottamattomien lasten kohortin, ja joitakin osallistujia seurattiin jopa 18 vuoden ajan.

Lue julkaistu arvio tästä.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Puhelinpaasto mökkilomalla auttoi osallistujia rentoutumaan

Julkaistu eilen 08:00 – Kirjoittaja Toimitus
Tekoälyllä luotu kuvitus fiktiivisestä pariskunnasta nauramassa mukit kädessä puisen mökin sohvolla, ikkunan ulkopuolella näkyy metsä.
Osallistujat kertoivat kokeneensa enemmän keskeytymätöntä yhteistä aikaa digivapaan oleskelun aikana. Tekoälyllä luotu kuvitus; kuvassa esiintyvät henkilöt eivät ole tutkimuksen osallistujia.

Kolme yötä mökillä ilman puhelimia tai internetiä antoi osallistujille rauhan tunteen, aikaa luonnossa ja keskeytymättömiä hetkiä perheen ja ystävien kanssa. Ilman näyttöjä oli helpompi rentoutua.

Greenwichin yliopiston ja Itä-Anglian yliopiston tutkijat yhteistyössä Linné-yliopiston kanssa seurasivat 23 ihmistä puhelinvapaiden mökkilomien aikana. Tutkimus, joka julkaistaan Annals of Tourism Research -lehdessä, yhdistää haastatteluja ja päiväkirjoja fysiologisiin mittauksiin.

Ilman ilmoituksia ja syötteitä osallistujat hidastivat tahtia. He huomioivat ympäristönsä ja viettivät aikaa yhdessä ilman keskeytyksiä. Heidän päivänsä alkoivat noudattaa luonnon ja ympärillä olevien ihmisten rytmiä puhelinten sijaan.

Monet osallistujat alkoivat myös pohtia suhdettaan teknologiaan ja halusivat käyttää puhelimiaan vähemmän kotiin palattuaan.

Mainos:

Anturit osoittivat samaan suuntaan

Haastattelujen ja päiväkirjojen lisäksi osallistujat käyttivät antureita, jotka mittasivat ihon sähkönjohtavuutta, arvoa, johon vaikuttavat muun muassa stressi ja hikoilu. Tämän avulla tutkijat voivat seurata, miten hyvinvointi muuttui oleskelun aikana, pelkän jälkikäteen kysymisen sijaan.

Osallistujat reagoivat eri tavoin verkosta irtautumiseen. Matkan jälkeen anturit kuitenkin tallensivat vähemmän ihovasteita, minkä tutkijat sanovat olevan linjassa osallistujien rauhoittumista koskevien kertomusten kanssa.

Tutkimus koskee pientä ryhmää puhelinvapaalla lomalla, eikä siinä testata, miten matkapuhelimen käyttö vaikuttaa ihmisiin yleisesti.

— Löydöksemme osoittavat, että digivapaat matkailukokemukset voivat auttaa ihmisiä latautumaan ja myös rohkaista heitä pohtimaan suhdettaan teknologiaan jokapäiväisessä elämässä, sanoo Scott Cohen, Linné-yliopiston matkailun vieraileva professori, yliopiston tiedotteessa.

Sokeri antibioottikuurin aikana yhdistetty huonompaan suolistoflooraan

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Irtokarkkeja kullanvärisissä kulhoissa, joissa on punaiset suojapaperit ja kirkkaat ottimet.
Runsaamman makeisten syömisen laajakirjoisen antibioottihoidon aikana havaittiin olevan yhteydessä verisyöpäpotilaiden suolistobakteeriston vähäisempään monimuotoisuuteen. Arkistokuva.

Makeiset antibioottikuurin aikana voivat vaikeuttaa suolistobakteerien tilaa. Suuressa verisyöpäpotilailla tehdyssä tutkimuksessa suurempi sokerimäärä yhdistettiin vähäisempään määrään suolistobakteerityyppejä.

Suolisto on täynnä bakteereja, joita kutsutaan usein suolistoflooraksi tai mikrobiomiksi, ja jotka auttavat immuunijärjestelmää ja koko kehoa toimimaan. Antibiootit taistelevat infektioita vastaan, mutta tappavat myös monia hyödyllisiä bakteereja, mikä antaa haitallisille lajeille mahdollisuuden saada jalansijaa.

Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat muun muassa City of Hope -, Memorial Sloan Kettering - ja NYU-instituuteista seurasivat 173 potilasta, jotka oli otettu sairaalaan kantasolusiirtoa varten verisyövän hoitamiseksi. He kirjasivat ylös 9 419 ateriaa ja analysoivat ulostenäytteet 158 potilaalta.

Kaikki potilaat saivat antibiootteja, ja noin 80 prosenttia hoidettiin laajakirjoisilla antibiooteilla, jotka vaikuttavat monentyyppisiin bakteereihin. Niillä, jotka söivät enemmän makeisia tällaisen hoidon aikana, oli vähemmän monimuotoisuutta suolistobakteereissaan ja enemmän enterokokkeja. Enterokokit ovat bakteereja, jotka voivat aiheuttaa vakavia verenkiertoinfektioita. Tällaista yhteyttä ei havaittu ilman antibiootteja.

Mainos:

Tutkijat testasivat tätä myös hiirillä. Antibioottiannoksen jälkeen enterokokit kasvoivat voimakkaammin ja pidempään, kun eläimille annettiin sokeriliuosta. Pelkkä sokeri ilman antibiootteja ei vaikuttanut bakteereihin.

Yhteys, ei todistettu vaikutus

Tutkimus on havainnoiva: tutkijat seurasivat, mitä potilaat todellisuudessa söivät, sen sijaan että olisivat satunnaistaneet heidät eri ruokavalioihin. Osallistujat olivat myös vakavasti sairaita verisyöpäpotilaita, joten tuloksia ei voida suoraan yleistää koskemaan kaikkia antibiootteja käyttäviä.

Marcel van den Brink, tutkimuksen toinen kirjoittaja ja City of Hopen lääketieteellinen johtaja, toteaa selvästi, että on liian aikaista antaa yleisiä suosituksia.

— On liian aikaista suositella, että jokaisen antibiootteja käyttävän tulisi välttää sokeria, sanoo van den Brink.

Sen sijaan hän haluaa nähdä kliinisiä kokeita, joissa testataan, suojaako sokerin saannin vähentäminen antibioottihoidon aikana todella suoliston mikrobiomia.

Kannabisöljy Parkinsonin tautiin — tapauksia, jotka herättävät toiveita ja kysymyksiä

Julkaistu 3.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tekoälyllä luotu kuvitus lasipipetistä, joka pitelee pisaraa kultaista öljyä avoimen meripihkanvärisen pullon yläpuolella siniharmaata taustaa vasten
Kahdessa tapaustutkimuksessa käytettiin koostumukseltaan erilaisia öljyjä: toisessa oli runsaasti THC:tä ja toisessa CBD:tä. Tekoälyllä luotu kuvitus; kuva ei esitä tutkittuja tuotteita.

Kiinnostus kannabisöljyä kohtaan Parkinsonin taudin hoidossa tuo mukanaan sekä toivoa oireiden lievittymisestä että kysymyksiä tehosta ja turvallisuudesta. Potilaskertomukset ja laajemmat kyselytutkimukset tarjoavat tietoa mahdollisista parannuksista, sivuvaikutuksista ja siitä, mikä on edelleen epäselvää.

Kannabiskasvia on käytetty perinteisessä lääkinnässä tuhansia vuosia, vaikka valmisteet ovat vaihdelleet. Nykyään kannabispohjaisia valmisteita käytetään tiettyihin MS-taudin oireisiin, ja kannabinoidilääkkeitä käytetään pahoinvoinnin hoitoon kemoterapian aikana. Nämä hoidot sisältävät myös muita muotoja kuin öljyjä, mukaan lukien synteettisiä kannabinoideja.

Kannabisöljy on herättänyt kiinnostusta myös Parkinsonin taudin osalta, ja sitä on kokeiltu lisänä tavanomaiseen hoitoon. Verkkokyselyssä, johon osallistui 1 881 Parkinsonin tautia sairastavaa kannabiksen käyttäjää, yli puolet niistä, joilla oli univaikeuksia, ahdistusta, levottomuutta tai erilaisia kipuja, ilmoitti saaneensa helpotusta. Niistä, joilla oli vapinaa, 46 prosenttia ilmoitti helpotuksesta.

Osallistujat raportoivat myös haittavaikutuksista, kuten suun kuivumisesta, huimauksesta, muistin ja ajattelun heikentymisestä, uneliaisuudesta ja tasapaino-ongelmista. Myös hallusinaatioita esiintyi. Vastaukset perustuivat osallistujien omiin kokemuksiin erilaisista kannabistuotteista, eivät vain öljyistä.

Mainos:
Kaavio potilaiden raportoimista kannabiksen vaikutuksista Parkinsonin tautiin
Potilaiden omat vastaukset osoittivat sekä parannuksia että oireiden pahenemista. Vihreä tarkoittaa parempaa, keltainen muuttumatonta ja punainen tai oranssi huonompaa. Grafiikka: Holden et al./CC BY 4.0

Potilaat kuvailevat helpompaa arkea

Brasilialaisella poliitikolla Eduardo Suplicylla oli vaikeaa vapinaa, liikkeiden hidastumista ja kävelyvaikeuksia huolimatta levodopan käytöstä. Levodopa on yleinen Parkinson-lääke, jonka elimistö muuttaa dopamiiniksi, aineeksi, josta aivoissa on puutetta tautia sairastavilla. Vuoden 2025 tapausseloste kuvailee, kuinka hänen pistemääränsä UPDRS-asteikolla, jota käytetään Parkinsonin oireiden arviointiin, laski 54,55 prosenttia kahdeksan kuukauden jälkeen, kun THC-pitoista öljyä käytettiin lisähoitona. Lääkekannabista käsittelevä verkkosivusto Sechat raportoi, että hän kykeni jälleen sitomaan kengännauhansa, kirjoittamaan selkeämmin ja pitelemään kuppia läikyttämättä.

77-vuotias mies, jolla oli edennyt Parkinsonin tauti, ei kyennyt seisomaan tai kävelemään ja oli letkuruokinnassa nielemisvaikeuksien vuoksi. Vuoden 2025 raportti kuvailee, kuinka yhdentoista päivän CBD-pitoisen täyden spektrin öljyn käytön jälkeen lisähoitona hän pystyi ottamaan askeleita tuettuna ja myöhemmin syömään jogurttia ja rahkaa tukehtumatta. Arvio perustui pääasiassa hoitajien havaintoihin ja videoihin, eikä vertailua tehty lumelääkkeeseen.

Eläkkeellä oleva amerikkalainen poliisikapteeni Larry Smith, joka on elänyt Parkinsonin taudin kanssa monta vuotta, on myös jakanut kokemuksiaan kannabisöljystä elokuvassa. Dokumentissa Ride with Larry, josta elokuvaprojekti julkaisi pätkiä vuonna 2016, hänen kehonsa rauhoittuu näkyvästi kannabisöljyn ottamisen jälkeen.

Kontrolloidut tutkimukset maalaavat erilaisen kuvan

Vuoden 2024 tutkimuksessa 61 osallistujaa jaettiin satunnaisesti joko CBD-valtaiseen öljyyn, joka sisälsi myös THC:tä, tai lumelääkkeeseen eli inaktiiviseen hoitoon. Öljy ei tuottanut tilastollisesti merkitsevää parannusta motorisissa toiminnoissa lumelääkkeeseen verrattuna. Hoito kesti vain kaksi viikkoa. Sivuvaikutukset olivat pääosin lieviä, mutta yleisempiä kannabisryhmässä.

15. toukokuuta 2026 julkaistu tutkimuskatsaus tunnisti yksitoista tutkimusta, joissa osallistujat oli jaettu satunnaisesti eri hoitoihin. Kuuden tutkimuksen tulokset voitiin yhdistää. Yhdistetyt tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitseviä parannuksia taudin vaikeusasteessa, motorisissa toiminnoissa tutkimuksen aikana, kyvyssä liikkua arjessa tai ei-motorisissa oireissa. Kirjoittajat korostivat varovaisuutta ja valmisteiden välisiä eroja.

Potilaat kuvailevat siis helpotusta ja helpompaa arkea, kun taas kontrolloitujen tutkimusten yhdistetyt tulokset eivät ole vielä osoittaneet selvää parannusta. Kannabisöljyn käytöstä ja lääkitysmuutoksista tulee aina keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Epätavalliset immuunisolut korostuvat 110-vuotiailla ja sitä vanhemmilla

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Iäkäs japanilainen nainen istuu ulkona suuren puun edessä.
Japanilaistutkijat tutkivat 110 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien verta. Kuvituskuva; kuvassa olevaa naista ei ole tunnistettu tutkimukseen osallistujaksi.

Ihmisillä, jotka ovat eläneet 110-vuotiaiksi tai vanhemmiksi, on huomattavasti yleisempää epätavallinen immuunisolutyyppi kuin muilla iäkkäillä aikuisilla. Nyt tutkijat haluavat tietää, auttavatko nämä solut heitä pysymään terveinä – vai ovatko ne vain jälki pitkästä elämästä.

Japanilaiset tutkijat ovat tutkineet 28 iäkkään aikuisen verta. Kahdeksan oli 70–99-vuotiaita, kymmenen oli 100–109-vuotiaita ja kymmenen oli vähintään 110-vuotiaita.

Tutkijat etsivät tiettyä T-solutyyppiä, joka on osa immuunijärjestelmää ja kykenee tappamaan muita soluja. Tutkimuksen nuorimmilla osallistujilla näiden solujen osuus oli noin 4 prosenttia T-soluista. 100–109-vuotiailla osuus oli hieman alle 10 prosenttia ja kaikkein vanhimmilla lähes 18 prosenttia.

— Immuunijärjestelmän ikääntyminen ei ole pelkkä rappeutumisprosessi, sanoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Kosuke Hashimoto Osakan yliopistosta lehdistötiedotteessa.

Mainos:

Mitä se tarkoittaa, on vaikeampi sanoa. Tutkimus ei osoita, että solut pidentäisivät elämää. Se ei myöskään osoita, että ne tappaisivat syöpää, vaikka aiempi tutkimus on vihjannut, että tällaiset solut voivat tehdä niin tietyissä olosuhteissa. On myös mahdollista, että kaikkein vanhimpien osallistujien immuunijärjestelmät ovat yksinkertaisesti tuottaneet enemmän näitä soluja yli sadan vuoden aikana.

— Ikääntyessämme poikkeavat solut, mukaan lukien vanhenevat solut ja syöpäsolut, yleistyvät. Havaintomme viittaavat siihen, että immuunijärjestelmän sopeutuminen näihin muutoksiin voi edistää poikkeuksellista pitkäikäisyyttä, Hashimoto sanoo.

Seuraavaksi Hashimoto ja hänen kollegansa haluavat selvittää, miten solut käyttäytyvät kehon kudoksissa – eivät vain veressä, jossa niitä on tähän asti tutkittu.