Greene: ”Trump petti meidät kaikki”

Päivitetty 3.8.2026, Julkaistu 2.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Marjorie Taylor Greene on koonnut useita entisiä Trumpin liittolaisia ja ilmoittaa uuden America First -liikkeen alkaneen. Ryhmään kuuluvat Tucker Carlson, Thomas Massie ja Joe Kent, jotka kaikki ovat kääntyneet presidentti Donald Trumpia vastaan Yhdysvaltain ja Iranin välisen sodan vuoksi.

Entinen Georgian kongressiedustaja julkaisi lauantaina valokuvan kokoontumisesta. Pöydän ympärillä ovat Greenen rinnalla mediapersoona Tucker Carlson, kongressiedustaja Thomas Massie ja Joe Kent, joka erosi kansallisen vastaterrorismikeskuksen johtajan tehtävästä maaliskuussa. Kuvassa esiintyvät myös Greenen aviomies Brian Glenn sekä Carolyn Massie ja Heather Kent.

"Sanoimme, ei enää ulkomaisia sotia, ja tarkoitimme sitä", Greene kirjoittaa. Hän syyttää Trumpia entisten kannattajiensa pettämisestä ja sanoo liikkeen olevan tarkoitettu amerikkalaisille ”oikeistossa, vasemmistossa ja keskustassa”.

Väläyttänyt kolmannen puolueen mahdollisuutta

Kokoontuminen seuraa sekä Greenen että Carlsonin julkisia keskusteluja Yhdysvaltojen kahden vakiintuneen puolueen haastamisesta. Piers Morganin haastattelussa 30. kesäkuuta Greene sanoi, että ryhmä hahmoja sekä oikeistosta että vasemmistosta voisi muodostaa puolueen, joka keskittyy Amerikan etuihin.

Carlson meni pidemmälle Columbia Journalism Review’n haastattelussa heinäkuussa.

”Tulee olemaan kolmas puolue, ja aion tehdä kaikkeni sen toteuttamiseksi”, hän sanoi.

Mitään puolueen nimeä, ohjelmaa tai virallista organisaatiota ei ole vielä esitetty. Greenen ilmoitus koskee toistaiseksi ”liikettä”, ei rekisteröityä puoluetta.

Iranin sota yhdistää ryhmää

Yhteinen nimittäjä on Yhdysvaltain Iranin-vastaisen sodan vastustaminen. Greene on jo jonkin aikaa syyttänyt Trumpia lupauksensa hylkäämisestä lopettaa Yhdysvaltain osallistuminen ulkomaisiin sotiin. Hän on kuvaillut presidentin linjaa MAGA-liikkeen ihanteiden pettämiseksi.

Kent jätti Trumpin hallinnon 17. maaliskuuta. Erokirjeessään hän kirjoitti, ettei voinut hyvällä omallatunnolla tukea sotaa. Hän väitti, ettei Iran muodosta välitöntä uhkaa Yhdysvalloille, ja kehotti presidenttiä muuttamaan suuntaa.

Massie hävisi Kentuckyn republikaanien esivaalit toukokuussa Trumpin tukemalle Ed Gallreinille. Hän pysyy edustajainhuoneessa toimikauden loppuun asti. Tappio seurasi hänen kritiikkiään sotaa kohtaan ja vaatimuksiaan Epstein-asiakirjojen julkistamisesta. Carlson kuvaili tätä tuolloin merkiksi siitä, että MAGA-koalitio on alkamassa rakoilla.

Trump on puolestaan puolustanut sotaa välttämättömänä, jotta Irania estettäisiin hankkimasta ydinaseita. Hän on myös käynnistänyt ankaria henkilökohtaisia hyökkäyksiä useita häntä kritisoineita entisiä liittolaisiaan vastaan.

Uusi kokoontuminen osoittaa, että tyytymättömyys on nyt saanut järjestäytyneemmän julkisen muodon. Jää kuitenkin nähtäväksi, pyrkiikö ryhmä perustamaan puolueen ennen välivaaleja vai jatkaako se löyhänä poliittisena liikkeenä republikaanisen puolueen ulkopuolella.

Tanska puuttuu tekoälyhuijauksiin

Julkaistu eilen 08:33 – Kirjoittaja Toimitus

Tanskan hallitus haluaa lukioiden valvovan opiskelijoiden näyttöjä kirjallisten kokeiden aikana ja teettävän enemmän tehtäviä koulun tiloissa. Toimenpiteillä pyritään hillitsemään tekoälyhuijauksia ja antamaan opettajille luotettavampi pohja arvioinnille.

Tanskan lapsi- ja opetusministeri Magnus Heunicke esitteli 6. elokuuta toimenpidepaketin sitä vastaan, mitä hallitus kuvailee tekoälyn luvattomaksi käytöksi toisen asteen koulutuksessa. Paketti sisältää ohjelmistoja, jotka on suunniteltu valvomaan opiskelijoiden tietokoneiden toimintaa kirjallisten kokeiden aikana, sekä verkkosuodattimia.

Lukioita kehotetaan myös teettämään opiskelijoilla enemmän tehtäviä valvotuissa olosuhteissa. Higher Preparatory Examination -ohjelman (hf) opiskelijoille suuri kirjallinen tehtävä, joka tunnetaan nimellä SSO, on jatkossa myös puolustettava suullisesti. Noin 9 000 opiskelijaa suorittaa kyseisen tehtävän vuosittain.

Valitettavasti meillä on ongelma tekoälyhuijausten kanssa lukioissa. Toimenpiteitä tarvitaan nyt, Heunicke sanoi Tanskan ministeriön mukaan.

Ei kansallista vaatimusta

Toistaiseksi näytön valvonta on suositus eikä sitova kansallinen vaatimus. Opettajien ammattiliitto GL ja Danske Gymnasier -järjestö suhtautuvat aloitteisiin myönteisesti ja uskovat ammattilehti Gymnasieskolenin mukaan, että yhteisestä standardista tulisi lopulta tulla pakollinen. Muutoin opiskelijat riskivät tulla arvioiduiksi eri ehdoilla riippuen siitä, mitä koulua he käyvät.

Järjestöt peräänkuuluttavat myös resursseja, mikäli suullisten puolustusten lisääminen vaatii enemmän opettajien ja ulkopuolisten tarkastajien työtunteja. GL on myös ehdottanut, että opiskelijat ilmoittaisivat, onko tekoälyä käytetty ja miten sitä on hyödynnetty suurissa tehtävissä, sen sijaan että oletettaisiin teknologian pysyvän kokonaan ulkopuolella.

Asia on ajankohtainen myös Ruotsissa. Ruotsin opetushallitus (Skolverket) kertoo, että jotkut opettajat ovat jo mukauttaneet opetustaan ja arviointiaan tekoälyn vuoksi.

Tekoälyn heijastelematon käyttö koulutuksessa voi vaikuttaa haitallisesti sekä opiskelijoiden oppimiseen että heidän kykyynsä arvioida tekoälyn tuottaman materiaalin laatua. Siksi on tärkeää seurata, miten opiskelijoiden tekoälyn käyttö vaikuttaa heidän pitkäaikaiseen oppimiseensa ja varmistaa, että heillä on oikeat taidot, Ruotsin opetushallituksen opetusneuvos Niklas Leide sanoi toukokuussa.

Puola ja Yhdysvallat neuvottelevat pysyvistä sotilastukikohdista

Julkaistu 6.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Puola ja Yhdysvallat neuvottelevat pysyvien yhdysvaltalaisten sotilastukikohtien perustamisesta Puolaan, Puolan apulaispuolustusministeri Pawel Zalewski kertoi valtiolliselle TVP-yleisradioyhtiölle keskiviikkona.

Neuvottelujen esivaihe on jo saatu päätökseen Zalewskin mukaan, joka totesi poliittisen tahdon tulleen ilmaistuksi jo kauan sitten.

Olemme jo saattaneet prosessin esivaiheen päätökseen, puhumattakaan poliittisesta tahdosta, joka ilmaistiin jo kauan sitten, hän sanoi.

Hän lisäsi, että Yhdysvallat on muodostanut ryhmän neuvotteluja varten.

Yhdysvallat tarkastelee läsnäoloaan Euroopassa

Neuvottelut käydään sen jälkeen, kun Yhdysvallat käynnisti viime viikolla virallisen arvion sotilaallisesta läsnäolostaan Euroopassa.

Arvion tarkoituksena on painostaa Eurooppaa ottamaan ”ensisijainen vastuu tavanomaisesta puolustuksestaan”.

Yhdysvaltalaisen Council on Foreign Relations -ajatushautomon kokoamien tietojen mukaan kymmeniä tuhansia Yhdysvaltain sotilaita on sijoitettuna Saksaan, Puolaan, Italiaan ja muihin Euroopan maihin.

Neljää 15-vuotiasta vastaan nostettu syytteet SiS-laitoksen mellakan jälkeen

Julkaistu 6.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Neljää 15-vuotiasta vastaan on nostettu syytteet väkivaltaisen mellakan jälkeen, joka tapahtui Ruotsin valtion laitoshoidosta vastaavan viraston (Statens institutionsstyrelse, SiS) yksikössä Hässleholmin kunnassa syksyllä 2025. Henkilökunta joutui hakeutumaan turvaan, kun nuoret tutkinnan mukaan pirstaloivat osaston ja uhkailivat työntekijöitä.

Välikohtaus tapahtui myöhään illalla 26. marraskuuta 2025.

Esitutkinnan mukaan, josta ruotsalaislehti Expressen uutisoi, levottomuudet alkoivat, kun yksi pojista suuttui siitä, ettei hän saanut oleskella tietyssä huoneessa laitoksessa.

Kolmen nuoren väitetään tämän jälkeen kommunikoineen keskenään viemäriputkien kautta ja sopineen ”kaaoksen aloittamisesta”. 15-vuotiaat irrottivat pöydistä metallijalat ja alkoivat hakata rikki huonekaluja, ovia, valvontakameroita, televisioita ja vahvistettua lasia.

Henkilökunta hakeutui turvaan rakennuksen ulkopuolelle ja hälytti poliisin. Kun partio saapui paikalle, sisältä kuului kovia pamahduksia, ja poliisit menivät sisään kilpien kanssa suojautuakseen heitetyiltä esineiltä ja iskuilta.

Eräs työntekijä kertoi kuulusteluissa, että häntä oli puskettu päällä ja hänen päälleen oli syljetty.

Syytteet törkeästä vahingonteosta

Neljää poikaa vastaan on nyt nostettu syytteet törkeästä vahingonteosta. Yhtä heistä syytetään myös virkamiehen vastustamisesta, virkamiehen pahoinpitelystä ja virkamieheen kohdistuneesta väkivallasta.

Expressenin mukaan saman pojan väitetään uhkailleen poliiseja sanomalla, että hän lähettäisi Foxtrot- ja Dalen-rikosverkostot heidän peräänsä.

Syyttäjä vaatii yli 90 000 kruunun korvauksia vahingoista. Tuhoutunut osasto jouduttiin pitämään suljettuna kaksi viikkoa. Aluksi epäiltynä oli viisi nuorta, mutta syyte nostettiin neljää 15-vuotiasta vastaan.

SiS ylläpitää erityisiä nuorisokoteja nuorille, jotka on määrätty pakkohoitoon tai tuomittu suljettuun nuorisohuoltoon.

Se, että henkilökunta joutui poistumaan osastolta ja poliisi saapui paikalle suojavarusteissa, nostaa suljettujen laitosten turvallisuustilanteen keskiöön.

Yli 1 000 saksalaista oikeusalan ammattilaista vaatii AfD:n kieltämistä

Julkaistu 6.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yli 1 000 saksalaista oikeusalan ammattilaista on liittynyt vetoomukseen, jolla vaaditaan menettelyn aloittamista Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kieltämiseksi. Saksan perustuslakituomioistuin – ei hallitus tai parlamentti – päättää viime kädessä siitä, voidaanko puolue kieltää.

Avoimen kirjeen järjesti tasavaltalainen lakimiesliitto (Republikanischer Anwältinnen- und Anwälteverein, RAV).

Järjestö ilmoitti 3. elokuuta, että 1 051 henkilöä oli allekirjoittanut vetoomuksen, mukaan lukien asianajajia, tuomareita, syyttäjiä ja muita oikeusalan ammattilaisia. Vetoomus on osoitettu liittohallitukselle ja liittopäiville (Bundestag).

Allekirjoittajat haluavat, että Saksan perustuslakituomioistuin harkitsee AfD:n kieltämistä, ja he viittaavat kansalaisoikeusjärjestön (Gesellschaft für Freiheitsrechte, GFF) oikeudelliseen lausuntoon.

Lausunnossa todetaan, että kieltämismenettelyllä olisi todennäköisesti mahdollisuuksia menestyä.

Vaihtoehto Saksalle saa kannatusta useissa saksalaisissa mielipidemittauksissa.
Vaihtoehto Saksalle saa kannatusta useissa saksalaisissa mielipidemittauksissa (arkistokuva). Montaasi. Kuva: Tino Chrupalla/Facebook.

Korkea kynnys puolueen kieltämiselle

Lausunto ei kuitenkaan ole tuomioistuimen ratkaisu. RAV ei voi itse hakea kieltoa.

Perustuslakituomioistuimen sääntöjen mukaan vain liittopäivät, liittoneuvosto tai liittohallitus voivat hakea valtakunnallisen poliittisen puolueen kieltämistä.

Tuomioistuin asettaa korkean kynnyksen puolueen kieltämiselle. Pelkät perustuslain vastaiset ajatukset eivät riitä; puolueen on muun muassa pyrittävä aktiivisesti ja hyökkäävästi poistamaan vapaa demokraattinen perusjärjestys.

Lisäksi on oltava konkreettisia viitteitä siitä, että puolue voisi saavuttaa tällaiset tavoitteet. Mitään virallista kieltämismenettelyä AfD:tä vastaan ei ole vielä aloitettu.

Vetoomus onkin tällä hetkellä kehotus niille toimielimille, joilla on oikeus hakea oikeudellista uudelleentarkastelua.