Elokuu on kuukausi, jolloin puutarha alkaa puhua nopeammin kuin suunnitelma. Vadelmat, jotka eivät odota, tertuittain kypsyvät tomaatit ja uuniin valmiit vihannekset tekevät helpoksi antaa sadon päättää illallisen – tuloksena on sekä makua että ravintoa.
Elokuu sopii erinomaisesti takaperin rakennetuille illallisille. Valitse kaksi tai kolme ainesosaa, jotka ovat juuri nyt parhaimmillaan, lisää jotain suolaista, jotain hapanta ja yksinkertainen hiilihydraatti – jätä sitten loput seuraavaan päivään. Se saa sekä ostokset että ruoanlaiton tuntumaan vähemmän teennäiseltä.
Ruotsalaisissa keittiöpuutarhoissa ja maatiloilla paljon valmistuu kerralla elokuussa. Saatavuus riippuu siitä, missä päin maata olet ja millainen kesä on ollut, mutta se on aikaa, jolloin raaka-aineita on runsaasti kokattavaksi.
Kaalikasveille kunnon paistopinta
Kukkakaali ja parsakaali ovat paljon muutakin kuin lisukkeita. Leikkaa ne suuriksi paloiksi, anna niille kovaa lämpöä uunissa ja anna reunojen tummua. Tarjoile ne perunoiden, papulevitteen tai paistetun kananmunan kanssa. Kukkakaalin lehdet voivat mennä pellille mukaan, kun taas parsakaalin varret ovat erinomaisia ohuina viipaleina ja erikseen paistettuina. Kukkakaali tarjoaa kuitua ja C-vitamiinia, kun taas parsakaali sisältää myös runsaasti K-vitamiinia.
Gai lan – jota kutsutaan joskus kiinalaiseksi parsakaaliksi – on toinen vihreä vaihtoehto niille, jotka sitä löytävät. Sen mureat varret tarvitsevat vain pari minuuttia kuumalla pannulla. Valkosipulin, chilin ja riisin kera siitä tulee illallinen, joka maistuu enemmän lieden liekiltä kuin vaivannäöltä.
Tee tilaa rapeille asioille
Fenkoli, kurkku, retiisi ja varsiselleri kuuluvat samaan elokuun keittiön osaan: sinne, missä ruoan täytyy muuttua raikkaammaksi, puhtaammaksi ja hieman elävämmäksi. Viipalele fenkoli ohuesti ja anna sen seistä sitruunan kanssa. Murskaa kurkkua kevyesti ennen kuin sekoitat sen tillin ja etikan kanssa. Raasta retiisiä ripauksella suolaa ja kääntele se salaattiin. Fenkolin rapeat viipaleet tarjoavat myös kaliumia, kivennäisainetta, joka voi helposti jäädä huomiotta vihannesosastolla.
Varsiselleri ansaitsee roolin, joka on muutakin kuin anonyymi ainesosa padassa. Käytä sitä keiton pohjana, paista se sipulin kanssa tai anna sen säilyttää rapeutensa salaatissa omenan ja pähkinöiden kanssa. Tällaiset kontrastit saavat yksinkertaisen aterian tuntumaan harkitulta.
Hedelmät ja marjat sellaisenaan
Makeat kirsikat ja hapankirsikat ovat pieniä muistutuksia siitä, ettei kaikkea tarvitse säilöä. Pane ne tarjolle kylminä illallisen jälkeen, leivo ne yksinkertaiseksi sokerikakuksi tai tee niistä kompottia jugurtin päälle. Vadelmia voi käsitellä yhtä yksinkertaisesti. Ne toimivat aamiaisella, mutta myös jälkiruoassa, jossa vähän kermaa tai vaniljaa on kaikki mitä tarvitaan. Vadelmat eivät ole vain jälkiruokamarjoja: niiden pehmeän pinnan alla on sekä kuitua että C-vitamiinia.
Kypsyttyään ne eivät säily pitkään. Syö ne, kun ne vielä tuoksuvat siltä miltä pitääkin, ja pakasta ylijäämät pienissä erissä. Silloin elokuun ilta voi palata, kun päivät ovat lyhentyneet.
Tomaatit parhaimmillaan
Joissakin osissa Ruotsia tomaatit alkavat kypsyä elokuussa. Kun ne kypsyvät, ne voivat ottaa pääosan: asettele paksuja lohkoja vadille basilikan ja pehmeän sipulin kanssa tai pyöräytä niitä hetki kuumalla pannulla, kunnes ne vapauttavat mehunsa. Papujen, tuorejuuston tai jonkin grillatun kanssa niistä tulee aterian ydin. Niiden punainen väri ei ole vain koristeellinen: se tulee osittain lykopeenista, joka on karotenoidi. Tomaatit tarjoavat myös kaliumia ja folaattia.
Jos sato on ylittänyt keittiön tahdin, uuni on parempi ystävä kuin stressi. Paahda tomaatit kokonaisina tai puolitettuina, kunnes niiden kuoret halkeavat, ja säilytä niitä sitten purkissa öljyn ja yrttien kera. Niistä tulee tiivistetty loppukesän maku paahtoleivälle, pastaan tai seuraavan päivän illalliselle.
Koko satoa ei tarvitse vangita kerralla. Aterialla, jossa on jotain vastapoimittua, jotain mikä kestää huomiseen ja kourallinen marjoja jälkiruoaksi, pääsee pitkälle. Muu elokuu voi odottaa.
Hmm… Nyt pitää ymmärtää millaisessa yhteiskunnassa asuu kiusaajia. Onko se terve yhteiskunta? Onko se onnellinen yhteiskunta? Jos nuorella ei ole vanhempia joille voisi purkaa tunteitaan, ovatko vanhemmat kasvattaneet lapsensa oikein? Ovatko vanhemmat kavereita vai vanhempia lapsille/nuorille? Ja millainen on yhteiskunta jossa ihmiset eivät uskalla kertoa kiusaamisesta koska tietävät ettei se johda ainakaan parempaan muutokseen?
Tässä ajateltavaa Suomenkin päättäjille ja virkamiehille.
-70 ja -80 luvuilla ei ollut paljon kiusaajia. Aina oli tietysti joku öykkäri, joka ei ollut edes välkyin oppilas, mutta voimakas. Mutta sille annettiin joukolla niin kovaa korville että se lopetti. Ja sen jälkeen se sopi muiden kanssa samaan porukoihin. Ei silloin tavittu opettajia tai kuraattoreita. Korville vaan ja lujaa.
Täysin samat kokemukset on myös minulla. Varsinkin ylä-asteella meillä oli niin hyvä yhteishenki ettei kiusaamista tapahtunut juuri ollenkaan -ja jos tapahtui niin se lopetettiin alkuunsa ilman ulkopuolisia tuomareita. Ne oli hyviä aikoja -ne vain loppuivat -90 luvun lamaan. Ainakin suomessa tapahtui suoranainen romahtaminen käyttäytymiskulttuurissa
homma lähti käsistä ja tulokset ovat tämän jutun kaltaisia surunäytelmiä.
Heikko yhteiskunta vaatiin vahvat yksilöt: ”-70 ja -80 luvuilla ei ollut paljon kiusaajia”…
Emppu Vuori: En ihan noin ruusuista kuvaa antaisi menneistä vuosikymmenistä… Kyllä silloinkin kiusattiin… keinot olivat toiset… silloin ei kiusaamisen tai jopa pahoinpitelyitä kuvattu ja pistetty verkkoon… nyt näistä asioista puhutaan…. silloin ei puhuttu…
Kaupungistuminen tai oikeammin suurkaupungistamisaatio sekä monikulttuuri tai oikeammin multikulturalismi ja islamisaatio ovat jo lisänneet pahoinvointia sekä turvattomuutta. Tuhonneet yhteiskuntarauhan, rikkoneet kansan yhtenäisyyden, tuoneet jatkuvan terrorin uhan sekä aiheuttaneet surua ja kuolemaa.
Ja multikulturalistit kehtaavat puhua 80 ja 90 luvuista halventavaan sävyyn, ikään kuin lintukoto eli hyvä iloinen ja turvallinen ympäristö olisi jotain ei toivottavaa. Se oli mahtavaa aikaa, eikä mikään – siis ei mikään – estä tuomasta tuon ajan hyviä ominaisuuksia takaisin. Tai ainoa mikä sen estää toistaiseksi ovat vihervasemmisto, globalismi ja multikulturalistit.
Edellisistä kun jotenkin päästään eroon tai heidät saisi eheytettyä takaisin ihmisyyteen, muuttamaan Ruotsiin tai Gambiaan tai vain tukkimaan turpansa ja painumaan johonkin koloonsa takaisin vetämään piriä ja krokotiiliä, niin ovi auki miellyttävään ja hyvään vauraaseen tulevaisuuteen ja hyvinvointiin sekä menestykseen olisi auki.
Äänestäkää ihmiset. Pyydän, yrittäkää. Jokainen ääni mikä jää antamatta antimarxilaiselle haittamaahamuuttoa ja multikulturalismia vastustavalle ehdokkaalle on sama kuin suora tuki globalisti-marxilaiselle blokille.
Hyvä kirjoitus. Tätä globalismi ja monikulttuurisuus todellisuudessa ovat. Täysin luonnonlakien vastainen toiminta kansojen ja varsinkin rotujen sekoittamisessa + sairas kulttuurimarxismi ovat yhdessä yhteiskuntarauhan kannalta äärettömän tuhoisaa. Karmeinta on kuitenkin se että tätä suuntausta ajavat (((tahot))) ovat täysin tietoisia seurauksista. (((Niille))) tämän valkoisen tytön itsemurha on tavoitteiden täyttymys.
Suomessa ei ole olemassa mitään islamisaatiota!
Suomen poliittinen johto on paniikissa koska Suomen väestörakenne painottuu nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän eläkkeellä oleviin…
Paniikissa oleva Suomen poliittinen johto on yrittänyt korjata tätä vuosikymmenten aikana vinoutunutta tilannetta rahtaamalla ”matuja” maahamme!
Paniikissa tehty ”matujen” rahtaaminen on vain pahentanut tilannetta koska suurelta osin tänne tulleet/tuodut matut ovat vain maallemme haitallista väkeä. Paniikissa oleva Suomen poliittinen johto ei vaan tätä uskalla tunnustaa!
No ei painotu suuret ikäluokat on jo eläkkeellä.. Mitään ongelmaa siitä. Ongelma on vähä-älyiset Suomalaiset jotka haluavat tuoda kanssaan tasavertaista väkeä ulkomailta ja jostain syystä vähä-älyiset on joukolla saanut ne edustajansa edustamaan.
Kaunis tyttö, eikä mikään ”Elefanttimies”. Tämäkin todistaa kammottavalla ja pöyristyttävällä tavalla sen, ettei ole edes ulkonäöstäkään kiinni kuka joutuu kiusatuksi koulussa. Mutta ehkä juuri siksi, että tyttö oli kaunis malli sai aikaan sen kateuden ryöpyn niskaansa kaiketi muilta tytöiltä, pojista en tiedä onko ”kehitys” mennyt jo niin pitkälle, että sukupuolirajatkin ylittyvät. Näitä kiusaamisesta johtuvia lasten traagisia itsemurhia on tapahtunut paljon viime vuosina ja aina ne ovat aina yhtä koskettavia. Kuitenkaan asialle ei voida mitään tai edes yritetä tehdä, vaikka somessa henkäillään raskaita henkäyksiä jokaisen tälläisen tapausten jälkeen. Pahinta on se, että koulut ”sisäsiisteydessään” eivät puutu kiusaamiseen sellaisella rautakouraisella otteella, jossa kiusaajat joutuvat vastuuseen esim. erottamalla heidät koulusta kun sen sijaan he aina saavat jatkaa siinä koulussa missä ovat ja kiusatun täytyy vaihtaa koulua omaksi turvakseen. Vielä ”parhaissa” tapauksissa tieto ”uuteen” kouluun on mennyt jo edeltä ja sama myllytys jatkuu lähes ensimmäisestä päivästä alkaen tuossa ”turvasatamassa”. Kaikkein pahinta ja turvattominta ovat koulut, jotka ovat ns. ”monikulttuurisia”, jolloin kunniakansalaisrodut saavat hakata ja aiheuttaa vakavia fyysisiä vammoja, joka johtaa päällepäätteeksi jopa oppilaan kuolemaan. Ja vain siksi, että suvakki-opettajat ja muut organisaatiossa olevat maailmanhalaajat eivät halua puuttua asiaan mitenkään, vaan painavat asian villaisella, vaikka vanhemmat olisivat yhteydessä kouluun kaikkine lääkärintodistuksineen oppilaan kärsimistä vammoista. Eräillekin vanhemmille Ruosissa koulun rehtori sanoi oikeuksiaan penääville vanhemmille heidän olevan rasisteja, eikä heidän monikulttuurisessa koulussaan ole ”mitään” ongelmia. Leimaa antavana näissä tapauksissa on aina kieltäminen poliisiin yhteydenottamisesta ja ettei tästä tehtäsi ”asiaa” vaan ”koulu hoitaisi asian itse”. Joka merkitsee ”hoidon” rajoittuvan tasan siihen, että koko ”asia” tungetaan patterin väliin.
juha: ”Kaunis tyttö, eikä mikään ”Elefanttimies”. Tämäkin todistaa kammottavalla ja pöyristyttävällä tavalla sen, ettei ole edes ulkonäöstäkään kiinni kuka joutuu kiusatuksi koulussa”…
Emppu Vuori: Onko juhasta kammottavaa että myös kauniitakin kiusataan???
Mielestäni se on kammottavaa että yleensäkään kiusataan ketään!
Käsitä nyt asia sitten millä tavalla hyvänsä, mutta ainahan sitä voi hampaansa kolosta kaivaa mitä tahansa jokaisen kirjoittamaan kommenttiin mitä hyvänsä ”önkimistä”, vaikkapa näinkin traagiseen tapaukseen tavalla, joka kyseenalaistaa toisen ihmisen tunteman järkytyksen asiassa kuin asiassa, joka koskee ihmisen itsemurhaa olivatpa siihen johtaneet syyt mitkä tahansa.
Mutta maailmahan tarvitsee eniten nenäkkäitä ihmisiä ja nenäkkäitä kommentteja lukemaan Raamattua kuin itse piru.
Ulkoinen kauneus ei ole itseisarvo, mutta sisäinen ”rumuus” tuhoaa kaiken hyvän kuten sinun vastauksesessakin se käy hyvin ilmi rääpimällä suutasi itsemurhan tehneen haudalla, jonkun asiasta kirjoittaneen kommnettin mahdollisen ”kauneusvirheen” takia, jonka löytää vain kieroutunut ja pahansuopainen ihminen.
Minulle ei ihmisen ulkonäkö sinänsä merkitse merkitse mitään kaikkien yläpuolelle nostavaa arvoa ihmisessä, mutta ei sen saa myöskään olla sen peruste, että ihmistä olipa kysymyksessä nainen tai mies ole sortamisen peruste silkasta kateudesta, joka pyrkii kuten fenisteillä on tapana määrittämään ja tekemään kauneuden sellaiseksi piirteeksi ihmisessä, että se on tuhottava ”sosiaalidemokraattisen tasa-arvon” alaisuuten, joka tasapäistää kaiken tekemällä maailmasta paikan, jonka määrittävät esim. nk. ”rumat” ihmiset niin, ettei kauneutta saa olla olemassa ja sen on oltava merkityksetön, jopa negatiivinen asia ihmisessä, joka jopa oikeuttaa hänen syrjimisensä elämässä kaikilla elämän osa-alueilla vain siksi, että ”rumien” ei tarvitse tuntea ”huonommuutta” tai kateutta sekä pelkoa siitä etteivät he esim. työelämässä tule huomioitua tasapuolisesti pelkän huonon ulkonäkönsä perusteella.
Tämä näkyy esim. feminismissä patologisena miesvihana aikana, jolloin kyllä kaikenlainen muunlainen ”viha” on mitä suurin rikos, jopa niin että se menee fyysisen väkivallan ja murhankin edelle, jos tekijä on vain ”oikea”.
Esim. lihavat naiset pyrkivät viemään kaiken vallan koko naissukupuolelta diktatuurisin ottein niin, että he yksin määrittävät sen mikä on ”luvallista”, suotavaa ja etenkin ”oikein” projisoimalla vihansa miehiin, joka on vain siirrettyä vihaa, jonka kohteena ovat hoikat naiset tai muutoin pelkän geeniperimän ansiosta saatujen ”luonnonlahjojen” siunaamina ovat todellisia ”mies -mangneetteja” halusivatpa he sitä itse tai ei.
Mutta lähtökohtaisesti vikahan on vain miehissä ja se on allekirjoittaneelle, jo pohjoismassa asuneena ikäni samanlainen itsestäänselvyys kuin gravitaatiovoima.